Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies naiselle "isähahmo", onko siinä jotain pahaa?
23.07.2020 |
Olen ihan teinistä lähtien kokenut vetoa itseäni reippaastikin vanhempiin miehiin. Oman ikäisiini miehiin en ole koskaan ihan aidosti ihastunut, ja silloin varsinkin seksiyritykset heidän kanssaan ovat olleet huonoja, koska en ole oikeasti tosissani ollut innostunut.
Olen nyt 35, miesjuttuja minulla ei ole vähiin aikoihin ollut. Ihastumisia kyllä itseäni n. 20 vuotta vanhempaan pariin mieheen. Mutta heidän kanssaan en muista kuin ikäsyistä olisi voinut viedä asiaa pidemmälle. Nyt miehen kaipuu on kuitenkin kova...ja mietin tätä ikäero-asiaa.
Uskon itsekin, että fyysisen viehätyksen lisäksi (preferenssi joka minulla on ollut jo nuoresta asti) haen vanhemmasta miehestä turvallisuutta, jotain mitä "katsoa ylöspäin", vakautta, luotettavuutta, kokemusta, viisautta, turvaa. Eli henkisiä tekijöitä, joista voisi vetää johtopäätöksen että haen jonkinlaista isähahmoa.
-Ja tämä kun alkaa olla itselleni ihan fine, ja myönnettävä seikka! Ja kyllä, oma isäsuhteeni ei oikein ole tarjonnut minulle noita em. henkisiä seikkoja, ja on ollut hankala suhde.
Sitten se kysymys, onko tässä tilanteessani ja tarpeissani jotain pahaa?
Pitäisikö minun jotenkin yrittää "eheytyä", vaikka itse en näe tätä kamalana ongelmana?
Olen käynyt nuorena terapiassa ja tätäkin aihetta hiukan sivuttiin, mutta ei varsinaisesti tartuttu siihen. Oikeastaan itse näen ikäero-tarpeessani ongelmina vain muiden ihmisten reaktiot ja niiden pelkäämisen/häpeämisen mitä aiheuttavat, sekä ikäeron tuoman huolen esim. siitä, olisinko jo kymmenen vuoden päästä omaishoitaja 20 tai 20+ vuotta vanhemmalle miehelle.
Mielipiteitä?
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa muuta sanoa kuin että omassa elämässäni aina kun olen oppinut seisomaan enemmän omilla jaloillani, toisen rinnalla eikä toiseen nojaten, se on ollut positiivinen asia. Lataat myös aika paljon odotuksia kumppanillesi, pettymykset lienee aika todennäköisiä. Varsinkin kun uskon että mitä henkisesti terveempi ihminen on, sitä enemmän hän toivoo tasaveroista kumppania eikä alaista tai fania.
Menisin terapeutille jos olisi varaa mutta ei todellakaan ole. Muuten jättäisin tännekin aloituksen tekemättä... Ja toisaalta itseäni siis nämä tarpeeni ja mieltymyksensä eivät aktiivisesti haittaa, mutta mietityttää tietysti koska ei ole "keskiarvoista" pariutumista yhteiskunnassa.
Mitä jos nainen ei tule koskaan elämässään tavoittamaan (yrityksistä huolimatta) sitä tilaa, että voisi "seistä omilla jaloillaan". Pitääkö sitten kieltää itseltään niiden seksuaalisten ja henkisten viettien toteuttaminen, jotka kuitenkin ovat olemassa.
Näkisin, että harvat tasapainoiset ihmiset hakee partneria, joka näkisi heidät sekä partnerina että isän korvikkeena. Riski päätyä yhteen jonkun kontrollifriikki-narsistin kanssa on aika kova, ja näistä kuoriutuu todella ilkeitä siinä vaiheessa kun toinen osapuolion heidän "vallassaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näkisin, että harvat tasapainoiset ihmiset hakee partneria, joka näkisi heidät sekä partnerina että isän korvikkeena. Riski päätyä yhteen jonkun kontrollifriikki-narsistin kanssa on aika kova, ja näistä kuoriutuu todella ilkeitä siinä vaiheessa kun toinen osapuolion heidän "vallassaan".
Just tämä on isoin kysymysmerkki tässä ideassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai hommassa mitään väärää ole jos se ei itseäsi haittaa.
Yksi kaverini on samanlainen. Kiinnostuu aina vain vähintään 20 vuotta vanhemmista miehistä. Oman isänsä kanssa ei ole väleissä, isä on henkisesti hyvin epävakaa ja lähestymiskieltokin on ollut voimassa jo kauan.
Ongelma ei ole näiden hänen kumppaneidensa ikä, vaan se että ovat kaikki kontrollinhaluisia ja narsistisia persoonia.
Minulla on ollut vain kaksi varsinaista seurustelusuhdetta, molemmat minua vanhempiin miehiin. Eivät ne niin onnellisia olleet että olisivat kestäneet paria vuotta pidempään. Heidän kanssaan kuitenkin koin aitoa vetoa ja kiintymystä, ja pystyin olemaan aika lailla oma itseni. Erot liittyivät toisessa siihen etten halunnut alkaa perustamaan perhettä, toisessa en ollut itse tarpeeksi aktiivinen seksuaalisesti miehen tarpeisiin. Ensimmäisessä oli narsistisia piirteitä (tämä jossa en ollu tarpeeksi aktiivinen), olin hyvin nuori, en haksahtaisi enää sellaiseen ihmissuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän ei sinällään olisi ongelma jos vanhemmat miehet olisivat sinulle vain seksuaalisesti turn-on, mutta tuo että haluat katsoa miestä "ylöspäin" altistaa sinut ikävästi just niille miehille, jotka nauttivat siitä. Plus tietysti sitten tuo omaishoitaja-aspekti, siinä vaiheessa joudutkin itse olemaan miehen huoltaja jos esim muistisairaus iskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma ei ole ikäero vaan se että aina kun antaa toisella vallan itsensä yli, esim. luottamalla siihen että koska toinen on vanhempi, hän varmasti tietää ja osaa minunkin elämäni asiat paremmin, antaa samalla mahdollisuuden kohdella itseä huonosti. Kyse ei siis ole mieltymyksestä vanhempaan henkilöön, vaan mieltymyksestä siihen että kuvittelee väärästi jonkun tuntemattoman ihmisen pitävän sinusta huolta kuin omasta lapsestaan. Paljon todennäköisemmin tulee hyväksikäytetyksi tuollaisessa "suhteessa".
Jos olette molemmat tyytyväisiä tilanteeseen, niin hyvä teille. Itse en kaipaisi äitihahmoa tai tytärhahmoa seurustelukumppanista, mutta ihmiset tykkäävät eri asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole ikäero vaan se että aina kun antaa toisella vallan itsensä yli, esim. luottamalla siihen että koska toinen on vanhempi, hän varmasti tietää ja osaa minunkin elämäni asiat paremmin, antaa samalla mahdollisuuden kohdella itseä huonosti. Kyse ei siis ole mieltymyksestä vanhempaan henkilöön, vaan mieltymyksestä siihen että kuvittelee väärästi jonkun tuntemattoman ihmisen pitävän sinusta huolta kuin omasta lapsestaan. Paljon todennäköisemmin tulee hyväksikäytetyksi tuollaisessa "suhteessa".
Näin on valitettavasti käynyt itselle, kun on luullut että se huomattavasti vanhempi henkilö olisi myös henkisesti kypsä. Sitten huomaat, että alun esittämisen jälkeen olet jumissa teini-ikäisen ymmärryksellä varustetun "nuorekkaan " miehen kanssa ja itseasiassa se kuluttaa sinut nopeasti henkisesti vanhuksen tasolle jatkuvalla lapsellisuudellaan ja vaatimisellaan.
Vierailija kirjoitti:
10/10 siis AP, kysymykseen aiemmista suhteistani.
Miksi sitten edes kysyt? Ja 10/10 on sellainen lukema että trollausta tämäkin sitten oli. Joku elähtänyt 50 vee mies haaveilee 20 vuotta nuoremmasta orjasta. Mihinkähän nämä täyden kympin suhteet loppui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole ikäero vaan se että aina kun antaa toisella vallan itsensä yli, esim. luottamalla siihen että koska toinen on vanhempi, hän varmasti tietää ja osaa minunkin elämäni asiat paremmin, antaa samalla mahdollisuuden kohdella itseä huonosti. Kyse ei siis ole mieltymyksestä vanhempaan henkilöön, vaan mieltymyksestä siihen että kuvittelee väärästi jonkun tuntemattoman ihmisen pitävän sinusta huolta kuin omasta lapsestaan. Paljon todennäköisemmin tulee hyväksikäytetyksi tuollaisessa "suhteessa".
Näin on valitettavasti käynyt itselle, kun on luullut että se huomattavasti vanhempi henkilö olisi myös henkisesti kypsä. Sitten huomaat, että alun esittämisen jälkeen olet jumissa teini-ikäisen ymmärryksellä varustetun "nuorekkaan " miehen kanssa ja itseasiassa se kuluttaa sinut nopeasti henkisesti vanhuksen tasolle jatkuvalla lapsellisuudellaan ja vaatimisellaan.
Juuri näin itsellenikin kävi, siksipä tiedän mistä puhun. 15v vanhempi mies, ja ensin muka oli olevinaan niiiin viisasta ja vanhempaa miestä että! Nykyään kun katson esim. yli 70v isääni niin voi herran tähden sentään miten voi ukko olla lapsellinen :D
AP: nykyään koen että nuo henkiset toiveet miestä kohtaan, eivät siis automaattisesti mielestäni toteudu vain sillä perusteella että mies on 20 v mua vanhempi. Olen tapaillut kyllä joitakin vanhempia miehiä, mutta en ole heistä sitten henkisellä tasolla innostunut.
Eli ihan oikeaa henkistä substanssia huomaan hakevani. Mutta tiedostan voimakkaasti nuo henkiset tarpeeni, mihin toivon että mies vastaisi. Ja kyllä itse myönnän/epäilen, että tarpeeni viittaavat "isähahmoon".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole ikäero vaan se että aina kun antaa toisella vallan itsensä yli, esim. luottamalla siihen että koska toinen on vanhempi, hän varmasti tietää ja osaa minunkin elämäni asiat paremmin, antaa samalla mahdollisuuden kohdella itseä huonosti. Kyse ei siis ole mieltymyksestä vanhempaan henkilöön, vaan mieltymyksestä siihen että kuvittelee väärästi jonkun tuntemattoman ihmisen pitävän sinusta huolta kuin omasta lapsestaan. Paljon todennäköisemmin tulee hyväksikäytetyksi tuollaisessa "suhteessa".
Näin on valitettavasti käynyt itselle, kun on luullut että se huomattavasti vanhempi henkilö olisi myös henkisesti kypsä. Sitten huomaat, että alun esittämisen jälkeen olet jumissa teini-ikäisen ymmärryksellä varustetun "nuorekkaan " miehen kanssa ja itseasiassa se kuluttaa sinut nopeasti henkisesti vanhuksen tasolle jatkuvalla lapsellisuudellaan ja vaatimisellaan.
Juuri näin itsellenikin kävi, siksipä tiedän mistä puhun. 15v vanhempi mies, ja ensin muka oli olevinaan niiiin viisasta ja vanhempaa miestä että! Nykyään kun katson esim. yli 70v isääni niin voi herran tähden sentään miten voi ukko olla lapsellinen :D
Niinpä! Ensiksi ollaan niin lämmintä ja rauhallista, miehekästä. Ai, että sellainen tasapainoinen mies on kuin hunajaa nykyaikana, niitä on niin harvassa. Sellaisen kainaloon on ihana käpertyä. Aloitat suhteen. PAM elämässäsi on kiukutteleva, lapsellinen ikiteini, joka ei halua tehdä muuta kuin bilettää ja elää nuoruuttaan. Ei huolta huomisesta eikä mitään suunnitelmia. Sinäkin olet ihan tyhmä kalkkis. Silti se ärjyy, että hän on paljon vanhempi, joten tietää elämästä. Mistään asioista ei voi sen takia keskustella, koska hänellä on totuus. Ei väliä miten sekopäisiä ne totuudet olisi. Mihin se mies katosi minkä tapasit? Että näin.
Minä lähtisin työstämään tuota huonoa isäsuhdetta, koska ei omia mieltymyksiä seksuaalisesti ja perisuhteen vuoksi voi kovinkaan helposti muuttaa. Vanhempia miehiä on monenlaisia kuten nuoriakin, joten sieltä vanhemmista miehistä voi löytyä se ihana kumppani ihan hyvin, kunhan tiedostaa välttää huonosta isäsuhteesta johtuvat väärät valinnat.
Minulla on hyvä isäsuhde, mutta minuakin ovat aina viehättäneet vanhemmat miehet. Miesmakuni kohdistuu kiltteihin ja naista kunnioittaviin miehiin.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä onko kovin tervettä hakea kumppanista turvaa isähahmon muodossa. Terveempää olisi pystyä seisoman omilla jaloillaan ja myös ymmärtää että luottamus, turvallisuus, viisaus ym. eivät ole ikään sidottuja ominaisuuksia. Vanhoja itsekkäitä kuspäitä on todellakin olemassa. Kävisin terapeutin juttusilla asiasta.