Miksi mulla on koko ajan sellainen olo, ettei kukaan pidä minusta?

Sama juttu. Juontaa juurensa lapsuuden traumoihin ja koulukiusaamiseen?

nosto

Mulla sama. Kai tämä on joku epäonnistuneen elämän ja heikon itsetunnon tulos.

Joko sulla on huono itsetunto tai sitten oikeasti kukaan ei pidä sinusta. Jos kukaan ei pidä sinusta, kehottaisin tarkkailemaan ihmisiä josko saisit selville miksi he eivät pidä sinusta, onko käyttäytymisessäsi jotain vikaa. Tai sitten kysyy läheiseltä ystävältä. Itselläni teini-iässä suurin ongelma, joka ärsytti ihmisiä, oli eräänlaisen roolin vetäminen ja itsekeskeisyys. Kun opin kuuntelemaan ihmisiä paremmin ja reagoimaan avoimemmin, siten kuten oikeasti tunsin, sain positiivisempaa vastakaikua.

Joko sinusta/teistä ei oikeasti pidetä, tai sitten olet vainoharhainen asian suhteen. Yllä tulikin jo neuvoja tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon. Jos taas inhokkina olo on kuvitelmaasi, tarvitset ehkä ammattiapua päästäksesi noista ajatuksista. 

Et itse pidä itsestäsi, tunnet huonommuutta ja ehkä häpeääkin = huono itsetunto. Itseapu ei taida auttaa eli  olet terapian tarpeessa. Älä hyvä ihminen opeta tuota ajattelutapaasi lapsillesi! Ajattelen sinua mötätunnolla ja lähetän virtuaalisympatiaa! Älä märehdi asiaa vaan toimi, lastesi tähden ja itsesi!

Koen kanssa että minusta ei oikein kukaan tykkää, olen keski-iässä ja olen tottunut siihen, se on kait kohtaloni, uskon sen johtuvat eniten omasta luulostani ja osittain muista seikoista. minulla on kolme sisarusta ja heillä 9 lasta, minua ei ole pyydetty kenenkään kummiksi, en ole  riidoissa sisarusteni kanssa ja soittelemme ja tapailemme aina silloin tällöin, ei minua kutsuta koskaan heidän mokeillekkään, on minulla omakin mökki, mutta kutsuvat kuitenkin toisiaan. pahaa mieltä se aiheuttaa, en ole sanonut asiasta mitään, koska en halua tungetella. olen tietysti puutteellinen, mutta en mielestäni sen huonompi kuin muutkaan, en sano pahasti, enkä riitele. näin se vaan menee.

Minusta ei erikoisemmin tykätä, tosin itsetunto on ollut huono, mutta se on noussut. Minä vaan olen jollain tavalla erilainen kuin muut, hiljaisempi, varautunut ja toisaalta vähän ehkä snobahtava, niin en oikein ole löytänyt seuraa. Tykkäisin laittaa kolmen ruokalajin illallisia, mutta ei kainuussa ole sellaisia, jotka moista osaisivat arvostaa. En mitään snobiruokaa, vaan ihan perusruokaa kuten esim. keittoa, nautapihviä, marjapiirakkaa, mutta kolme ruokalajia ja viinit o n kuulemma snobeilua.  

Lakkiapöydästämme olen kuullut jälkikäteen, että se oli liian hieno ja liian hienot ruuat, kun ei vieraatkaan mitään hienoja olleet. Höh, meillä oli ihan samaa  normisettiä kuin yleensä muillakin, mutta koristeluun panostin, kun se on tyyliäni. 

Mulla on myös sama kuin 8:lla, en halua tungetella ja toivon, että muut ottavat itse yhteyttä. Harva ottaa. Sepä se on, kun ei muista pahaa, on kavereita vaikea löytää. Mun juttuni, jotka eivät ole mitään älyllistä yli hilseen menevää keskustelua, eivät ihmisiä kiinnosta. Kun ihmiset haluavat puhua enimmäkseen muista ihmisistä ja pahaa. Kyllä mulla huumorintajua on, vaikka tästä viestistä ei ehkä se käy ilmi. Mutta en välitä panohuumorista. En pidä itseäni muita parempana, mutta moni ajattelee niin kuitenkin, kun koetan vaihtaa puheenaihetta jos jutut menevät liikaa muiden ihmisten arvosteluun. Olen sanonutkin, ettei esim. minusta ole kovin fiksua arvostella ihmisten ulkonäköä ja tällaisilla puheilla saan ihmiset suuttumaan. Mutta kun en kertakaikkiaan voi teeskennellä kiinnostunutta, jos puheenaihe tuntuu pahalta. 

Mulla sama ongelma. Kissa vaan tykkää.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 11:27"]

Mulla sama ongelma. Kissa vaan tykkää.

[/quote]

raukka parka, jaxuhali