Lue keskustelun säännöt.
Te jotka noudatatte 50/50 maksua kahvila-ravintolatreffeillä miten maksatte samat käynnit parisuhteessa?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa maksetaan vuorotellen. Treffeillä käydessä ei makseta 50/50 vaan kumpikin maksaa omat syömisensä ja juomisensa. Seuraavia treffejähän ei välttämättä edes tule, joten sen vuoksi näin.
Näin se maailma pyörii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Treffeillä olin aina valmistautunut maksamaan itse omat kahvini/ruokani. Joskus joku treffikumppani tarjosi, enkä tästä kieltäytynyt.
Nyt parisuhteessa menee tarjoomiset aika pitkälti vuorotellen.
Voiko miehen tarjoamisia ottaa vastaan?
Jos mies vaatii saada tarjota eikä nainen hyväksy, mies loukkaantuu.
Jos nainen ottaa tarjoamiset vastaan, hän on hyväksikäyttäjä.
En ymmärrä jotain 50-50 maksamista. Kumpikin maksaa omansa. Jos toinen haluaa syödä kalleimmat pihvit ja juoda hienoimmat viinit niin saa tehdä sen omaan laskuunsa. Parisuhteessa sitten ihan sen mukaan, miten sovitaan. Yhteisessä taloudessa kun eletään niin yleensä maksaa se joka ensin ehtii kaivaa kortin esiin.
Meillä on yhteinen taloustili, jolle molemmat pistää saman summan kuukausittain (tarvittaessa useammin). Kyseiseltä tililtä maksetaan asunnon kulut, ruoat, leffat ja ravintolassa käynnit yms. Joo, toisinaan toisella on kalliimpi ateria kuin toisella, mutta kyllä se ajan kanssa aina tasoittuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen rahat ovat naisen omat, miehen rahat ovat yhteiset.
Jos näitä kuluneita asenteellisia väittämiä pitää viljellä niin laita nyt edes jokin lähde tai perustelu kommentillesi
En ole tuo alkup kommentoija, mutta meillä se aikalailla menee näin tuloerojen takia, tasAntunee jonkin verran jossain vaiheessa.
Kahvilassa kumpikin tilaa ja maksaa omansa (niin toinen voi ottaa vaikka pelkän kahvin mustana, toisen tilatessa monen euron erikoiskahvin ja vielä kalliimman kakkupalan), leffateatteri-, huvipuisto-, ym. tapahtumatreffeillä kumpikin maksaa omat lippunsa, ravintolassa ei juuri käydä missään pikaruokapaikkoja hienommassa mutta siellä sama homma.
Mutta ei se toiselle tarjoaminen mikään este tai kynnyskysymyskään ole, ja molemmat on sitä tehneet. Ihan samalla tavalla kuin muistaa toista syntymäpäivinä, jouluna, jne. Tai päättää yllättää toisen vähän paremmalla ruoalla, kun ”kaupassa oli nämä hyvät pihvit alennuksessa”, ilman että kyttää pankkisovelluksen kanssa, että ”sun osuus ois sit 14,26€”.
(Toki silloin, kun oli kaikista köyhintä, kumpikin laskeskeli senttejä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksän kanssa minä maksoin lähes aina, palkkioksi piti riittää miehen seura...
Nyksän kanssa maksetaan kuka milloinkin, nyksä maksaa ehkä vähän useammin kun hänellä on paremmat tulot ja aina hanakasti tarjoutuu maksamaan.
Mutta periaatteessa kannatan sitä että kustannukset menevät suunnilleen puoliksi.
Joku on väittänyt hänelle näin, on se lähde. Omaa kokemusta parisuhteesta tai avioliitosta ei selvästi ole.