Miehen lapset raivostuivat raskaudestani (edellinen poistui????)

On sinulla oikeus olla tulematta loukatuksi, mutta miehesi lapsilla (kunnes täyttävät 18) on oikeus kotiin, et voi heitä sieltä pois ajaa laillisesti. Oletko miehesi kanssa istunut pöydän ääreen kertomaan - miehesi pitäisi olla äänessä, ei sinun - miten olitte suunnitelleet lasta vasta myöhemmin, mutta että vahinko pääsi käymään (jos teinit eivät ole vielä saaneet seksivalistusta koulussa, nyt olisi hyvä hetki selittää sekin miten vahinkoja tapahtuu) ja he tulevat saamaan uuden sisaruksen.

SITTEN miehesi painottaa erityisen paljon sitä, että teinit ovat ihan yhtä rakkaita teille molemmille kuin uusi lapsi tulee olemaan, eikä heidän tarvitse lasta hoitaa tai valvoa, koska se työ kuuluu teille aikuisille (heillä voi olla kaveripiirissä kokemuksia miten uusi vauva saa kaiken huomion ja entiset lapset valjastetaan vauvanhoitajiksi).

Mutta olkaa myös rehellisiä siitä että elämä kodissanne tulee muuttumaan vauvan myötä. Miehesi kannattaisi kertoa anekdootteja siitä miten hänen elämänsä muuttui kun teinit itse olivat vauvoja, tai montako yötä hänkin vietti valvoen heidän kanssaan kun he olivat ihan pieniä ja avuttomia.

Perheessänne on KAIKILLA asenneongelma, josta käyttäytymisongelma syntyy. SINÄ voit vaikuttaa omaan käyttäytymiseesi olemalla se aikuinen, eikä yksi niistä teineistä.

Niillä teineillä on varmaan epävarma olo omasta asemastaan, huomiosta tms. Olisi varmaan paikallaan istua saman pöydän ääreen keskustelemaan tilanteesta ja siitä, ettei vauva uhkaa teinien asemaa isänsä elämässä. Ja samalla sopia käyttäytymissäännöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä on lasten äiti?

Lasten äiti asuu n. tunnin ajomatkan päässä ja teinit ovat olleet siellä yhden viikonlopun kuukaudessa. Äitinsä on ihan mukava nainen, vähän sellainen huithapeli-tyyppinen, mutta hyvää tarkoittava. Hän on mennyt uusiin naimisiin nopeasti eron jälkeen ja teinit hyvin nopeasti jäivät lähinnä miehen vastuulle kulkemisongelmien vuoksi.

ap

Teinit pelkäävät, että nyt isäkin heidät hylkää. Miten ette nähneet tätä tulevaksi? Tietenkin he reagoivatja onhan heillä siihen syytäkin. Aika paljon elämänmuutoksia tähän mennessä, vakaus elämässä horjuu. Nyt ei ole aika sysiä heitä pois, vaan vakuuttaa että koti tulee olemaan heidän kotinsa vauvasta huolimatta. Jos sinä alat esittää uhkavaatimuksia, niin teineille paljastuu ikävästi kuinka vähän olet heistä välittänyt.

Miltä ap:sta tuntuisi, jos mies toisi sinne kämpille jonkun nuoren naisen 4-7 kuukauden ajaksi ja toteaisi ap:lle, että minusta on ihanaa saada olla nuoren ja vetreän ihanuuden seurassa nyt, kun sinä olet raskaana etkä enää ihmeemmin kukoista. Tuntuisiko hyvältä?

Suunnilleen sama olo kun on niillä teineillä, he kokevat, että eivät riitä isälle perheeksi. Sinä olet enää pelkkä hautomakone.

Sä oot ihan nolo kakara itse. Teinit regoi shokkiin ja sinä heität saman tien ulos asunnosta. Todella epätasapainoinen muikkeli olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä on lasten äiti?

Lasten äiti asuu n. tunnin ajomatkan päässä ja teinit ovat olleet siellä yhden viikonlopun kuukaudessa. Äitinsä on ihan mukava nainen, vähän sellainen huithapeli-tyyppinen, mutta hyvää tarkoittava. Hän on mennyt uusiin naimisiin nopeasti eron jälkeen ja teinit hyvin nopeasti jäivät lähinnä miehen vastuulle kulkemisongelmien vuoksi.

ap

Teinit pelkäävät, että nyt isäkin heidät hylkää. Miten ette nähneet tätä tulevaksi? Tietenkin he reagoivatja onhan heillä siihen syytäkin. Aika paljon elämänmuutoksia tähän mennessä, vakaus elämässä horjuu. Nyt ei ole aika sysiä heitä pois, vaan vakuuttaa että koti tulee olemaan heidän kotinsa vauvasta huolimatta. Jos sinä alat esittää uhkavaatimuksia, niin teineille paljastuu ikävästi kuinka vähän olet heistä välittänyt.

Ihan tyypillinen kakkosnainen olisi silloin kyseessä.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot ap oikeassa ja ymmärrän täysin, vaikka meidän uusioperheeseen ei yhteisiä lapsia tullutkaan niin silti teinit hyppi silmille. Laitoin hommaan stopin heti alkuunsa ja oppivat siitä, että myös minua kunnioitetaan jos asuntooni haluavat tulla. En sietäisi moista edes omilta lapsiltani.

Kunnioittiko ap, kun hajotti perheen? Ja ei taida olla hänen se asunto.

Miksi täällä av:llä lapsellisen miehen uusi vaimo herättää näin suuria tunteita? En ole perhettä hajottanut tai liittynyt millään tavalla miehen ja exänsä eroon. He ovat eronneet yhteisellä päätöksellä ja ovat hyvissä väleissä edelleenkin. Asunto on yhteinen. ap

Katkerat ämmät paukuttaa päätään, niitä täällä riittää. Puolet täällä kommentoivista on mielenterveystoimiston vakioasiakkaita käytöksestä päätellen.

Ymmärrän tosi hyvin miten kusisessa paikassa olet vaikka en ole samaa kokenut. Oma äitini löysi uuden miehen eron jälkeen ja muutimme hänen luo asumaan, itse olin 15 vuotias ja sisko 10. Ei olisi tullut koskaan mielenkään paukuttaa päätä äidin uudelle miehelle, vaikka äidin kanssa oli ja on edelleen huonot välit. Tämä mies ei puuttunut asioihimme sen kummemmin, ja olisin halunnut itse asiassa läheisemmätkin välit hänen kanssaan mutta sellaista ei äitini olisi koskaan sietänyt ja piti huolen että välit pysyi etäisenä vaikka saman katon alla oltiin. 

"Teinit on teinejä" puhe on täyttä pasketta. Vaihtoehdot on: Mies panee pentunsa kuriin, pennut muuttaa äitilleen, sinä lähdet. Eipä tuossa muita taida olla jos et halua hiljaa sietää kynnysmattona elämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian suuri ikäero, i told you so.

Ja nyt jo vaadit isää päättämään sinä ja vauva vai teinit. Aikuismaista.

Ymmärrän hyvin teinejä.

En oikeasti KESTÄ olla teinien kanssa saman katon alla, jos tämä jatkuu. Joudun olemaan oikeasti jatkuvassa stressissä kotona ja kuuntelemaan jatkuvasti haukkumista teineiltä. Nytkin mies on ollut viikonlopun yli työmatkalla ja itse vietän aikani mahdollisimman paljon makuuhuoneessamme paossa teinejä. En oikeasti jaksa. ap

En tiedä mitä odotit mutta teinit oikeasti osaa olla rasittavia. Se vaihe on vaan elettävä läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä on lasten äiti?

Lasten äiti asuu n. tunnin ajomatkan päässä ja teinit ovat olleet siellä yhden viikonlopun kuukaudessa. Äitinsä on ihan mukava nainen, vähän sellainen huithapeli-tyyppinen, mutta hyvää tarkoittava. Hän on mennyt uusiin naimisiin nopeasti eron jälkeen ja teinit hyvin nopeasti jäivät lähinnä miehen vastuulle kulkemisongelmien vuoksi.

ap

Niin, eivät TIETENKÄÄN rakastetuksitulemisen perusteella.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot ap oikeassa ja ymmärrän täysin, vaikka meidän uusioperheeseen ei yhteisiä lapsia tullutkaan niin silti teinit hyppi silmille. Laitoin hommaan stopin heti alkuunsa ja oppivat siitä, että myös minua kunnioitetaan jos asuntooni haluavat tulla. En sietäisi moista edes omilta lapsiltani.

Kunnioittiko ap, kun hajotti perheen? Ja ei taida olla hänen se asunto.

Miksi täällä av:llä lapsellisen miehen uusi vaimo herättää näin suuria tunteita? En ole perhettä hajottanut tai liittynyt millään tavalla miehen ja exänsä eroon. He ovat eronneet yhteisellä päätöksellä ja ovat hyvissä väleissä edelleenkin. Asunto on yhteinen. ap

Katkerat ämmät paukuttaa päätään, niitä täällä riittää. Puolet täällä kommentoivista on mielenterveystoimiston vakioasiakkaita käytöksestä päätellen.

Ymmärrän tosi hyvin miten kusisessa paikassa olet vaikka en ole samaa kokenut. Oma äitini löysi uuden miehen eron jälkeen ja muutimme hänen luo asumaan, itse olin 15 vuotias ja sisko 10. Ei olisi tullut koskaan mielenkään paukuttaa päätä äidin uudelle miehelle, vaikka äidin kanssa oli ja on edelleen huonot välit. Tämä mies ei puuttunut asioihimme sen kummemmin, ja olisin halunnut itse asiassa läheisemmätkin välit hänen kanssaan mutta sellaista ei äitini olisi koskaan sietänyt ja piti huolen että välit pysyi etäisenä vaikka saman katon alla oltiin. 

"Teinit on teinejä" puhe on täyttä pasketta. Vaihtoehdot on: Mies panee pentunsa kuriin, pennut muuttaa äitilleen, sinä lähdet. Eipä tuossa muita taida olla jos et halua hiljaa sietää kynnysmattona elämistä.

Vaikuttaa sille, että näiden katkeruus kumpuaa siitä, että eivät ole saaneet lapsia uusien miestensä kanssa :D Tai vanhojenkaan.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä lähdet, jos joku lähtee. Teini-ikäisiäkään lapsia ei ajeta kotoaan siksi, ettet tule heidän kanssaan toimeen.

Eli teini-ikäiset saa perseillä miten haluaa vaikka voisivat mennä asuamaan toiselle vanhemmalleen? Kyllä mä laittaisin ne apinat pihalle!

Ei. Teinit eivät perseile, teinit pistetään ruotuun. He ovat kuitenkin kotonaan, emmekä me lukijat tiedä, mikseivät he asu äitinsä luona. He ovat kuitenkin olleet isänsä elämässä syntymästään lähtien, ap vasta muutaman vuoden. Isän ja lasten välejä ei pyritä rikkomaan. Aikuisena ap osaa suhtautua asiaan, ja poistuu samasta talosta, ellei saa teinejä kuriin (isä hoi, hoida hommasi!) ja/tai opi tulemaan heidän kanssaan asiallisesti toimeen. Samaa huushollia voi miettiä sitten, kun teinit ovat maailmalla. Kaikki voittavat.

Terveisin hommansa jo hoitanut uusperheen äiti

On se tuleva vauvakin isänsä lapsi, ihan yhtä suuri oikeus hänen on siellä asua ja elää isänsä kanssa kuin isompien lasten. Ja vauvat tarvii myös äitiään. Joten ei ap:n mikään pakko väistyä teinien tieltä. Teinit oppikoon tavoille.

Minusta on aika ymmärrettävää, että eron kokeneet lapset (jo isotkin) voivat reagoida noin. Todennäköisesti pelkäävät hylätyksi tulemista, eivätkä välttämättä tiedosta pelkoa itsekään. Kuten jo vinkattu, tarvitaan keskustelua, (tarvittaessa ulkopuolista) tukea, vaikeidenkin tunteiden hyväksymistä.

Hanskojen tiskiin heittäminen nyt on viimeisin vaihtoehto – pahimmillaanhan se on lapsille signaali, että ko. käytöksellä saa ikään kuin haluamansa. Ymmärrän, ettei mikään helppo rasti yrittää keskustella teinien kanssa. Näkisin, että lasten isällä olisi iso rooli perheen koossa pitäjänä. Koti on teidän kaikkien ja kaikilla pitäisi olla turvallista olla. Vaikeita tunteita saa tuntea ja niistä kertoa pelkäämättä reaktioita, mutta miten vaan ei voi käyttäytyä.

Minä kokeilisin sitä, että isän aloitteesta kootaan perhe ja jaetaan fiiliksiä: millaisia tunteita tilanne teissä kaikissa herättää. Kyse on suuresta muutoksesta, joka on iloinen asia, mutta johon voi liittyä myös monenlaisia huolia. Ekalla kerralla ei ehkä avauduta kuin ihan vähän, mutta yrittäisin sinnikkäästi. Todennäköisesti teinitkin haluaisivat tulla pelkojensa kanssa kohdatuiksi ja hyväksytyiksi. Usein huono käytös on sitä, ettei pysty parempaan ja jos ei kukaan auta ja ohjaa, teini on helposti jumissa omien vaillinaisten tunnetaitojensa kanssa. Pahimmillaan tukahdetut tunteet vaikuttavat teinien ja uuden tulokkaan suhteeseen ja uusi tulokas kokee olonsa perheessä ulkopuoliseksi. Siksi olisi tosi tärkeä purkaa tilannetta. Tsemppiä ja ymmärrystä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian suuri ikäero, i told you so.

Ja nyt jo vaadit isää päättämään sinä ja vauva vai teinit. Aikuismaista.

Ymmärrän hyvin teinejä.

En oikeasti KESTÄ olla teinien kanssa saman katon alla, jos tämä jatkuu. Joudun olemaan oikeasti jatkuvassa stressissä kotona ja kuuntelemaan jatkuvasti haukkumista teineiltä. Nytkin mies on ollut viikonlopun yli työmatkalla ja itse vietän aikani mahdollisimman paljon makuuhuoneessamme paossa teinejä. En oikeasti jaksa. ap

En tiedä mitä odotit mutta teinit oikeasti osaa olla rasittavia. Se vaihe on vaan elettävä läpi.

Aika raskas varmaankin valinta aloittajalta, kun valitsi vieraita teinejä kotiinsä, hihi.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot ap oikeassa ja ymmärrän täysin, vaikka meidän uusioperheeseen ei yhteisiä lapsia tullutkaan niin silti teinit hyppi silmille. Laitoin hommaan stopin heti alkuunsa ja oppivat siitä, että myös minua kunnioitetaan jos asuntooni haluavat tulla. En sietäisi moista edes omilta lapsiltani.

Kunnioittiko ap, kun hajotti perheen? Ja ei taida olla hänen se asunto.

Miksi täällä av:llä lapsellisen miehen uusi vaimo herättää näin suuria tunteita? En ole perhettä hajottanut tai liittynyt millään tavalla miehen ja exänsä eroon. He ovat eronneet yhteisellä päätöksellä ja ovat hyvissä väleissä edelleenkin. Asunto on yhteinen. ap

Katkerat ämmät paukuttaa päätään, niitä täällä riittää. Puolet täällä kommentoivista on mielenterveystoimiston vakioasiakkaita käytöksestä päätellen.

Ymmärrän tosi hyvin miten kusisessa paikassa olet vaikka en ole samaa kokenut. Oma äitini löysi uuden miehen eron jälkeen ja muutimme hänen luo asumaan, itse olin 15 vuotias ja sisko 10. Ei olisi tullut koskaan mielenkään paukuttaa päätä äidin uudelle miehelle, vaikka äidin kanssa oli ja on edelleen huonot välit. Tämä mies ei puuttunut asioihimme sen kummemmin, ja olisin halunnut itse asiassa läheisemmätkin välit hänen kanssaan mutta sellaista ei äitini olisi koskaan sietänyt ja piti huolen että välit pysyi etäisenä vaikka saman katon alla oltiin. 

"Teinit on teinejä" puhe on täyttä pasketta. Vaihtoehdot on: Mies panee pentunsa kuriin, pennut muuttaa äitilleen, sinä lähdet. Eipä tuossa muita taida olla jos et halua hiljaa sietää kynnysmattona elämistä.

KIITOS asiallisesta kommentista! Olen ollut näille teineille aina ihan mukava, vienyt reissuun yms. joten tämä käytös tuli itselle ihan shokkina, kun välit olivat aina olleet hyvät. Ja tosiaan lasta olimme ajatelleet vasta sitten, kun nuorempi (nyt 14v) olisi ollut 17-18v, mutta vahinko kävi. Enkä ala aborttia tekemään, koska haluan lapsen. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot ap oikeassa ja ymmärrän täysin, vaikka meidän uusioperheeseen ei yhteisiä lapsia tullutkaan niin silti teinit hyppi silmille. Laitoin hommaan stopin heti alkuunsa ja oppivat siitä, että myös minua kunnioitetaan jos asuntooni haluavat tulla. En sietäisi moista edes omilta lapsiltani.

Kunnioittiko ap, kun hajotti perheen? Ja ei taida olla hänen se asunto.

Miksi täällä av:llä lapsellisen miehen uusi vaimo herättää näin suuria tunteita? En ole perhettä hajottanut tai liittynyt millään tavalla miehen ja exänsä eroon. He ovat eronneet yhteisellä päätöksellä ja ovat hyvissä väleissä edelleenkin. Asunto on yhteinen. ap

Katkerat ämmät paukuttaa päätään, niitä täällä riittää. Puolet täällä kommentoivista on mielenterveystoimiston vakioasiakkaita käytöksestä päätellen.

Ymmärrän tosi hyvin miten kusisessa paikassa olet vaikka en ole samaa kokenut. Oma äitini löysi uuden miehen eron jälkeen ja muutimme hänen luo asumaan, itse olin 15 vuotias ja sisko 10. Ei olisi tullut koskaan mielenkään paukuttaa päätä äidin uudelle miehelle, vaikka äidin kanssa oli ja on edelleen huonot välit. Tämä mies ei puuttunut asioihimme sen kummemmin, ja olisin halunnut itse asiassa läheisemmätkin välit hänen kanssaan mutta sellaista ei äitini olisi koskaan sietänyt ja piti huolen että välit pysyi etäisenä vaikka saman katon alla oltiin. 

"Teinit on teinejä" puhe on täyttä pasketta. Vaihtoehdot on: Mies panee pentunsa kuriin, pennut muuttaa äitilleen, sinä lähdet. Eipä tuossa muita taida olla jos et halua hiljaa sietää kynnysmattona elämistä.

Ainut mielenterveysongelmainen olet sinä. Suurin osa kommentteja viisaammilta. Teinien ei tarvi sietää tollasta.

Kyökkipsygologi kommentoi;

1. Lasten äiti käytännössä jättänyt vanhan perheen, kerran kuukaudessa lapset käy "kylässä". Tästä lapsille voinut tulla tunne että äiti hylännyt.

2. "Uusi äiti" ollut kiva, käyttänyt harrastuksissa ja paikannut puuttuvaa äitiä muutenkin.

3. "Uusi äiti" saa "oman" lapsen, lapsilla pelko että kaikki kiva yhteinen tekeminen loppuu ja uusi vauva saa kaiken huomion.

Eli lapset yksinkertaisesti pelkäävät hylkäämistä ja ovat mustasukkaisia. Huonoa käytöstä ei tarvitse sietää, napakasti ja rauhallisesti puuttuu heti. Kannattaa keskustella lasten kanssa, kysyä miksi raskaus on niin hirveä asia, ottaa lasten (älyttömätkin) mielipiteet vastaan ja yrittää saada mielipiteitä kumottua asiallisesti ja totuudella.

Esimerkkinä: Lapsen mielestä uusi vauva pilaa kaiken ja äitipuoli ei esimerkiksi enää vie lapsia shoppailemaan ilman että vauva tulee mukaan. Vastaus: Vauva muuttaa paljon arkea koska vaatii niin paljon hoitoa, mutta isäkin voi joskus hoitaa vauvaa ja vanhempi lapsi saa jakamatonta huomiota. (Älä kommentoi näin jos ei ole oikeasti mahdollista, isä ei osallistu töiden takia/ omat menot tärkeämpiä)

Viikko on lyhyt aika, tilanne voi rauhoittua myös itsestään kun aikaa kuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian suuri ikäero, i told you so.

Ja nyt jo vaadit isää päättämään sinä ja vauva vai teinit. Aikuismaista.

Ymmärrän hyvin teinejä.

En oikeasti KESTÄ olla teinien kanssa saman katon alla, jos tämä jatkuu. Joudun olemaan oikeasti jatkuvassa stressissä kotona ja kuuntelemaan jatkuvasti haukkumista teineiltä. Nytkin mies on ollut viikonlopun yli työmatkalla ja itse vietän aikani mahdollisimman paljon makuuhuoneessamme paossa teinejä. En oikeasti jaksa. ap

Mutta pois, hävisit.

t.kristallikissa

Muuta pois, kaikki pääsee vähemmällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot ap oikeassa ja ymmärrän täysin, vaikka meidän uusioperheeseen ei yhteisiä lapsia tullutkaan niin silti teinit hyppi silmille. Laitoin hommaan stopin heti alkuunsa ja oppivat siitä, että myös minua kunnioitetaan jos asuntooni haluavat tulla. En sietäisi moista edes omilta lapsiltani.

Kunnioittiko ap, kun hajotti perheen? Ja ei taida olla hänen se asunto.

Miksi täällä av:llä lapsellisen miehen uusi vaimo herättää näin suuria tunteita? En ole perhettä hajottanut tai liittynyt millään tavalla miehen ja exänsä eroon. He ovat eronneet yhteisellä päätöksellä ja ovat hyvissä väleissä edelleenkin. Asunto on yhteinen. ap

Katkerat ämmät paukuttaa päätään, niitä täällä riittää. Puolet täällä kommentoivista on mielenterveystoimiston vakioasiakkaita käytöksestä päätellen.

Ymmärrän tosi hyvin miten kusisessa paikassa olet vaikka en ole samaa kokenut. Oma äitini löysi uuden miehen eron jälkeen ja muutimme hänen luo asumaan, itse olin 15 vuotias ja sisko 10. Ei olisi tullut koskaan mielenkään paukuttaa päätä äidin uudelle miehelle, vaikka äidin kanssa oli ja on edelleen huonot välit. Tämä mies ei puuttunut asioihimme sen kummemmin, ja olisin halunnut itse asiassa läheisemmätkin välit hänen kanssaan mutta sellaista ei äitini olisi koskaan sietänyt ja piti huolen että välit pysyi etäisenä vaikka saman katon alla oltiin. 

"Teinit on teinejä" puhe on täyttä pasketta. Vaihtoehdot on: Mies panee pentunsa kuriin, pennut muuttaa äitilleen, sinä lähdet. Eipä tuossa muita taida olla jos et halua hiljaa sietää kynnysmattona elämistä.

Ainut mielenterveysongelmainen olet sinä. Suurin osa kommentteja viisaammilta. Teinien ei tarvi sietää tollasta.

Ohhoh! Ja miksi sitten kenenkään pitäisi sietää sitä, että tuollainen vieras akka valitsee heidän isänsä hautakiven? Aikuisina?

t.kristallikissa

Luulen ilman mitään kokemusta uusperheestä, että teinejä hävettää,ällöttää, nolottaa,jokin kovempi ilmaisu, että te olette todistettavasti harrastaneet seksiä.

Ihan sama onko ne teinit omia vai varastettuja.

Lisäksi pelkäävät tms.miten heidän elämsä muuttuu kun samaan tilaan tulee 24/7 huomiota vaativa huutava olio. Oma rauha mennyttä, ei kai joudu hoitamaan, tekemään enemmän kotitöitä jne.

Ja ennen kaikkea heidän pitää kestää kaverien v*ttuilu.

Vierailija kirjoitti:

On sinulla oikeus olla tulematta loukatuksi, mutta miehesi lapsilla (kunnes täyttävät 18) on oikeus kotiin, et voi heitä sieltä pois ajaa laillisesti. Oletko miehesi kanssa istunut pöydän ääreen kertomaan - miehesi pitäisi olla äänessä, ei sinun - miten olitte suunnitelleet lasta vasta myöhemmin, mutta että vahinko pääsi käymään (jos teinit eivät ole vielä saaneet seksivalistusta koulussa, nyt olisi hyvä hetki selittää sekin miten vahinkoja tapahtuu) ja he tulevat saamaan uuden sisaruksen.

SITTEN miehesi painottaa erityisen paljon sitä, että teinit ovat ihan yhtä rakkaita teille molemmille kuin uusi lapsi tulee olemaan, eikä heidän tarvitse lasta hoitaa tai valvoa, koska se työ kuuluu teille aikuisille (heillä voi olla kaveripiirissä kokemuksia miten uusi vauva saa kaiken huomion ja entiset lapset valjastetaan vauvanhoitajiksi).

Mutta olkaa myös rehellisiä siitä että elämä kodissanne tulee muuttumaan vauvan myötä. Miehesi kannattaisi kertoa anekdootteja siitä miten hänen elämänsä muuttui kun teinit itse olivat vauvoja, tai montako yötä hänkin vietti valvoen heidän kanssaan kun he olivat ihan pieniä ja avuttomia.

Perheessänne on KAIKILLA asenneongelma, josta käyttäytymisongelma syntyy. SINÄ voit vaikuttaa omaan käyttäytymiseesi olemalla se aikuinen, eikä yksi niistä teineistä.

Ei teineille kuulu raskautesi alkamisasiat, ehkäisynne ym. Aikuiset tekevät päätöksen lapsen hankinnasta ja jos onkin vahinko, sitä ei tarvitse perustella teineille, ette ole seksielämästänne tilivelvollisia heille. Jos kerrotte vauvan olevan vahinko, he saattavat myöhemmin käyttää tietoa lapsenne kiusaamiseen, ei ole kivaa että mustasukkaiset isosisarukset kertovat lapsellenne hänen olevan vahinko.