Minkä ikäisenä kokisit olevasi liian vanha tulemaan raskaaksi?

Olen nyt 41 ja raskaana. Aiemmin ajattelin, että yläraja on 40, mutta enpä tiennyt aikanaan että olisin ihan yhtä reipas ellen paremmassa kunnossa kuin nuorempana. Terveys on samanlainen ja kuntoa riittää. Jaksan kaiketi valvoa sen verran kuin nyt lapsi valvottaa, kyllä se joskus nukkuukin ja sitten minäkin. Näin olen ennenkin tehnyt.

Lähdettiin tähän lapsentekoon sillä ajatuksella, että tulee jos on tullakseen ja vaihdevuosiin asti mennään. En siis ajatellut, että jos ei heti nappaa niin aloittaisin ehkäisyn uudelleen koska olisin liian vanha.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2013 klo 14:31"]

40 vee on mulle raja. Olen nyt 32 ja odotan esikoista. Toinen olisi kiva saada 2-3 vuoden sisään ja sitten riittää.

[/quote]

Sama juttu ja odotan myös esikoista. Mulla ikäraja olisi ehkä 39v. ja niin, että lapsen pitäisi syntyä ennen kuin täytän 40 (vaikka mitäpä sillä olisi väliä, jos menisi yli ja olisin siinä kohti ylipäätään raskaana).

Enemmin miettisin elämäni kokonaistilannetta. Millainen kumppani on jne. En esimerkiksi tekisi lasta +60v. miehelle milloinkaan. Enkä myöskään haluaisi tehdä lasta, jos näyttäisin itsekin jo ihan mummolta (http://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-2338611/Pregnant-Tina-Malones-heartbreak-discovering-lost-unborn-twins.html). Tuossa on 50v. nainen raskaana 31v. miehelle (menettivät toisen kaksosistaan, surullista).

Olen 34 ja liian vanha enää olemaan raskaana ja vauvan äiti. Juuri ollaan selvitty pienemmän kahdesta ensimmäisestä vuodesta ja ikinä enää en suostu kahta vuotta valvomaan putkeen.

Nyt olen 34v. Tyttäreni on 11v, mutta nykyisellä aviomiehelläni ei ole vielä yhtään. Todennäköisesti yritetään vielä ainakin yhtä, mutta se saa tapahtua tässä muutaman vuoden sisällä tai muuten annan olla koko homman.

Mulla raja oli 35v. Sain puoli vuotta sitä ennen kaksoset. Ja olen todennut että en kyllä yhtään vanhempana olisi tätä jaksanutkaan, ja mies kun on vielä minua vanhempi. Myös kaikki riskit lapsen vammaisuudesta pelottivat.

Nyt 47v. ja en jaksaisi enää. Nyt onnellinen etten tehnytkään kolmatta plus 40. Nimittäin olen liian väsynyt pienen lapsen äidiksi. Sain lapseni 36v. ja 39v.

40 v on minulle raja. Olen yhden tytön äiti jonka sain 20 v. En missään vaiheessa ole tosissani halunnut toista lasta. Rakastuin ensimmäistä kertaa elämässäni 30 vuotiaana ja menin naimisiin tämän miehen kanssa. Sain liiton myötä kaksi bonuslasta. Jos nyt raskautuisin olis se kauhistus...Ei kiitos omia lapsia enään vain lapsenlapset on tervetulleita :)

Mä ajattelin nuorena aina, että lapset on tehtävä alle 3-kymppisenä. No, kolmannen sit kuiteskin pyöräytin vielä 31-vuotiaana. Nyt ikää 33 v. ja vaikka vauvakuumetta vielä olisikin, niin jotenkin miellän olevani liian iäkäs. Yöheräilyitä yms. vauva-aikaa kyllä jaksaisin, mutta pelkään, et raskaudessa/synnytyksessä tulis jotain ongelmaa näin vanhemmiten.

Tein 37-vuotiaana sterilisaation sektion yhteydessä.

Lapsia on kolme.

en aio tehdä enempää lapsia yli 30 -vuotiaana. Biologisesti helpoin on tehdä lapset alle tuon ikäisenä, ja silloin myös on "elämää jäljellä" senkin jälkeen, kun lapset ovat muuttaneet kotoa.

Ennen ajattelin, että lapset pitää tehdä alle kolmekymppisenä, tein sitten kuitenkin iltatähden 34v mutta pelkäsin hirveästi koko raskausajan, että lapsi on vammainen tms mun iän vuoksi. 

Eli en tee tarkoituksella enää lapsia. ikää nyt 38v.

30 vuotta on mun raja. "Päätin" jo lapsena että kaikki mun lapset on tehty ennen kuin täytän 30 eikä mieli ainakaan vielä ole muuttunut. Olen nyt 31-vuotias. Olen 50-vuotiaana mieluummin mummo kuin teini-ikäisen äiti.

Siinä 10-11-vuotiaana alkoi vahvasti tuntua siltä, että ei enää näin vanhana.

En ole koskaan tuntenut halua tehdä lapsia. Alkaa epäilyttää, että tällaista tunnetta koskaan tuleekaan. Ainakaan elämästäni ei puutu mitään. Olen nyt 34-vuotias.

Ei sitä voi ikään rajata. Sitten kuin tuntuu, että lapsiluku on täysi, niin se on. Itse sain neljännen lapseni 32-vuotiaana, ja enempää ei tule. Ystäväni sai ensimmäisen lapsensa 31-vuotiaana, ja nyt 36-vuotiaana hänellä on kaksi, eikä vielä ole lopettanut. Joten jokainen määrää rajansa itse, se mikä hyvältä tuntuu.

Tässä iässä (kohta 37) en enää lapsia tee. Oikeastaan raja tuli vastaan 35-vuotiaana ja tunne on vain vahvistunut parin vuoden aikana.

Mulla raja oli 30-v. Nyt olen 36 enkä osaisi enää ajatella itseäni vauvan äitinä.

Olin aiemmin ehdottomasti sitä mieltä että 30v on ehdoton raja MUTTA tässä sitä ollaan nyt puolessa välissä raskautta, ikää 41v :)

Esikoisen sain 19-vuotiaana ja ajattelin aina etten ainakaan 30-kymppisenä halua enää lapsia. Nyt olen 28-vuotias ja minulla on kolme lasta, mutta yksi olisi vielä toiveissa. Kuitenkaan nyt ei ole hyvä tilanne lapselle uuden työn takia että aikasintaan vuoden päästä alamme yrittämään raskautta. Että varmaan mun raja olis se 35-vuotta kun kuitenkin oon niin nuorena ensimmäisen saanut että haluan tehdä muutakin kuin elää pikkulapsielämää.

40.

Olen ajatellut että se alkaa olla rajapyykki. Vanhempana ei varmasti enää jaksaisi pikkulapsiaikaa.

Armonaikaa olen siis antanut itselleni vielä seitsemän vuotta.

Voihan se olla että mieli muuttuu kun 40 alkaa lähetä. Alkaa olla jo liikaa terveydellisiäkin syitä. En halua vammaista lasta. Mieluummin vaikka abortti, anteeksi nyt vaan.

Adoptiota en halua.