Luin kirjan henkirikoksen uhrin omaisista ja järkytyin, miten Suomessa heitä kohdellaan - ei tarjota kriisiapua, omaisilta peritään oikeudenkäyntikuluja, viranomaiset pompottelevat, omainen voi joutua siivoamaan uhrin veristä asuntoa....

Ettekö oikeasti ole tuosta tienneet? Johtuu varmaan siitä, ettette ole koskaan olleet rikoksen uhreja.

Mutta kyllä tälläinen on Suomen valtio uhreja ja heidän omaisia kohtaan. Suomi välittää enemmän rikollisista (joille maksavat siitä, että ovat linnassa + heidän kouluttautumisen), mitä saavat uhrit? Eivät usein mitään ja sen pienen mitä he saavat menevät yleisemmin vuodessa terapia+sairaalamaksuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan on viety yhteiskunnan kelkasta pudonneiden ymmärrys ja hyysääminen niin pitkälle, että käytännössä rahaton asiansa huonosti hoitanut saa perseillä täysin ilman käytännön rangaistusta: ehdollinen on vitsi vain, sakkoja tai korvauksia ei tarvitse maksaa ja vankilaan ei joudu kuin harvassa tapauksessa ja vaikka joutuisi, lentää sieltä pikapuoliin ulos eikä olot ole muutenkaan hullummat.

Suomessa uhri, henkirikostapauksissa uhrin omaiset, saa sen raskaimman tuomion, eikä mitään alennuksia tunneta.

Tämä olisi tärkeä asia keskusteltavaksi, harmi että se on vaikeaa tällaista öyhötystä lukiessa.

Muutama pointti:

Suomessa tuomiot määräytyvät rikoksen, eivät varallisuuden mukaan.

Tuomioistuimen määräämät sakot on maksettava. Jos ei maksa, ne muunnetaan vankeudeksi.

Vankilasta ei "lennä ulos". Tuomitulle lasketaan rangaistusaika, ja vankilasta vapautuu kun tuomio on suoritettu.

Ja jokaiselle vankilaoloja kadehtivalle muistutan aina, että sinne on melko helppo päästä. Kannattaa siis hommata itselleen tuomio, niin ei tarvitse enää muita kadehtia.

Sekoitat nyt kuvotuksen ja inhon kateuteen.

"Eikä olot ole muutenkaan hullummat." Miten tuo ilmentää kuvotusta ja inhoa?

Pakko myös kysyä, minkä verran olet viettänyt aikaa vankilassa ja miten monessa vankilassa olet käynyt tai oleskellut?

Ei korvausten hakuun virkamiehen ketään pidä johdatella. Itse se on osottava pyytää ja sitten saa sitä apua, mutta on oikein, että itse tekee tai palkkaa lakitoimistosta tekijän.

Se vahingonkorvaus summa ei kuitenkaan palauta uhria henkiin, eikä esim. vakuutusyhtiöiden edustajatkaan tule ovelle koputtaen johdattelemaan korvauksen hakua vakuutusyhtiöltä, jos ei itse osaa vahingon sattuessa hakea.

Vaikka kuinka karkealta kuulostaa, hyvän virkamiehen tulee olla jämpti. Se empatia kuuluu taas psykologin tai mahdolliselle ystävälle vuodettavaksi. Se ei kuulu hänen tehtäväalueelle eikä hänellä ole asialle koulutusta. Pahimmillaan hän saattaisi ylittää valtuutensa ja syylistyä täten virka-asemansa väärinkäyttöön itse. Ja jos jotakuta, yli lain suositaa, jollekkin toiselle tapahtuu oikeusmurha. Parempi siis virkamiehen pysyä asiassaan.

Vierailija kirjoitti:

Läheiseni murhattiin ja siitä seurasi 30 000 euron velat. Mistään en saanut apua enkä tukea. Sosiaalitoimi käski aina hakea kaverin apuun, vaikka sanoin, ettei ole ketään joka auttaa tai tukee. En uskaltanut liikkua melkein vuoteen pois kotoa, sain karenssin, enkä saanut tukia koska paniikissa mokasin hakemukset. Olen sitä ennen elänyt mallikkaasti ja maksanut verot, mutta niin vain sekosin kun läheinen murhattiin raa asti tuntemattoman toimesta.

Se mitä eniten kaipasin, olisi ollut käytännön apu . Joku käymään läpi paperit ja hakemukset . Virkailija lässytti ylimielisesti että nyt vaan pitää reippaasti pyytää kaverit apuun ja minä itkin, että ei ole sellaisia. Empatia virkamiehille ja naisille ei tekisi pahaa.

Nykyään menee hyvin, mutta olen hieman katkera.

Olen todella pahoillani siitä, mitä olet kokenut.

Se on kyllä jännä, että jos et maksa jostain ostetusta tavarasta laskua ajallaan, sitä summaa kyllä peritään kissojen ja koirien kanssa, mutta kun on kyse ihmisten terveydestä ja hengestä, ketään ei kiinnosta siihen osoitut korvaukset. Päinvastoin, saatat joutua itse velkoihin ja maksumieheksi. Jotenkin todella surullista.

Toivon sulle kaikkea hyvää ja olen iloinen, että olet kokemastasi huolimatta löytänyt myös iloa elämääsi.

Vierailija kirjoitti:

Ettekö oikeasti ole tuosta tienneet? Johtuu varmaan siitä, ettette ole koskaan olleet rikoksen uhreja.

Mutta kyllä tälläinen on Suomen valtio uhreja ja heidän omaisia kohtaan. Suomi välittää enemmän rikollisista (joille maksavat siitä, että ovat linnassa + heidän kouluttautumisen), mitä saavat uhrit? Eivät usein mitään ja sen pienen mitä he saavat menevät yleisemmin vuodessa terapia+sairaalamaksuihin.

Mikään valtio ei ole vielä keksinyt systeemiä, jossa vankilat toimisivat ilmaiseksi. Kustannuksissa on kyse pääosin kiinteistö- ja henkilöstökuluista. Henkilökohtaisesti en toivo, että säästöjä haettaisiin esim. rakenteellisesta tai toiminnallisesta turvallisuudesta tinkimällä. Vankeusaikaiset toiminnat ja kuntoutus on sitten oma pitkä tarinansa.

Edellä kirjoittamani ohella toivon, että uhrien omaisten asemaa parannettaisiin. Tilanteet ovat usein kohtuuttomia. Kyse ei ole joko tai, vaan sekä että -tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Ei korvausten hakuun virkamiehen ketään pidä johdatella. Itse se on osottava pyytää ja sitten saa sitä apua, mutta on oikein, että itse tekee tai palkkaa lakitoimistosta tekijän.

Se vahingonkorvaus summa ei kuitenkaan palauta uhria henkiin, eikä esim. vakuutusyhtiöiden edustajatkaan tule ovelle koputtaen johdattelemaan korvauksen hakua vakuutusyhtiöltä, jos ei itse osaa vahingon sattuessa hakea.

Vaikka kuinka karkealta kuulostaa, hyvän virkamiehen tulee olla jämpti. Se empatia kuuluu taas psykologin tai mahdolliselle ystävälle vuodettavaksi. Se ei kuulu hänen tehtäväalueelle eikä hänellä ole asialle koulutusta. Pahimmillaan hän saattaisi ylittää valtuutensa ja syylistyä täten virka-asemansa väärinkäyttöön itse. Ja jos jotakuta, yli lain suositaa, jollekkin toiselle tapahtuu oikeusmurha. Parempi siis virkamiehen pysyä asiassaan.

Jos jaksoit öyhötykseltäsi lukea linkkaamani artikkelin, niin siinä haastatellut omaiset sanoo, ettei kyse ole siitä, että raha toisi omaa rakasta takaisin. Vaan siitä, miten paljon kuluja tuollaisen todella traumaattisen tapahtuman jälkeen tulee ja se helpottaa myös omaa arkea, jos kulut korvattaisiin tekijän lompakosta, vaikka sitten karhuamalla tai laittamalla töihin suorittamaan velkansa. Terapia, lääkkeet, lääkärikäynnit, hautajaiset yms. kaikki maksaa eikä ne ole ihan halpoja juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö oikeasti ole tuosta tienneet? Johtuu varmaan siitä, ettette ole koskaan olleet rikoksen uhreja.

Mutta kyllä tälläinen on Suomen valtio uhreja ja heidän omaisia kohtaan. Suomi välittää enemmän rikollisista (joille maksavat siitä, että ovat linnassa + heidän kouluttautumisen), mitä saavat uhrit? Eivät usein mitään ja sen pienen mitä he saavat menevät yleisemmin vuodessa terapia+sairaalamaksuihin.

Mikään valtio ei ole vielä keksinyt systeemiä, jossa vankilat toimisivat ilmaiseksi. Kustannuksissa on kyse pääosin kiinteistö- ja henkilöstökuluista. Henkilökohtaisesti en toivo, että säästöjä haettaisiin esim. rakenteellisesta tai toiminnallisesta turvallisuudesta tinkimällä. Vankeusaikaiset toiminnat ja kuntoutus on sitten oma pitkä tarinansa.

Edellä kirjoittamani ohella toivon, että uhrien omaisten asemaa parannettaisiin. Tilanteet ovat usein kohtuuttomia. Kyse ei ole joko tai, vaan sekä että -tilanteesta.

Amerikassa on paljon parempi systeemi, jossa vankilassa olevien pitää tehdä töitä. Mutta ei, heille ei voi vaatia työntekoa, koska.. No en tiedä miksi. Paljon parempi on, että he saavat pelata siellä pelejä, katsoa telkkaria, käydä kuntosalilla ja kouluttautua ilmaiseksi. Ja koska nämä maksavat niin paljon, niin pidetään nuo linnassaolot mahdollisimman alhaisina, esim puolittamalla linnaajat uusilta rikollisilta jne... Uhri taas saa miettiä mistä saa rahaa psykoterapiaan ja päätyä siitä johtuen työkyvyttömäksi. Sitten pompotellaan vuosia mielenterveystalolla ja lääkärillä, tungetaan eri lääkkeitä mitkä varmaan sekoittavat päätä entisestään.

Vierailija kirjoitti:

Ei korvausten hakuun virkamiehen ketään pidä johdatella. Itse se on osottava pyytää ja sitten saa sitä apua, mutta on oikein, että itse tekee tai palkkaa lakitoimistosta tekijän.

Se vahingonkorvaus summa ei kuitenkaan palauta uhria henkiin, eikä esim. vakuutusyhtiöiden edustajatkaan tule ovelle koputtaen johdattelemaan korvauksen hakua vakuutusyhtiöltä, jos ei itse osaa vahingon sattuessa hakea.

Vaikka kuinka karkealta kuulostaa, hyvän virkamiehen tulee olla jämpti. Se empatia kuuluu taas psykologin tai mahdolliselle ystävälle vuodettavaksi. Se ei kuulu hänen tehtäväalueelle eikä hänellä ole asialle koulutusta. Pahimmillaan hän saattaisi ylittää valtuutensa ja syylistyä täten virka-asemansa väärinkäyttöön itse. Ja jos jotakuta, yli lain suositaa, jollekkin toiselle tapahtuu oikeusmurha. Parempi siis virkamiehen pysyä asiassaan.

Empatia ja jämptiys eivät ole toisiaan poissulkevia, päinvastoin. Mitä selkeämpi oma ammatillisuus ja sen rajat ovat, sitä enemmän työhön mahtuu aitoa kohtaamista, myös empatiaa.

Ohjaus ja neuvonta ovat virkamiehen velvollisuuksia, eli todellakin virkatehtäviin kuuluu oikeisiin palveluihin ohjaaminen.

R. Virkamies

No kuka sen veren sitten pesisi? Onhan Suomessa siivouspalveluja, jotka hoitavat tuollaisenkin työn. Jos ei halua siitä maksaa, sitten pitää hoitaa homma itse.

Vierailija kirjoitti:

No kuka sen veren sitten pesisi? Onhan Suomessa siivouspalveluja, jotka hoitavat tuollaisenkin työn. Jos ei halua siitä maksaa, sitten pitää hoitaa homma itse.

Joko tekijä itse valvonnan alla tai poliisi tai muu tukihenkilö hoitaa siivousfirman tekemään homman ja lasku tietysti tästä tekijälle. Jos ei ole varaa, niin tekijä töihin ja lasku perintään.

Oikeustoimemme perustuu täysin vinksahtaneeseen Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan vallanneeseen vasemmistoradikaaliin ajatteluun, jossa rikoksesta epäilty on oikeasti systeemin uhri ja häntä pitää suojella syyttäjän ja asianomistajan oikeudettomilta hyökkäyksiltä. Ja siksi tuomiot on mikkihirriluokkaa eli ei tuomita jo kärsineitä. Hei oikeuslaitos, minulla on teille ilmoitus; hoitelen vastedes nämä konnat itse. Tätähän te halusitte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei korvausten hakuun virkamiehen ketään pidä johdatella. Itse se on osottava pyytää ja sitten saa sitä apua, mutta on oikein, että itse tekee tai palkkaa lakitoimistosta tekijän.

Se vahingonkorvaus summa ei kuitenkaan palauta uhria henkiin, eikä esim. vakuutusyhtiöiden edustajatkaan tule ovelle koputtaen johdattelemaan korvauksen hakua vakuutusyhtiöltä, jos ei itse osaa vahingon sattuessa hakea.

Vaikka kuinka karkealta kuulostaa, hyvän virkamiehen tulee olla jämpti. Se empatia kuuluu taas psykologin tai mahdolliselle ystävälle vuodettavaksi. Se ei kuulu hänen tehtäväalueelle eikä hänellä ole asialle koulutusta. Pahimmillaan hän saattaisi ylittää valtuutensa ja syylistyä täten virka-asemansa väärinkäyttöön itse. Ja jos jotakuta, yli lain suositaa, jollekkin toiselle tapahtuu oikeusmurha. Parempi siis virkamiehen pysyä asiassaan.

Jos jaksoit öyhötykseltäsi lukea linkkaamani artikkelin, niin siinä haastatellut omaiset sanoo, ettei kyse ole siitä, että raha toisi omaa rakasta takaisin. Vaan siitä, miten paljon kuluja tuollaisen todella traumaattisen tapahtuman jälkeen tulee ja se helpottaa myös omaa arkea, jos kulut korvattaisiin tekijän lompakosta, vaikka sitten karhuamalla tai laittamalla töihin suorittamaan velkansa. Terapia, lääkkeet, lääkärikäynnit, hautajaiset yms. kaikki maksaa eikä ne ole ihan halpoja juttuja.

Vaan tuollainenpa se vasta olisi vaivalloista. Jos jossain vaiheessa huomataan, että henkilöltä on tapauksen ja selvityksen välissä kuollut vaikkapa kissa, väärin perustein maksettuja korvauksia tulisi periäkkin takaisin, koska mielenterveysongelmaa voidaankin pitää jo aivan toisena.

Tähänkin asti psykiatrilta on saannut sellaiset salvat, että "huolet pois". Se olisi se tapa hoitaa silloin niitä traumoja, eikä mitään saksalaisilla psykoanalyytikoiden sohvalla vuodatusta tyyliin 200e/45min.

Nykyinen järjestelmä on oletettavasti parahin ja oikeudenmukaisin, mitä näistä nyt voi saada.

Amerikassa on paljon parempi systeemi, jossa vankilassa olevien pitää tehdä töitä. Mutta ei, heille ei voi vaatia työntekoa, koska.. No en tiedä miksi. Paljon parempi on, että he saavat pelata siellä pelejä, katsoa telkkaria, käydä kuntosalilla ja kouluttautua ilmaiseksi. Ja koska nämä maksavat niin paljon, niin pidetään nuo linnassaolot mahdollisimman alhaisina, esim puolittamalla linnaajat uusilta rikollisilta jne... Uhri taas saa miettiä mistä saa rahaa psykoterapiaan ja päätyä siitä johtuen työkyvyttömäksi. Sitten pompotellaan vuosia mielenterveystalolla ja lääkärillä, tungetaan eri lääkkeitä mitkä varmaan sekoittavat päätä entisestään.[/quote]

Jos oikeasti tuntisit alaa tietäisit, että suurimmalla osalla vankeus on eräänlainen syrjäytymiskehityksen ääripiste. Asiaan voi perehtyä helposti ihan googlaamalla. Sieltä löytyy vastauksia myös vankeusaikaiseen työntekoon liittyen. Suosittelen tutustumaan myös vankeuslakiin, sieltä on helppo hankkia oikeaa vankeusaikaan liittyvää tietoa.

On helppo ajatella, että vastaus terapia- ym. palveluiden saamiseen vaikeuksiin olisi yksinkertainen: Ei kuntouteta vankeja, niin uhrien omaisten kaikki tukipalvelut toimivat ongelmitta.

No, miten lie...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Ja ne omaiset maksavat myös usein omasta pussistaan terapia- ja lääkärikulut. Tämä tuli esiin niin kirjassa kuin tuossa artikkelissa. Tekijältä ei välttämättä saa ikinä näihin korvauksia, koska omaisen tehtävä on hoitaa perintäasiat ja silloinkin voi saada ehkä 20-100 euroa vuosien päästä.

Suomessahan on viety yhteiskunnan kelkasta pudonneiden ymmärrys ja hyysääminen niin pitkälle, että käytännössä rahaton asiansa huonosti hoitanut saa perseillä täysin ilman käytännön rangaistusta: ehdollinen on vitsi vain, sakkoja tai korvauksia ei tarvitse maksaa ja vankilaan ei joudu kuin harvassa tapauksessa ja vaikka joutuisi, lentää sieltä pikapuoliin ulos eikä olot ole muutenkaan hullummat.

Suomessa uhri, henkirikostapauksissa uhrin omaiset, saa sen raskaimman tuomion, eikä mitään alennuksia tunneta.

Vankilassa voit myös jatkaa päihdeharrastustasi, toki se on hieman kalliimpaa siellä, mutta onnistuu kuitenkin. Suomessahan on myös tämä kammottu "päivästä päivään"-tuomio, joka on oikeasti 5/6 tuomiosta.

Olisi aika outoa jos uhrin läheiset ns tienaisi siitä että läheinen menehtyi. Maksettaisi kaiken valtiolla. Lisäisi varmasti rikosten määrään.

Se, että vankien pitäisi tehdä myös töitä ei tarkoita sitä, ettäkö heidän kuntoutuminen loppuisi. Työttömiä myös laitetaan kuntoutumaan työpaikoille, eli töitä tekemään. Sama myös ihmisillä, jotka sairastamisen jälkeen yrittävät pikkuhiljaa palata työhön. Miksi rikolliset saavat kokonaan vapaan passin työnteosta?

Jos vangit tekevät töitä = tästä saadaan tuottoa vankiloille = vankiloihin tarvitaan vähemmän verorahoja = nämä verorahat siirretään uhrien hyvinvoinnin edistämiseen.

Mutta joo, tämä yksi pulustelija täällä taitaa olla niitä rikollisia, joiden mielestä paljon kivempi systeemi, jossa lapsen hyväksikäytöstä istutaan ehkä vuosi ja vähän päälle ilmaiseksi täyshoidossa, kun taas lapsi itse tulee kärsimään tapahtuneesta useita kymmeniä vuosia, mutta saa valtiolta tukea vain siksi ensimmäiseksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Olisi aika outoa jos uhrin läheiset ns tienaisi siitä että läheinen menehtyi. Maksettaisi kaiken valtiolla. Lisäisi varmasti rikosten määrään.

No ei ole outoa. On niitä kuolemanodottajia muutenkin paljon, vaikkapa perinnöllisissä asioista johtuen, tai muuten vain vaikeana ihmisenä johtuen, onkinsitten omaislausunnossa oikeudessa "huomattu", miten läheinen tuo vainaja olikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Ja ne omaiset maksavat myös usein omasta pussistaan terapia- ja lääkärikulut. Tämä tuli esiin niin kirjassa kuin tuossa artikkelissa. Tekijältä ei välttämättä saa ikinä näihin korvauksia, koska omaisen tehtävä on hoitaa perintäasiat ja silloinkin voi saada ehkä 20-100 euroa vuosien päästä.

Suomessahan on viety yhteiskunnan kelkasta pudonneiden ymmärrys ja hyysääminen niin pitkälle, että käytännössä rahaton asiansa huonosti hoitanut saa perseillä täysin ilman käytännön rangaistusta: ehdollinen on vitsi vain, sakkoja tai korvauksia ei tarvitse maksaa ja vankilaan ei joudu kuin harvassa tapauksessa ja vaikka joutuisi, lentää sieltä pikapuoliin ulos eikä olot ole muutenkaan hullummat.

Suomessa uhri, henkirikostapauksissa uhrin omaiset, saa sen raskaimman tuomion, eikä mitään alennuksia tunneta.

Täällä on menty monessa kohtaa liian pitkälle. Ei se ole enää sivistystä ja oikeutta. Painopistettä on muutettava niin, että uhreja tuetaan ensisijaisesti ja tekijä laitetaan riittävään vastuuseen (=korvausvelvoitteet, ankarammat tuomiot jne.).

Vierailija kirjoitti:

Amerikassa on paljon parempi systeemi, jossa vankilassa olevien pitää tehdä töitä. Mutta ei, heille ei voi vaatia työntekoa, koska.. No en tiedä miksi. Paljon parempi on, että he saavat pelata siellä pelejä, katsoa telkkaria, käydä kuntosalilla ja kouluttautua ilmaiseksi. Ja koska nämä maksavat niin paljon, niin pidetään nuo linnassaolot mahdollisimman alhaisina, esim puolittamalla linnaajat uusilta rikollisilta jne... Uhri taas saa miettiä mistä saa rahaa psykoterapiaan ja päätyä siitä johtuen työkyvyttömäksi. Sitten pompotellaan vuosia mielenterveystalolla ja lääkärillä, tungetaan eri lääkkeitä mitkä varmaan sekoittavat päätä entisestään.

Jos oikeasti tuntisit alaa tietäisit, että suurimmalla osalla vankeus on eräänlainen syrjäytymiskehityksen ääripiste. Asiaan voi perehtyä helposti ihan googlaamalla. Sieltä löytyy vastauksia myös vankeusaikaiseen työntekoon liittyen. Suosittelen tutustumaan myös vankeuslakiin, sieltä on helppo hankkia oikeaa vankeusaikaan liittyvää tietoa.

On helppo ajatella, että vastaus terapia- ym. palveluiden saamiseen vaikeuksiin olisi yksinkertainen: Ei kuntouteta vankeja, niin uhrien omaisten kaikki tukipalvelut toimivat ongelmitta.

No, miten lie...

Kyllä Suomessakin vangit tekevät töitä. Tuotteita saa ostaa vaikka netin kautta. Meinasin kerran ostaa vankien valmistaman puutarhakeinun mutta jäi sitten ostamatta. 

Suomessa vankien ei ole pakko tehdä töitä ja he saavat siitä palkkaa, mikä menee heille itselleensä, ei vankilalaitokselle tai esimerkiksi uhrille, jolle pitäisi maksaa korvauksia.