Uskaltaisinko ostaa rintamamiestalon?
Onkohan sellaisen remontointi aivan ikuisuusprojekti?
Kommentit (13)
Minun oli tarkoitus kysyä, että uskaltaisitko sinä ostaa rintamamiestalon, mutta ipad vaihtoi sanan.
Ostin, yksinäisenä naisena :). Vuoden olen tyytyväisenä asunut
Ostin, yksinäisenä naisena :). Vuoden olen tyytyväisenä asunut
Ollaan asuttu sellaisessa jo kahdeksan vuotta. Laittamistahan toki aina löytyy, mutta ei mitään pakollista. Eli rahapussin ja oman esteettisen silmän mukaan mennään ;-)
On ikuisuusprojekti - mutta ihana sellainen :)
Minäkin olen hankkinut rintamamiestalon. Teen/teetän remontointeja vaiheittain ihan sen mukaan, mikä kulloinkin on tarve, onko rahaa / aikaa / ylipäätään energiaa viedä taas yksi vaihe läpi. Olen tykännyt todella paljon!
Olen myös yksinäinen nainen. Pientä hommaa on aina kun olen tällainen viherpiipertäjä mutta AIVAN ihanaa. Rakastan taloani!
ai niin asuttu on 8 vuotta ja koko aika yksin.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 23:27"]
Olen myös yksinäinen nainen. Pientä hommaa on aina kun olen tällainen viherpiipertäjä mutta AIVAN ihanaa. Rakastan taloani!
ai niin asuttu on 8 vuotta ja koko aika yksin.
[/quote]
montako lasta sinulla on? :) kysyn ihan mielenkiinnosta!
Rintamiestaloa ei kannata remontoida ja asua sillä vaatimustasolla kuin uudempaa. Ei kannata tehdä liian paljoa vaan fiksailla sieltä täältä. Vinoudet ja natinat kannattaa hyväksyä. Jos alkaa kaikkea oikoa ja muuttaa, niin tulee ihan sikakalliiksi ja samalla tekisi jo uuden.
En uskaltaisi. Olemme asuneet kahdessa rintamamiestalossa vuokralla (molemmat muka täysin rempattuja). Ensimmäinen talo myytiin, ja muutimme pois. Pian muuttomme jälkeen talosta paljastui hometta. Toisessakin talossa oireilimme, joten todennäköisesti sekään ei ollut "puhdas". Oireilu lakkasi, kun muutimme omaan uuteen kotiin.
Itse olisin muutama vuosi sitten vielä ostanut, mutta mies oli vastaan. Se olisi kuitenkin ollut ainoa talomalli, mihin ei olisi tarvinnut ottaa älytöntä velkaa. Mutta nyt kun isäni on mennyt nopeasti huonoon kuntoon, olen tullut toisiin ajatuksiin. Hän ei enää pääse kellariin eikä yläkertaan. En tule enää ostamaan mitään, mikä ei ole yhdessä tasossa, sillä seuraavassa asunnossa haluan olla mahdollisimman pitkään.
Uskaltaisn, jos ei ole yhtään perusteellista rempaa tehty, sillä en luottaisi, että remontti on tehty oikein.
Alkuperäiskuntoisen joo, mutta siinä pitäisi olla toimivat salaojat, että kosteus ei nouse kivijalkaan. Vielä parempi, jos ei ole edes putkia ikinä vedetty eli vesivahinkoja niistä ei ole. Katon kunto pitää tarkistaa, ullakoita ei saa olla pistetty umpeen. Ne on talon keuhkot. Käytä myös nenääsi: ns. vanhan talon hajua ei saa olla! Rintamamiestalo ei haise. Kierrä myös kaukaa versiot, joissa vessa on tehty yläkertaan joskus 80-luvulla. Siellä on varmana vuotanut ns. vesieristys, joka oli siihen aikaan pelkkä kosteussively. Ikkunoiden pitää olla toimivat, ja kosteusvaurioriski on myös ikkunoiden ympäristöillä, jos tippapelti on falskannut. .Jos rännejä ei ole, sadevedet roiskuneet ja imeytyneet pitkin seiniä.
Itselläni on kesämökkinä -54 rakennettu mineriittipintainen putketon terve talo. Mineriitin alla on vanha puuvuoraus ja tuuletusraot. Normituulettuva kellari, salaojat tehty, peltikatto juuri uusittu. Aika yleinen rintsikan vuotopaikka, savupiipun juuresta, oli tapahtunut meilläkin ja siltä osin korjattu. Menossa nyt vesiosuuskunnan tulon myötä muutenkin remonttiin ja putket tulee. Sisäsauna tulee erilliseen siipeen. Suunnitelmana tulevaisuudessa muuttaa siihen.
On. Mutta jos on vasta rempattu perusteellisesti, voit vähän aikaa kuitenkin hengittää. Jotain niistä kyllä löytyy yleensä aina.