Lue keskustelun säännöt.
Oletko hyvä kodinhoidossa?
21.07.2020 |
Minulla on hyvä työ ja koulutus,mutta olen huomannut että "lahjakkuuteni" näkyy erityisesti kodinhoidossa. Tai en tiedä mikä on oikea sana, mutta kodinhoito on ehkä lähellä sitä mitä tarkoitan.
Monessa tilanteessa huomaan, että ruoanlaitto, siivoaminen, pyykkäminen ja arjen suunnittelu samalla lapsia hoitaen onnistuu minulta näppärästi. Näin ollen kotiäitivuodet olivat mukavia ja helppoja. Perhearki toimii hyvin ja loma on lomaa, eikä tunnu raadannalta.
Kuka muu tunnustaa olevansa luontainen kodinhengetär?
Kommentit (28)
En todellakaan ole kodin hengetär. Onneksi meillä apulainen hoitaa siivoamisen ja pyykit, ruuanlaittokin sujuu mieheltäni paremmin. Itse keskityn työntekoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ne sujuu näppärästi, ei vaan jaksa aina kiinnostaa. Sillä ei ole osaamisen kanssa mitään tekemistä.
Laiska ja aikaansaamaton. Kovan tsemppaamisen takana kaikki. Ja sitten olen itseeni kovin tyytyväinen, jos saan vaikkapa vessan siivottua.
Työelämässäkin menen sieltä, missä aita matalin. Lapsia tai lemmikkejäkään ei tietenkään ole, koska niistä koituisi lisähommaa.
Olen oikein laiskamatojen kuningatar.
Vierailija kirjoitti:
Sitä pitäisi opettaa koulussa vaikka yläasteella. Ruoanlaittoa, siivousta, talousasioita.
Pitäisi toki, mutta tuntuu että kaikkea ei voi opettaa tai oppia. Osa tulee luonnostaan. Minulla on fiksuja, monessa asiassa taitavia perheenäiti-ystäviä ja sukulaisia, jotka silti hoitavat kotityöt tosi kankeasti ja kokevat ne raskaiksi. Ei organisointikykyä, ei ennakointia, ei useamman asian tekemistä yhtä aikaa.
Tuntuu, että tekevät asiat jotenkin kauhean vaikeasti.
Ap
Teoriassa varma kyllä, käytännössä (että saisi aikaiseksi) varma en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laiska ja aikaansaamaton. Kovan tsemppaamisen takana kaikki. Ja sitten olen itseeni kovin tyytyväinen, jos saan vaikkapa vessan siivottua.
Työelämässäkin menen sieltä, missä aita matalin. Lapsia tai lemmikkejäkään ei tietenkään ole, koska niistä koituisi lisähommaa.
Olen oikein laiskamatojen kuningatar.
Et voi olla, koska minä olen!
Oikeasti on ihan kiva, että kotona on siistiä, ja kotiruokakin on minun huushollissani ihan kelvollista silloin kun sitä on tarjolla, mutta kun täällä yksikseen asustaa se on hoskus ja jouluna kun niin tapahtuu - ainoa aina siisti kohta on liinavaatekomero.
Hienoa että edes joku osaa. Mä oon itse jotenkin äärimmäisen väsynyt kokoajan, enkä jaksa juuri mitään tehdä..hyvä kun lämpimäm ruoan saan pöytään sen kaks kertaa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mutta kyllä arki ja lomakin on välillä raadantaa
Tieto ja taito löytyy. Äiti on tiukkis kotitalousopettaja, mutta eipä itseä nämä hommat kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne sujuu näppärästi, ei vaan jaksa aina kiinnostaa. Sillä ei ole osaamisen kanssa mitään tekemistä.
Tuota juuri ihmettelen. Kun tuttunikin sanovat inhoavansa kotitöitä (joita kuitenkin on pakko tehdä), niin miksi tehdä ne mahdollisimman raskaasti, hitaasti, vaikeasti ja huonolla hetkellä.
On tullut tämänkin kesän aikana mökkeiltyä muiden perheiden kanssa ja tuossa oikein huomaa sen, kuinka joku haluaa esim. tiskata sisällä 1,5 t vesiä ympäri pihaa kantaen kaikkein kauneimmalla säällä ja sitten motkottaa tiskaamisen rankkuudesta. Kun saman voi hoitaa pienellä suunnitelulla ja oikealla ajoituksella (vesi saunassa kuumana, esipesu letkulla) 30 minuutissa, samalla mukavia kaverin, puolisonsa tai lapsensa kanssa jutellen viinilasi vieressä ja musiikki soimassa.
Ruoanlaiton voi myös tehdä helposti tai vaikeasti. Ankeasti tai mukavasti.
Ap
Olen, osaan siivota ja pitää huolta kodista. Jääkaappi, ikkunat ja muut on aina puhtaat. Äitini piti kodin aina siiistinä, sen myötä olen oppinut. En osaa edetä työelämässä, tehdä hyviä työhakemuksia mutta kodinhoidossa olen hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tekisi mitään kotitöitä mutta on pakko, kun on lapsikin. Rahaa ei ole palvelijoihin eikä siivoajaan.
Olen erinomainen kokki, siivoan joka viikko, leipominenkin sujuu. Mutta ei, en pidä näistä, ne ovat pakkopullaa ja jos olisi varaa, en tekisi näitä enää ikinä itse. Lasten kanssa tykkäsin kyllä olla kotona, kaikki askartelut, retket, kyläilyt, kerhot, ulkoilu, lukeminen jne oli tosi kivaa. Myös kodin sisustaminen, puutarhanhoito ja pyykkäys on mukavia juttuja.
Paljon mieluummin tekisin käsitöitä, harrastaisin liikuntaa, maalaisin tauluja, askartelisin kuin tekisin kotitöitä. Tulen vihaiseksi aina kun pitää siivota, tuntuu, että se aika on pois kaikeasta kivasta. Mutta silti siivoan, koska kammoksun likaisia ja sotkuisia koteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen aika hyvä kodinhoidossa. Itse kyllä asun yksin, mutta arvelisin pärjääväni isommankin joukon kanssa. Olen jossain asioissa aika järjestelmällinen, suunnitelmallinen ja organisointikykyinen. En hermostu enkä panikoidu kiireessä tai hälinässä. Välillä väsyttää, mutta osaan olla itselleni armollinenkin ja jättää jotain tekemättä, jos en jaksa. En ole mikään tiukkis kuitenkaan.
Mä keksin 100 juttua, jossa on tärkeämpää olla hyvä kuin kotityöt. Mutta kiva jos ap saa päteä jollain. Tarvitaanhan niitä siivoajia ja keittäjiäkin.
Olen hyvä kokki, koska tykkään laittaa ruokaa. Muissa kotitöissä olen huono. Mun on vaikea motivoida itseäni tekemään niitä. Koen kotityöt tyhjänpäiväisiksi ja koen että niihin käytetty aika on pois tärkeimmistä asioista (kuten vaikka lukemisesta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä pitäisi opettaa koulussa vaikka yläasteella. Ruoanlaittoa, siivousta, talousasioita.
Pitäisi toki, mutta tuntuu että kaikkea ei voi opettaa tai oppia. Osa tulee luonnostaan. Minulla on fiksuja, monessa asiassa taitavia perheenäiti-ystäviä ja sukulaisia, jotka silti hoitavat kotityöt tosi kankeasti ja kokevat ne raskaiksi. Ei organisointikykyä, ei ennakointia, ei useamman asian tekemistä yhtä aikaa.
Tuntuu, että tekevät asiat jotenkin kauhean vaikeasti.
Ap
Mä ainakin inhoan organisointia ja useamman asian yhtäaikaisesti tekemistä.
Minä inhoan siivoamista ja olen siinä tosi huono. Saan pieneenkin hommaan tuhrattua paljon aikaa. Siivoan sieltä täältä eikä valmista meinaa tulla. Ruuanlaittajana olen välillä hyvä, välillä homma ei kiinnostaisi, mutta pakko on. Leipoa voisin vaikka joka päivä, tykkään siitä kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä pitäisi opettaa koulussa vaikka yläasteella. Ruoanlaittoa, siivousta, talousasioita.
Pitäisi toki, mutta tuntuu että kaikkea ei voi opettaa tai oppia. Osa tulee luonnostaan. Minulla on fiksuja, monessa asiassa taitavia perheenäiti-ystäviä ja sukulaisia, jotka silti hoitavat kotityöt tosi kankeasti ja kokevat ne raskaiksi. Ei organisointikykyä, ei ennakointia, ei useamman asian tekemistä yhtä aikaa.
Tuntuu, että tekevät asiat jotenkin kauhean vaikeasti.
Ap
Mä ainakin inhoan organisointia ja useamman asian yhtäaikaisesti tekemistä.
Ahaa! Tuota näkökulmaa en ole oikeasti ajatellut ollenkaan. Eli se organisointi ja yhtä aikaa tekeminen onkin se vältettävä asia. Okei, se selittää kaiken.
Eli esim. se mökkitiskaaminen. Lämmitellään huonolla hellalla 2 l kattilassa vettä pitkiä aikoja, pestään superlikaisia tiskejä sillä tilkalla vettä, vaihdetaan vettä monta kertaa kun se likaantuu hetkessä, ekana toki veteen ne lautaset tms., odotellaan taas veden kiehumista, tehdään tämä sisällä pikkuruisessa keittiössä lämpötilan länennellessä 30 astetta sisällä, vain kärpäsiä seurana, astiat eivät mahdu mihinkään, samaan aikaan muut ulkoilevat auringossa/varjossa halunsa mukaan ja kannellaan noita vesiä ympäri pihaa.
Kun pienellä suunnitelulla tuon tekee paljon helpommin, kuten aiemmassa viestissä kirjoitin. Minäkään en pidä kotitöistä (vaikka hyvä niissä olenkin), joten yhdistän ne mielellään vaikka musiikin kuunteluun, Netflixin katseluun tai seurusteluun muiden kanssa.
Ap
Sitä pitäisi opettaa koulussa vaikka yläasteella. Ruoanlaittoa, siivousta, talousasioita.