Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miltä äidistä tuntuu, jos äitipuoli omii lapsen?
10.06.2013 |
Todistin vain tilannetta, jossa äiti, isä ja isän uusi vaimo olivat samoissa juhlissa. Yksi sinänsä hyvin sopuisan ex-parin lapsista kaatui ja loukkasi jalkansa. Äidin kaivaessa laukustaan paperia, äitipuoli oli jo paikalla lohduttamassa näyttävästi lasta, vaikka äitikin oli aivan siinä.
Äiti on aika pidättyväinen ihminen, mutta itsestä tuo tuntui tosi pahalta. Ajatus siitä, että joku toinen tunkisi lohduttamaan näytösluontoisesti minun lastani tuntuu ihan jäätävän hirveältä. Olen totta kai mustis.
Tämä vain havaintona. En osaa sanoa, mitkä olivat äidin fiilikset.
Kommentit (17)
Yksi mun lapsuudenkaveri on tehnyt näin. Ominut miehen lapset, koska pitää itseään Huomattavan Täydellisenä Äitinä. On hyvä mustavalkoinen ja ehdoton ihminen ja mun mielestä tekee hallaa niille lapsillekin kun syöttää heille sitä mielikuvaa, että heidän äitinsä on huono äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mikä on omimista? Meillä omimisena pidetään jo sitä, että minä esim. ostan meille lasten vaatteet ja joskus leluja. Ei kuulemma saisi.
Tässä tapauksessa se oli varsin suurieleistä. Siitä sananvalinnat.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 13:43"]
Tunkisi? Näytösluontoisesti?
Ikäviä sanavalintoja, mikäli näin ei ollut vaan pyyteetöntä auttamista...
No, tuo ei mielestäni vielä ole omimista, yksi tilanne ainoastaan, mutta jos oikeasti äitipuoli omisi lapseni, se tuntuisi loukkaavalta, surulliselta yms yms.
[/quote]
Mitä tehdä kun mikään ei ole koskaan tarpeeksi hyvin?
Jos se äitipuoli olisi vaan istunut perseellään, niin johan olisit pahalla katsonut ja täällä haukkunut että jopa on huono ja ilkeä äitipuoli kun ei edes yhtään ollut valmis lohduttamaan! Eikö se ole kuitenkin parempi että se äitipuoli välittää? Ja tuskin oli kuitenkaan mitään näytösluonteista, sinä vaan haluat nähdä sen niin.
On se kumma että niiden kaikkien äitipuolien pitää aina pyyteettömästi rakastaa niitä lapsipuoliaan, mutta sitten kuitenkaan sitä ei saa edes näyttää ja jos ei näytä niin sekin on huono. Niin tai näin, aina väärinpäin.
eikö äidin pitäisi olla onnellinen, että myös äitipuoli välittää lapsesta ja että lapsella on elämässään useampi välittävä aikuinen?
Paljon pahempi olisi jos se äitipuoli ei lapsesta pitäisi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olin aikoinaan katsomassa miehen lapsen hiihtokilpailuja (lapsi toivoi minut paikalle) ja luonnollisesti kannustin lasta. Myöhemmin kuulin miehen exän taholta arvostelua siitä, että olin juurikin näytösluonteisesti ominut lapsen - ja minä kun ihan aidosti kannustin itselleni tärkeää lasta, ilmeisesti se oli väärin (ja mainittakoon, että kannustukseni oli varsin hillittyä, ei mitään suurielkeistä meteliä vaan lapsen ohi hiihtäessä kannustushuuto "hyvä x".
Tässä taas vastaajat lyttäävät täysin, taattua av-tyyliä. Tiedän tasan tarkaan mitä tarkoitat, ap, meillä anoppi välillä pyrkii vähän samaan. Koskaan ei ole meidän vanhemmuutta tukenut, päin vastoin lapsillekin esittää tyyllin vanhemmat ne pahat, jotka asettavat kurjia sääntöjä, isoäiti se hyvä, joka kyllä hellii ja antaa periksi, menee silittelemään ja lohduttamaan, jos lapsi hölmöillyt ja joutunut vaikka jäähylle. Kyllä aikuisillakin voi olla ihan muita kuin pyytettömiä auttamistarkoituksia, on kaikenlaista vallankäytön muotoa, jopa tällaisissa naurettavissa asetelmissa, joissa ei mitään vääntöä oikeasti tarvitsisi/pitäisi käydä. Lapsella on ne varsinaiset vanhemmat joo, ja jos hyvä tuuri käy, muitakin turvallisia aikuisia elämässään. Joissain tapauksissa näillä muilla aikuisilla tuntuu olevan lapsellisia pyrkimyksiä todistella asemaansa tai tärkeyttään lapselle tai muille ihmisille lapsen vanhempien kustannuksella.
Paha mielihän siitä tulee, mutta aina sitä ei voi mitenkään ilmaista, koska sitten on näitä tämäntyyppisiä lyttääjiä, tuossa äitipuolen tapauksessakin kuitenkin varmaan paineita käyttäytyä sivistyneesti, eikä anopillekaan tule sanoneeksi mitään, vaikka sisällä kiehuukin. Ei se olisi häneltä pois, jos tukisi vanhemmuutta nakertamisen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua rehellisesti ärsyttää joskus, kun lasten äitipuoli tekee mukavia juttuja lasten kanssa tai juurikin tuollaisissa tilanteissa silloin kun hän ehtii ensin lohduttamaan. Tämä oma harmitukseni häiritsee minua, sillä tästä äitipuolesta on sanottava se, että hän ei tee asioita omiakseen lapsia tai näytösluonteisesti. Lisäksi aina "väistyy" tai antaa tilaa kohteliaasti, jotta lapsi/lapset saavat lohdutusta/huomiota äidiltään.
Silloin minua kuitenkin huvittaa ( ja samalla ärsyttää), kun joku ulkopuolinen lausuu tästä äitipuolesta poikkipuolisen sanan. Huonoa kun on se, jos äitipuoli reagoi noihin tilanteisiin nopeasti, huonoa on kuitenkin samojen ihmisten mielestä se, että äitipuoli sitten antaakin tilaa... Nämä kyllä ovat vähemmistössä ja yleensä niitä, jotka muutenkin närppivät muita ihmisiä. Näissä tilanteissa minua ottaa päähän se, etten kuitenkaan ole erosta toipunut niin hyvin, että haluaisin puolustaa tuota äitipuolta. Pakosti kuitenkin joudun sen tekemään, koska epäreiluutta en hyväksy.
Ap:n kuvaamassa tilanteessa varmaan ottaisi päähän ja kovaa...Ja pahalta tuntuisi.
Jos lapsen oma äiti oli paikalla, miksi ei rientänyt auttamaan vaan kaivoi paperia kassistaan? Ei kai tuo paperi ollut mitenkään tarpeen kaatuneen auttamisessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapselta tuli verta.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2013 klo 16:07"]
Jos lapsen oma äiti oli paikalla, miksi ei rientänyt auttamaan vaan kaivoi paperia kassistaan? Ei kai tuo paperi ollut mitenkään tarpeen kaatuneen auttamisessa?
[/quote]
Äitipuoli ei voi tehdä oikein, teki mitä vain. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei onnistuis mun lapsen kohalla. Luulen,että lapsi löisi isän uutta akkaa. Eikä liitettä äiti käytetä vieraista ihmisistä!
Miksi ihmeessä kukaan haluaisi "omia" vieraan lapsen, tuohan on ihan sairasta? Eksälläni oli lapsia, joiden olemassaolo aiheutti itselleni suurta vi.tu.tusta. En halunnut tavata heitä, en halunnut nähdä edes kuvia enkä kuulla mitään juttuja.
En edes ymmärrä, miksi kukaan lähtee mihinkään uusperhekuvioon. Tuo ex on todellakin ex, koska lasten olemassaolo vain ärsytti ja vtutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivaan äitipuoleen kannattaa yrittää suhtautua kuin kivaan kummitätiin. Jättää se "äiti"-sana pois kummittelemasta ja yrittää iloita siitä, että lapsella on yksi turvallinen, välittävä aikuinen elämässään lisää. Kun voisi olla ihan toisinkin, jopa niin huonosti, että lapsi pelkäisi häntä, traumatisoituisi, alkaisi oireilla jne.
Nyt on aika kieltää äitipuolta olemasta missään tekemisissä lapsesi kanssa.
Kyllä tuo on omimista.
Mummot tyypillisesti tekee tuota, varsinkin julkisesti.
Alue: Aihe vapaa
Tunkisi? Näytösluontoisesti?
Ikäviä sanavalintoja, mikäli näin ei ollut vaan pyyteetöntä auttamista...
No, tuo ei mielestäni vielä ole omimista, yksi tilanne ainoastaan, mutta jos oikeasti äitipuoli omisi lapseni, se tuntuisi loukkaavalta, surulliselta yms yms.