Miehen lapset raivostuivat raskaudestani (edellinen poistui????)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian suuri ikäero, i told you so.

Ja nyt jo vaadit isää päättämään sinä ja vauva vai teinit. Aikuismaista.

Ymmärrän hyvin teinejä.

En oikeasti KESTÄ olla teinien kanssa saman katon alla, jos tämä jatkuu. Joudun olemaan oikeasti jatkuvassa stressissä kotona ja kuuntelemaan jatkuvasti haukkumista teineiltä. Nytkin mies on ollut viikonlopun yli työmatkalla ja itse vietän aikani mahdollisimman paljon makuuhuoneessamme paossa teinejä. En oikeasti jaksa. ap

Olet siis pääasiallisessa vastuussa puolisosi lapsista ja nyt kun vihdoin olet omaa saamassa niin kaikki kääntyy sinua vastaan.

Ihan hirveille vaikuttaa nuo uusperheet, tästä syystä en itse katso käytettyjä miehiä.

Voimia ja toivottavasti kaikki kääntyy vielä hyväksi <3

Käytettyjä miehiä katsovat eivät ikinä ymmärrä asemaansa kakkosina :D

t.kristallikissa

Olen erolapsi, jonka molemmat vanhemmat tekivät uudet jälkeläiset kun itse olin 14- ja 15-vuotias. Täytyy kyllä ensinnäkin kommentoida, että mielestäni aika järkyttävä reaktio teineiltä. Itsekin toki reagoin, mutta en alkanut haukkua sikiötä miksikään parasiitiksi.

Äidin uutta puolisoa kohtaan olin aluksi nuiva, en esimerkiksi tervehtinyt. Tämä käytös loppui melko nopeasti kun äiti tuli sähisemään huoneeseeni, että saa hävetä tollasta käytöstä!

Siskoni puolestaan kiukutteli samoihin aikoihin kun uudet puolisisarukset olivat noin 1-vuotiaita. Äiti sanoi siihen ovien paiskomiseen, että NYT SE LOPPUU, tai sinä lähdet laitokseen pariksi viikoksi. (Silloin vielä oli paikka johon teinin sai mietiskelemään, että asuisiko sittenkin mieluummin kotona vai täällä missä ihan oikeasti on todella tiukkaa)

Onko teinien isä oikeasti jämäkästi määritellyt käyttäytymisen rajat? Nythän siis oikein kovasti testailevat sitä ja aika epäkunnioittavaa tuo on. Ja kyllä teinejä saa uhkailla (vaikka alapeukuttajat ovatkin sitä mieltä, ettei teiniä saa järkyttää, niin entisenä teininä sanon, että jos perseily menee mahdottomaksi, niin kyllä saa!), saa sano, että jos et osaa käyttäytyä täällä niin lähdet äitisi luokse. Kyllä, se kolahtaa niiden turvallisuuden tunteeseen, mutta se myös ilmaisee niille, että teoilla ja perseilyllä on seuraus.

Ja joo viikko on vielä melko lyhyt aika perseillä, mutta nyt siihen voi tehdä lopun jämäkästi sanomalla, että eiköhän riitä jo tai sitten seuraava paikka on oikeasti se äidin kämppä miettimisympäristöksi, että missä haluaa perseillä. (Puhukaa teinien äiti mukaan tähän "juoneen") Tämä on kasvattamista! Tällä kerrotte niille, että kaikkia pitää kunnioittaa eikä perheenjäsenille voi olla persereikä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sinulla oikeus olla tulematta loukatuksi, mutta miehesi lapsilla (kunnes täyttävät 18) on oikeus kotiin, et voi heitä sieltä pois ajaa laillisesti. Oletko miehesi kanssa istunut pöydän ääreen kertomaan - miehesi pitäisi olla äänessä, ei sinun - miten olitte suunnitelleet lasta vasta myöhemmin, mutta että vahinko pääsi käymään (jos teinit eivät ole vielä saaneet seksivalistusta koulussa, nyt olisi hyvä hetki selittää sekin miten vahinkoja tapahtuu) ja he tulevat saamaan uuden sisaruksen.

SITTEN miehesi painottaa erityisen paljon sitä, että teinit ovat ihan yhtä rakkaita teille molemmille kuin uusi lapsi tulee olemaan, eikä heidän tarvitse lasta hoitaa tai valvoa, koska se työ kuuluu teille aikuisille (heillä voi olla kaveripiirissä kokemuksia miten uusi vauva saa kaiken huomion ja entiset lapset valjastetaan vauvanhoitajiksi).

Mutta olkaa myös rehellisiä siitä että elämä kodissanne tulee muuttumaan vauvan myötä. Miehesi kannattaisi kertoa anekdootteja siitä miten hänen elämänsä muuttui kun teinit itse olivat vauvoja, tai montako yötä hänkin vietti valvoen heidän kanssaan kun he olivat ihan pieniä ja avuttomia.

Perheessänne on KAIKILLA asenneongelma, josta käyttäytymisongelma syntyy. SINÄ voit vaikuttaa omaan käyttäytymiseesi olemalla se aikuinen, eikä yksi niistä teineistä.

Ei teineille kuulu raskautesi alkamisasiat, ehkäisynne ym. Aikuiset tekevät päätöksen lapsen hankinnasta ja jos onkin vahinko, sitä ei tarvitse perustella teineille, ette ole seksielämästänne tilivelvollisia heille. Jos kerrotte vauvan olevan vahinko, he saattavat myöhemmin käyttää tietoa lapsenne kiusaamiseen, ei ole kivaa että mustasukkaiset isosisarukset kertovat lapsellenne hänen olevan vahinko.

En halua sanoa lapsen olevan vahinko, vaikka sehän hän periaatteessa on, koska sillä ei ole minulle mitään merkitystä ja tuskin kenellekään muullekaan.

Suurkiitos kaikille asiallisesti vastanneille! Arvasin kyllä jo aloitusta tehdessäni, että tulen saamaan haukkuja, koska perinteisesti isän uusi vaimo on tällä palstalla yhtä kuin piru. Kun mies tulee kotiin, niin varmaankin pidämme yhteisen keskustelun nelisin. Toivon todella, että tuo teinien vihamielisyys loppuisi. ap

"Isän uusi vaimo"

Jos joku ei tiedä niin it takes two to tango.

Turha sitä uutta syyttää. Ei ketään voi pakottaa tai pakolla suhteessa pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot ap oikeassa ja ymmärrän täysin, vaikka meidän uusioperheeseen ei yhteisiä lapsia tullutkaan niin silti teinit hyppi silmille. Laitoin hommaan stopin heti alkuunsa ja oppivat siitä, että myös minua kunnioitetaan jos asuntooni haluavat tulla. En sietäisi moista edes omilta lapsiltani.

Kunnioittiko ap, kun hajotti perheen? Ja ei taida olla hänen se asunto.

Miksi täällä av:llä lapsellisen miehen uusi vaimo herättää näin suuria tunteita? En ole perhettä hajottanut tai liittynyt millään tavalla miehen ja exänsä eroon. He ovat eronneet yhteisellä päätöksellä ja ovat hyvissä väleissä edelleenkin. Asunto on yhteinen. ap

Luultavasti koskettaa aika montaa omakohtaisesti ja taustalla katkeruutta tms. Voimia sulle ap! En kyllä tiedä mitä tekisin. Miehellä suurin vastuu tilanteen ratkaisusta eli teinien kanssa puhumisesta. Tosin nuo teinit voivat täysin muuttua kun näkevät vauvan.

Vierailija kirjoitti:

Ei se lopu. Ei todellakaan. He vihaavat sinua loppuun asti.

Ja vaihtavat valitsemasi hautakiven, kun ryntäät samaan hautaan. Ellet osaa sopia, AIKUISENA TUOSSA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot ap oikeassa ja ymmärrän täysin, vaikka meidän uusioperheeseen ei yhteisiä lapsia tullutkaan niin silti teinit hyppi silmille. Laitoin hommaan stopin heti alkuunsa ja oppivat siitä, että myös minua kunnioitetaan jos asuntooni haluavat tulla. En sietäisi moista edes omilta lapsiltani.

Kunnioittiko ap, kun hajotti perheen? Ja ei taida olla hänen se asunto.

Miksi täällä av:llä lapsellisen miehen uusi vaimo herättää näin suuria tunteita? En ole perhettä hajottanut tai liittynyt millään tavalla miehen ja exänsä eroon. He ovat eronneet yhteisellä päätöksellä ja ovat hyvissä väleissä edelleenkin. Asunto on yhteinen. ap

Luultavasti koskettaa aika montaa omakohtaisesti ja taustalla katkeruutta tms. Voimia sulle ap! En kyllä tiedä mitä tekisin. Miehellä suurin vastuu tilanteen ratkaisusta eli teinien kanssa puhumisesta. Tosin nuo teinit voivat täysin muuttua kun näkevät vauvan.

Ehkä heidän miehillään on uusia kumppaneita. Ovat pikku tuhnuneniensä edestä leijonina täällä :D

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Olen erolapsi, jonka molemmat vanhemmat tekivät uudet jälkeläiset kun itse olin 14- ja 15-vuotias. Täytyy kyllä ensinnäkin kommentoida, että mielestäni aika järkyttävä reaktio teineiltä. Itsekin toki reagoin, mutta en alkanut haukkua sikiötä miksikään parasiitiksi.

Äidin uutta puolisoa kohtaan olin aluksi nuiva, en esimerkiksi tervehtinyt. Tämä käytös loppui melko nopeasti kun äiti tuli sähisemään huoneeseeni, että saa hävetä tollasta käytöstä!

Siskoni puolestaan kiukutteli samoihin aikoihin kun uudet puolisisarukset olivat noin 1-vuotiaita. Äiti sanoi siihen ovien paiskomiseen, että NYT SE LOPPUU, tai sinä lähdet laitokseen pariksi viikoksi. (Silloin vielä oli paikka johon teinin sai mietiskelemään, että asuisiko sittenkin mieluummin kotona vai täällä missä ihan oikeasti on todella tiukkaa)

Onko teinien isä oikeasti jämäkästi määritellyt käyttäytymisen rajat? Nythän siis oikein kovasti testailevat sitä ja aika epäkunnioittavaa tuo on. Ja kyllä teinejä saa uhkailla (vaikka alapeukuttajat ovatkin sitä mieltä, ettei teiniä saa järkyttää, niin entisenä teininä sanon, että jos perseily menee mahdottomaksi, niin kyllä saa!), saa sano, että jos et osaa käyttäytyä täällä niin lähdet äitisi luokse. Kyllä, se kolahtaa niiden turvallisuuden tunteeseen, mutta se myös ilmaisee niille, että teoilla ja perseilyllä on seuraus.

Ja joo viikko on vielä melko lyhyt aika perseillä, mutta nyt siihen voi tehdä lopun jämäkästi sanomalla, että eiköhän riitä jo tai sitten seuraava paikka on oikeasti se äidin kämppä miettimisympäristöksi, että missä haluaa perseillä. (Puhukaa teinien äiti mukaan tähän "juoneen") Tämä on kasvattamista! Tällä kerrotte niille, että kaikkia pitää kunnioittaa eikä perheenjäsenille voi olla persereikä.

Samaa mieltä sun kanssa. Tosin ovien paiskomista esiintyy, ja paljon, ilman uusperhe. ja vauvakuvioitakin. Jossakin määrin minun tehtäväni aikuisena on myös kestää sitä.

Ymmärrän hyvin teinejä, ei muakaan olis kiinnostanu joku ihq uusperhe elämä jossa saa kuunnella rääkymistä ja haistella paskan katkua. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin teinejä, ei muakaan olis kiinnostanu joku ihq uusperhe elämä jossa saa kuunnella rääkymistä ja haistella paskan katkua. 

Minä minä minä

t.kristallikissa

Kuvittele edes hetkeksi itsesi niiden teinien asemaan. Vaikka vanhempien ero olisi kuinka hyvin ja nätisti hoidettu niin kyllä se aina aiheuttaa pientä epävarmuutta. Eikä siinä tosiaan auta vanhempien uudet kumppanit ja vielä vähemmän uudet vauvat.

Ja jos hetken vielä maltat kuvitella, niin teini ikä on monesti muutenkin yhtä myllerrystä ja pienetkin asiat tuntuu maailmanlopulta ja vauvahan ei tosiaan mikään pikku juttu ole.

Biologinen täys-isosiskoni oli kaksi vuotta kun synnyin ja oli lyönyt minua halolla päähän kun olin vauva. Samaa rataa jatkanut sittemmin. Ei olla juurikaan tekemisissä. Vanhemmista tuokin ongelma lähtee, yleimpää perheissä joissa vanhemmilla huono parisuhde.

Meillä ei ole ikinä ollut teineillä mitkään tiukat rajat, koska niitä ei ole tarvittu eivätkä ole minun aikanani ainakaan käyttäytyneet ikinä näin huonosti. Ennen raskautta olivat kohteliaita ja ystävällisiä. Nyt tosin varmaan miehen täytyy olla vähän inhottavampi heille, että tämä loppuisi. Muutamaan otteeseen mies on jo heille ärähtänyt, mutta etenkin tuo nuorempi saa siitä vain lisää vettä myllyyn.

Ja aborttia on yhä edelleen turha ehdotella, en sitä enää saisi viikkojenkaan perusteella ilman erikoislupaa. En halua käydä kivuliasta ja traumaattista kokemusta läpi vain sen takia, että teinejä kiukuttaa. En myöskään voisi elää sen kanssa, jos en tulisikaan enää uudelleen raskaaksi abortin jälkeen.

Kiitos tsempeistä kaikille! ap

No mies pistää teinit kuriin. Asiasta käydään keskustelu, jossa kaikki saavat sanoa mielipiteensä, mutta lopulta teineille tehdään selväksi, että vauva ei poistu kiukuttelemalla ja että sillä he eivät tule saavuttamaan mitään. Samalla kuitenkin vakuutetaan, että he ovat edelleen tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Olen erolapsi, jonka molemmat vanhemmat tekivät uudet jälkeläiset kun itse olin 14- ja 15-vuotias. Täytyy kyllä ensinnäkin kommentoida, että mielestäni aika järkyttävä reaktio teineiltä. Itsekin toki reagoin, mutta en alkanut haukkua sikiötä miksikään parasiitiksi.

Äidin uutta puolisoa kohtaan olin aluksi nuiva, en esimerkiksi tervehtinyt. Tämä käytös loppui melko nopeasti kun äiti tuli sähisemään huoneeseeni, että saa hävetä tollasta käytöstä!

Siskoni puolestaan kiukutteli samoihin aikoihin kun uudet puolisisarukset olivat noin 1-vuotiaita. Äiti sanoi siihen ovien paiskomiseen, että NYT SE LOPPUU, tai sinä lähdet laitokseen pariksi viikoksi. (Silloin vielä oli paikka johon teinin sai mietiskelemään, että asuisiko sittenkin mieluummin kotona vai täällä missä ihan oikeasti on todella tiukkaa)

Onko teinien isä oikeasti jämäkästi määritellyt käyttäytymisen rajat? Nythän siis oikein kovasti testailevat sitä ja aika epäkunnioittavaa tuo on. Ja kyllä teinejä saa uhkailla (vaikka alapeukuttajat ovatkin sitä mieltä, ettei teiniä saa järkyttää, niin entisenä teininä sanon, että jos perseily menee mahdottomaksi, niin kyllä saa!), saa sano, että jos et osaa käyttäytyä täällä niin lähdet äitisi luokse. Kyllä, se kolahtaa niiden turvallisuuden tunteeseen, mutta se myös ilmaisee niille, että teoilla ja perseilyllä on seuraus.

Ja joo viikko on vielä melko lyhyt aika perseillä, mutta nyt siihen voi tehdä lopun jämäkästi sanomalla, että eiköhän riitä jo tai sitten seuraava paikka on oikeasti se äidin kämppä miettimisympäristöksi, että missä haluaa perseillä. (Puhukaa teinien äiti mukaan tähän "juoneen") Tämä on kasvattamista! Tällä kerrotte niille, että kaikkia pitää kunnioittaa eikä perheenjäsenille voi olla persereikä.

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole ikinä ollut teineillä mitkään tiukat rajat, koska niitä ei ole tarvittu eivätkä ole minun aikanani ainakaan käyttäytyneet ikinä näin huonosti. Ennen raskautta olivat kohteliaita ja ystävällisiä. Nyt tosin varmaan miehen täytyy olla vähän inhottavampi heille, että tämä loppuisi. Muutamaan otteeseen mies on jo heille ärähtänyt, mutta etenkin tuo nuorempi saa siitä vain lisää vettä myllyyn.

Ja aborttia on yhä edelleen turha ehdotella, en sitä enää saisi viikkojenkaan perusteella ilman erikoislupaa. En halua käydä kivuliasta ja traumaattista kokemusta läpi vain sen takia, että teinejä kiukuttaa. En myöskään voisi elää sen kanssa, jos en tulisikaan enää uudelleen raskaaksi abortin jälkeen.

Kiitos tsempeistä kaikille! ap

Ahaa, että isän pitää olla inhottavampi teineille SINUN takiasi? Kuvitteletko olevasi jokin puhä lehmä, vai? Toivottavasti mies on inhottavampi SINULLE ja rakastaa lapsiaan, koska hehän rakastavat häntä sua aidommin.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä lähdet, jos joku lähtee. Teini-ikäisiäkään lapsia ei ajeta kotoaan siksi, ettet tule heidän kanssaan toimeen.

Eli teini-ikäiset saa perseillä miten haluaa vaikka voisivat mennä asuamaan toiselle vanhemmalleen? Kyllä mä laittaisin ne apinat pihalle!

Ei. Teinit eivät perseile, teinit pistetään ruotuun. He ovat kuitenkin kotonaan, emmekä me lukijat tiedä, mikseivät he asu äitinsä luona. He ovat kuitenkin olleet isänsä elämässä syntymästään lähtien, ap vasta muutaman vuoden. Isän ja lasten välejä ei pyritä rikkomaan. Aikuisena ap osaa suhtautua asiaan, ja poistuu samasta talosta, ellei saa teinejä kuriin (isä hoi, hoida hommasi!) ja/tai opi tulemaan heidän kanssaan asiallisesti toimeen. Samaa huushollia voi miettiä sitten, kun teinit ovat maailmalla. Kaikki voittavat.

Terveisin hommansa jo hoitanut uusperheen äiti

On se tuleva vauvakin isänsä lapsi, ihan yhtä suuri oikeus hänen on siellä asua ja elää isänsä kanssa kuin isompien lasten. Ja vauvat tarvii myös äitiään. Joten ei ap:n mikään pakko väistyä teinien tieltä. Teinit oppikoon tavoille.

Ilman muuta teinit oppikoot tavoille. Ap:n ensisijainen vaihtoehto on rakentaa sopu loppupoppoon kanssa. Jos se ei onnistu, on hänen tehtävänsä väistyä. Tuleva lapsi ei oikeuta olemassaolevien syrjintään. Pahimmassa tapauksessa se johtaa vain siihen, että hänelle katkeroituvat teinien lisäksi mies, jonka lapsista osa on ajettu pois uuden lapsen tieltä.

Ei tässä ap ole syrjinyt teinejä vaan teinit ovat kiusanneet ap:ta ja sellainen pitää loppua. Tilanteeseen pitää puuttua ja jos perseily jatkuu vaan niin kyllä teinin voi laittaa äidilleen tai sijoitukseen. Kyllä ydinperheissäkin teinin voi joutua sijoittamaan muualle jos vanhemmat ei saa rajoja laitettua ja teini terrorisoi perhettä. Kyllä tulevalla lapsella on oikeus saada kasvaa turvallisessa ja hyvässä kasvuympäristössä. Mutta toivottavasti isä saa teinit järkiinsä ja näin rajuihin toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä.

Ihan älyttömiä nuo jotka ehdottelee aborttia. Vanhemmat päättää lapsiluvun, ei teinit. Sitä paitsi huonolla tuurilla abortti voi viedä hedelmällisyyden, ja toisaalta ei välttämättä muutenkaan enää koskaan raskaaksi tulisi. Ei se vauvojen saaminen ole mikään itsestäänselvyys vaan monilla on ongelmia hedelmällisyyden kanssa, itse asiassa oliko peräti joka viides pari taistelee tämän kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sinulla oikeus olla tulematta loukatuksi, mutta miehesi lapsilla (kunnes täyttävät 18) on oikeus kotiin, et voi heitä sieltä pois ajaa laillisesti. Oletko miehesi kanssa istunut pöydän ääreen kertomaan - miehesi pitäisi olla äänessä, ei sinun - miten olitte suunnitelleet lasta vasta myöhemmin, mutta että vahinko pääsi käymään (jos teinit eivät ole vielä saaneet seksivalistusta koulussa, nyt olisi hyvä hetki selittää sekin miten vahinkoja tapahtuu) ja he tulevat saamaan uuden sisaruksen.

SITTEN miehesi painottaa erityisen paljon sitä, että teinit ovat ihan yhtä rakkaita teille molemmille kuin uusi lapsi tulee olemaan, eikä heidän tarvitse lasta hoitaa tai valvoa, koska se työ kuuluu teille aikuisille (heillä voi olla kaveripiirissä kokemuksia miten uusi vauva saa kaiken huomion ja entiset lapset valjastetaan vauvanhoitajiksi).

Mutta olkaa myös rehellisiä siitä että elämä kodissanne tulee muuttumaan vauvan myötä. Miehesi kannattaisi kertoa anekdootteja siitä miten hänen elämänsä muuttui kun teinit itse olivat vauvoja, tai montako yötä hänkin vietti valvoen heidän kanssaan kun he olivat ihan pieniä ja avuttomia.

Perheessänne on KAIKILLA asenneongelma, josta käyttäytymisongelma syntyy. SINÄ voit vaikuttaa omaan käyttäytymiseesi olemalla se aikuinen, eikä yksi niistä teineistä.

Ei teineille kuulu raskautesi alkamisasiat, ehkäisynne ym. Aikuiset tekevät päätöksen lapsen hankinnasta ja jos onkin vahinko, sitä ei tarvitse perustella teineille, ette ole seksielämästänne tilivelvollisia heille. Jos kerrotte vauvan olevan vahinko, he saattavat myöhemmin käyttää tietoa lapsenne kiusaamiseen, ei ole kivaa että mustasukkaiset isosisarukset kertovat lapsellenne hänen olevan vahinko.

Aikuiset tekevät päätökset joo, mutta ap:n sanoin "joko teinit lähtee tai minä", ja huomautin että kun teinit eivät lähde (se on heidän kotinsa eikä heitä saa laillisesti sieltä pois heittää), niin tilanne pitää käsitellä.

Nyt ap lukittautuu huoneeseensa kun mies on poissa, ettei kokisi tätä "kiusaamista" heiltä, onko se muka aikuisen käyttäytymistä? Jos ap ei halua lähteä ja kun teinit EIVÄT lähde, niin se että istutaan alas ja puhutaan tilanteesta (ja tosiaan teinien isän pitäisi olla se joka puhuu), on ainoa mahdollinen tilanne.

Kai ap myös tajuaa että tämän hetkisestä käytöksestä huolimatta hän on teineille rakas ihminen, jonka menettämistä teinit myös pelkäävät. Jos he ovat tilanteesta tavallaan etukäteen vihaisia, ehkä yrittäen saada ap:n riitelemään kanssaan, niin että jos ap sitten lähtee (tai "menetetään" vauvalle), ei se tunnu heistä niin pahalta. Tämä on psyykkinen defenssi, jota ihmiset käyttävät tiedostamattaan, teinit varsinkin. Se että ap nyt lukittautuu huoneeseensa ja näin eristää itsensä teineistä, toimii juuri kuten tuo automaattinen defenssi "haluaa".

Joten kuten sanoin yllä, koko perheellä on asenneongelma, josta käyttäytymisongelma johtuu. Siitä puhuminen on ainoa mahdollinen tapa edetä, ellei ap halua muuttaa pois.

Ja jos asiaa ei käsitellä, kiusaaminen tulee olemaan paljon pahempaa kuin nuorimmaisen kutsuminen "vahingoksi". (Vanhemmat voivat muutenkin tuota tilannetta auttaa samoin kuin adoptiolapsia lohdutetaan: "Me VALITSIMME sinut, koska HALUSIMME sinut lapseksemme.") Mutta teineille pitäisi tässä tilanteessa olla rehellinen, koska heidän täytyy tietää ettei ap tahallaan hankkiutunut raskaaksi suunnittelematta - jos lasta olisi hankittu tarkoituksella, kaikki nämä keskustelut olisi käyty etukäteen eikä tilanne olisi teineille järkytys. Teinit tajuavat sen kyllä itse vaikkei heille sitä erikseen selitettäisikään.

Mistä ihmeestä nämä ilkeät ja törkeät kommentit ap:ta kohtaan? Herranjestas miten kamalaa väkeä täällä pyörii

Ap, itse en ole ollut vastaavassa tilanteessa, mutta voisin kuvitella että teinit kärsii vain alkujärkytyksestä. Älä pakene makuuhuoneeseen, älä anna heidän ottaa valtaa koska se on tuhoon tuomittu tie. Yritä toimia ja kohdella heitä kuten ennenkin. Jos teini alkaa puhua päällesi, sano tiukasti että oli sinun vuorosi puhua mutta älä tee tuosta käytöksestä mitään isoa numeroa. Kyllä ne tottuu ajatukseen ja arki palaa entiselleen eikä kenenkään tarvitse muuttaa minnekään. Isänsä täytyy tottakai olla sinun rinnallasi ja toimia samalla tavalla kuin sinä, yhteisten mielellään teinien kanssa sovittujen pelisääntöjen mukaan. Istukaa vaikka koko perhe alas ja sopikaa toimintatavoista. Kerro että vauva ei ollut suunniteltu vaikka haluttu onkin ja että kaikkien täytyy nyt vaan sopeutua

Teinit on vaan hämmentyneitä, anna ajan kulua niin kyllä se siitä. Onnea odotukseesi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sinulla oikeus olla tulematta loukatuksi, mutta miehesi lapsilla (kunnes täyttävät 18) on oikeus kotiin, et voi heitä sieltä pois ajaa laillisesti. Oletko miehesi kanssa istunut pöydän ääreen kertomaan - miehesi pitäisi olla äänessä, ei sinun - miten olitte suunnitelleet lasta vasta myöhemmin, mutta että vahinko pääsi käymään (jos teinit eivät ole vielä saaneet seksivalistusta koulussa, nyt olisi hyvä hetki selittää sekin miten vahinkoja tapahtuu) ja he tulevat saamaan uuden sisaruksen.

SITTEN miehesi painottaa erityisen paljon sitä, että teinit ovat ihan yhtä rakkaita teille molemmille kuin uusi lapsi tulee olemaan, eikä heidän tarvitse lasta hoitaa tai valvoa, koska se työ kuuluu teille aikuisille (heillä voi olla kaveripiirissä kokemuksia miten uusi vauva saa kaiken huomion ja entiset lapset valjastetaan vauvanhoitajiksi).

Mutta olkaa myös rehellisiä siitä että elämä kodissanne tulee muuttumaan vauvan myötä. Miehesi kannattaisi kertoa anekdootteja siitä miten hänen elämänsä muuttui kun teinit itse olivat vauvoja, tai montako yötä hänkin vietti valvoen heidän kanssaan kun he olivat ihan pieniä ja avuttomia.

Perheessänne on KAIKILLA asenneongelma, josta käyttäytymisongelma syntyy. SINÄ voit vaikuttaa omaan käyttäytymiseesi olemalla se aikuinen, eikä yksi niistä teineistä.

Ei teineille kuulu raskautesi alkamisasiat, ehkäisynne ym. Aikuiset tekevät päätöksen lapsen hankinnasta ja jos onkin vahinko, sitä ei tarvitse perustella teineille, ette ole seksielämästänne tilivelvollisia heille. Jos kerrotte vauvan olevan vahinko, he saattavat myöhemmin käyttää tietoa lapsenne kiusaamiseen, ei ole kivaa että mustasukkaiset isosisarukset kertovat lapsellenne hänen olevan vahinko.

Aikuiset tekevät päätökset joo, mutta ap:n sanoin "joko teinit lähtee tai minä", ja huomautin että kun teinit eivät lähde (se on heidän kotinsa eikä heitä saa laillisesti sieltä pois heittää), niin tilanne pitää käsitellä.

Nyt ap lukittautuu huoneeseensa kun mies on poissa, ettei kokisi tätä "kiusaamista" heiltä, onko se muka aikuisen käyttäytymistä? Jos ap ei halua lähteä ja kun teinit EIVÄT lähde, niin se että istutaan alas ja puhutaan tilanteesta (ja tosiaan teinien isän pitäisi olla se joka puhuu), on ainoa mahdollinen tilanne.

Kai ap myös tajuaa että tämän hetkisestä käytöksestä huolimatta hän on teineille rakas ihminen, jonka menettämistä teinit myös pelkäävät. Jos he ovat tilanteesta tavallaan etukäteen vihaisia, ehkä yrittäen saada ap:n riitelemään kanssaan, niin että jos ap sitten lähtee (tai "menetetään" vauvalle), ei se tunnu heistä niin pahalta. Tämä on psyykkinen defenssi, jota ihmiset käyttävät tiedostamattaan, teinit varsinkin. Se että ap nyt lukittautuu huoneeseensa ja näin eristää itsensä teineistä, toimii juuri kuten tuo automaattinen defenssi "haluaa".

Joten kuten sanoin yllä, koko perheellä on asenneongelma, josta käyttäytymisongelma johtuu. Siitä puhuminen on ainoa mahdollinen tapa edetä, ellei ap halua muuttaa pois.

Ja jos asiaa ei käsitellä, kiusaaminen tulee olemaan paljon pahempaa kuin nuorimmaisen kutsuminen "vahingoksi". (Vanhemmat voivat muutenkin tuota tilannetta auttaa samoin kuin adoptiolapsia lohdutetaan: "Me VALITSIMME sinut, koska HALUSIMME sinut lapseksemme.") Mutta teineille pitäisi tässä tilanteessa olla rehellinen, koska heidän täytyy tietää ettei ap tahallaan hankkiutunut raskaaksi suunnittelematta - jos lasta olisi hankittu tarkoituksella, kaikki nämä keskustelut olisi käyty etukäteen eikä tilanne olisi teineille järkytys. Teinit tajuavat sen kyllä itse vaikkei heille sitä erikseen selitettäisikään.

Teineille ei ihan oikeasti kuulu että onko lapsi vahinko vai ei. Vanhempien sukupuolielämä ei ole teinien juttu. Eikä se että milloin lasta yritetään ja milloin ei eikä lapsiluku. Teinit eivät päätä asiasta eikä siitä tarvitse heille puhua.