Lue keskustelun säännöt.
Äidit ja väkivaltaisuus
09.06.2013 |
Hei!
Olen yhteisöpedagogiopiskelija Mikkelistä ja teen opinnäytetyötä äitien väkivaltaisuuteen liittyen. Tarvitsen tutkimukseni aineistoksi äitien kirjoittamia kirjoituksia heidän omasta väkivaltaisuudestaan. Kirjoittajan ei ole tarvinnut pahoinpidellä lapsiaan vaan jo pelko väkivallan käyttämisestä täyttää kriteerini hyväksi kirjoittajaksi. Olen kiinnostunut kuulemaan erilaisia kohtaloita ja kokemuksia. Kerro minulle mikä mielestäsi on johtanut väkivaltaan/väkivaltaisiin ajatuksiin ja miltä ne sinusta tuntuvat/tuntuivat sekä esimerkkejä tekemästäsi väkivallasta.
Tutkimukseni yksi tavoite on lisätä ihmisten tietoisuutta naisten ja äitien väkivaltaisuudesta ja tämän myötä myös ymmärrystä aihetta kohtaan. Kirjoittajalta toivon aitoja ja rehellisiä kertomuksia tapahtumista ja tilanteista sekä syistä ja tuntemuksista, jotta opinnäytteestäni tulisi mahdollisimman totuudenmukainen. Tutkimukseni aineiston kirjoittajat eivät tule olemaan tunnistettavissa opinnäytetyössäni joten voit kirjoittaa minulle myös nimettömänä. Tutkimukseni kannalta olisi kuitenkin hyvä jos kertoisit ikäsi ja perhetilanteesi.
Voit purkaa minulle avoimesti sydäntäsi tästä vaikeasta aiheesta ilman huolta siitä, että siitä koituisi sinulle jotain haittaa. Päinvastoin, sinun tarinasi auttaa sinua jäsentämään omia kokemuksiasi ja minä saan siitä parasta mahdollista aineistoa tutkimukseeni. Tutkimukseni myötä monet muutkin tulevat tietoiseksi aiheesta, joten kertomalla oman tarinasi autat myös muita, ehkä samassa tilanteessa olevia.
Kirjoituksesi mitalla ei ole väliä. Toivon saavani kirjoituksia mahdollisimman pian mutta kirjoitathan viimeistään elokuun aikana. Jos olet valmis vastaamaan lisäkysymyksiin, niin ilmoitathan sen viestissäsi. Lähetä tarinasi minulle sähköpostiosoitteeseen:
Kommentit (6)
Ei ne hirviöt tartte mitää ymmärrystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 13:49"]
Ei ne hirviöt tartte mitää ymmärrystä.
[/quote]
No minusta olisi ihan mielenkiintoista tietää vaikka mitä äidit yleensä ymmärtävät väkivallaksi, tai missä kulkee väkivallan raja. Ei ehkä välttämättä tällä tutkimuksella selviä, jos vastaajat ovat etupäässä niitä jotka myöntävät/pelkäävät väkivaltaa tehneensä.
Ystäväni on karjunut jo yksivuotiailleen. Ja sen jälkeen lyönyt heitä niin että kasvoissa on jäljet.
ei näe että tarvitsee apua. Että on paha olla.
Aika tabu aihehan tämä on. Moni menee takajaloilleen välittömästi ja asettuu puolustusasemiin. Täälläkin näkee kuinka väkivaltaista käytöstä puolustellaan ja pidetään vain normaalina rajojen asettamisena tai kasvatuksena. Ja kaupoissa ja kaduilla näkee usein vanhempia jotka retuuttavat tai käsittelevät lapsiaan kovakouraisesti suuttuneina. Jos siitä huomauttaa, niin vihat saa päälleen muiden asioihin puuttumisesta. Kuinkahan moni itse hyväksyisi sen, että joku ojentaisi tai asettaisi rajoja heille retuuttamalla tai repimällä.
Sanoisin AP:lle että ota huomioon että täältä voi tulla kaikenmaailma trollia ja provoa. No tietenkin otat huomioon, mutta jotkut vaan eläytyvät trollipersoonaansa niin hyvin että on vaikeaa tajuta heitä trolleiksi.
Hyvä aihe, tästä ei kovasti puhuta tai sitten vaan hyssytellään maton alle ja normalisoidaan! Itse en kuulu kohderyhmään, mutta toivottavasti saat paljon vastauksia.