Lue keskustelun säännöt.
Eikös ylioppilaan ole tapana lähettää ylioppilaskuva vieraille juhlien jälkeen?
Kommentit (119)
Myös rippijuhlissa käyneille lähetetään kiitoskortti jossa on ripille päässeen kuva. Näin ainakin me olemme toimineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se kai mikään pakko ole kiitoskorttia lähettää. Ei mekään häistämme kiitoskorttia lähetetty vieraille. Annettiin kyllä pieni lahja jokaiselle vieraalle kun lähtivät juhlista.
Vierailija kirjoitti:
Vieraskirja ei maksa monta euroa. Siihen voi pyytää kaikkien nimen ja kuvaosoitteen, jos asia sen verran enää kiinnostaa lahjojen saamisen jälkeen. Voi jessus, että nykyään on mennyt vaikeaksi elämä, kun kenelläkään ei ole OIKEAA paperista kalenteria ja osoitekirjaa. Puhelimet täynnä skeidaa.
Näen niin miten entisaikojen luolamiehet talloo jalkaa ja kiukuttelee kuinka paperikalenteri on täyttä soopaa, ainoa oikea kalenteri on kivinen!!😂
Omasta puolestani voin sanoa että tuo puhelimen kalenteri on kiva kun se muistuttelee, sen voi jakaa yhdessä perheen kanssa jne. Samalla tavalla on kiva kun puhelinnumerot löytyy puhelimesta eikä esim jostain puhelinluettelosta. Näppärää tämä moderni elämä!
Miksi vain paperinen kävisi? Näppärää lähettää vaikka kiitoskuva sähköpostilla tai Whatsappissa. Jos sitten jollain mummolla ei ole näitä niin käy vaikka henk koht viemässä kuvat heille, varmasti kivempi kuin postissa tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Postitse lähettäminen tuntuu kyllä hieman oudota, eihän ihmisen kotiosoitteita anneta ja kerätä. Ihan tietosuojasyistäkin.
Kyllä suurimassa osassa perheistä on läheisten osoitteet tiedossa. Ja ylioppilasjuhlissa nykyisin on harvemmin vieraana muita kuin läheisiä.
Ja niille lopuillekin voi laittaa viestiä ja kysyä, mihin osoitteeseen lähtetään kiitoskortti. Ei yksikään vieras kieltäytynyt antamasta osoitetta!
Se nyt vaan on epäkohteliasta olla lähettämättä ylioppilaan kuvaa vieraille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme päässeet kummityttömme lakkiaisiin, joten lähetimme hänelle muistamisen postitse. Kiitosta tai kuvasta puhumattakaan emme häneltä saaneet. Mummi kysyi myöhemmin, saimmeko yo-kuvan. Häneltä saimme myös tietää lahjan menneen perille. Tähän loppui yhteyden pito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Postitse lähettäminen tuntuu kyllä hieman oudota, eihän ihmisen kotiosoitteita anneta ja kerätä. Ihan tietosuojasyistäkin.
Kyllä suurimassa osassa perheistä on läheisten osoitteet tiedossa. Ja ylioppilasjuhlissa nykyisin on harvemmin vieraana muita kuin läheisiä.
Ja niille lopuillekin voi laittaa viestiä ja kysyä, mihin osoitteeseen lähtetään kiitoskortti. Ei yksikään vieras kieltäytynyt antamasta osoitetta!
Se nyt vaan on epäkohteliasta olla lähettämättä ylioppilaan kuvaa vieraille.
No ei ole. Ihme kivikautinen päähänpinttymä teillä noista valokuvista. Tervetuloa 2020-luvulle. Otat kuvan omalla puhelimellasi jos sellaisen haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin vain on, että rippi- ja ylioppilasjuhlissa juhlakalut oikein laskevat saamiaan rahoja (näin näin tapahtuvan eräissä rippijuhlissa vieraiden edessä, mojova tukko oli hänelle tullut). Mutta kuvaa ja kiitosta ei voida lähettää.
Heh, järjestin molemmat juhlat vain siksi koska vanhemmat väänsi ja pakotti juuri niistä saatavan rahasumman takia. Mutta syytä vain ahneita nykynuoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö tiedä, missä läheisesi asuvat?
En todellakaan tiedä kaikkien kotiosoitteita, jos postitse esim. serkut muistaneet. Suku siis pitkin Suomea, lähellä etelä-Suomessa ei ketään sukulaisia.
Miten kummassa pystyit kutsumaan ne kaukaiset serkut juhliinne, jos kerran ette ole sen vertaa yhteydessä, että tietäisit, missä he asuvat?
Lahjat kyllä kelpaavat mutta kiitosta ei viitsitä lähettää.
Näissä asioissa nyt vain on olemassa sellainen asia kuin etiketti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö tiedä, missä läheisesi asuvat?
En todellakaan tiedä kaikkien kotiosoitteita, jos postitse esim. serkut muistaneet. Suku siis pitkin Suomea, lähellä etelä-Suomessa ei ketään sukulaisia.
Miten kummassa pystyit kutsumaan ne kaukaiset serkut juhliinne, jos kerran ette ole sen vertaa yhteydessä, että tietäisit, missä he asuvat?
Lahjat kyllä kelpaavat mutta kiitosta ei viitsitä lähettää.
Näissä asioissa nyt vain on olemassa sellainen asia kuin etiketti.
Etikettiä ei tarvita kuin pullon tai purkin kyljessä kertomassa, mitä se sisältää. Plus presidentinjuhlissa yms. todella virallisissa pönötystilaisuuksissa. Kotona vietettävät juhlat voi mennä ilmankin. Eihän siellä muiltakaan osin noudateta mitään kaavoihin kangistuneita "seurapiiri etikettejä".
Vierailija kirjoitti:
En lähettänyt kuvaa kuin isovanhemmille ja kummeille. Loput saivat ihan peruskortin, jossa luki kiitos.
Lähetin isovanhemmille ja kummeille isommat kuvat kehystettyinä ja kaikille muille vieraille pienemmät kuvalliset kiitoskortit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa heittää ne kuvat ja kortit roskiin. Turha lähetellä.
Kuvallisia kiitoskortteja en ole koskaan heittänyt roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa heittää ne kuvat ja kortit roskiin. Turha lähetellä.
Kuvallisia kiitoskortteja en ole koskaan heittänyt roskiin.
Et siis ole niin kuin suurin osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Postitse lähettäminen tuntuu kyllä hieman oudota, eihän ihmisen kotiosoitteita anneta ja kerätä. Ihan tietosuojasyistäkin.
Etkö tiedä, missä läheisesi asuvat?
En todellakaan osaa sadan henkilön osoitteita ulkoa, hyvä jos juuri ja juuri isovanhempien.
Eipä niitä ulkoa tarvitse osatakaan, jotta ne kuoreen voi kirjoittaa. Osoitekirja on vanha keksintö. Sinne kätevä kirjoittaa ylös tärkeät osoitteet. Lisäksi suurin osa löytyy Fonectasta tms.
Nykyään hyvin harva löytyy Fonectasta. Meillä oli 90 häävierasta, alle 20 vieraan osoitteer löytyi Fonectasta. Osoitekirjaa ei ole ollut sitten 90-luvun, ihan mahdoton koko ajan pitää huolta kuka muuttaa ja minne ja koska ja kenen kanssa.
Meillä on sellainen näppärä keksintö kuin puhelin. Sillä voi kysyä osoitteita tarvittaessa. Ihan ilman Fonectaakin.
Meilläkin on tuo näppärä keksintö! Poika soitti ja kiitti kaikkia. Ei tarvinnut pyytää osoitetta tai lähettää korttia, ja taatusti henk.koht. kiitos oli parempi kuin mikään valokuva.
Nauhoitettiinko ne puhelut, vai millä tavalla niistä jäi pysyvä muisto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Postitse lähettäminen tuntuu kyllä hieman oudota, eihän ihmisen kotiosoitteita anneta ja kerätä. Ihan tietosuojasyistäkin.
Etkö tiedä, missä läheisesi asuvat?
En todellakaan osaa sadan henkilön osoitteita ulkoa, hyvä jos juuri ja juuri isovanhempien.
Eipä niitä ulkoa tarvitse osatakaan, jotta ne kuoreen voi kirjoittaa. Osoitekirja on vanha keksintö. Sinne kätevä kirjoittaa ylös tärkeät osoitteet. Lisäksi suurin osa löytyy Fonectasta tms.
Nykyään hyvin harva löytyy Fonectasta. Meillä oli 90 häävierasta, alle 20 vieraan osoitteer löytyi Fonectasta. Osoitekirjaa ei ole ollut sitten 90-luvun, ihan mahdoton koko ajan pitää huolta kuka muuttaa ja minne ja koska ja kenen kanssa.
Meillä on sellainen näppärä keksintö kuin puhelin. Sillä voi kysyä osoitteita tarvittaessa. Ihan ilman Fonectaakin.
Meilläkin on tuo näppärä keksintö! Poika soitti ja kiitti kaikkia. Ei tarvinnut pyytää osoitetta tai lähettää korttia, ja taatusti henk.koht. kiitos oli parempi kuin mikään valokuva.
Nauhoitettiinko ne puhelut, vai millä tavalla niistä jäi pysyvä muisto?
Aivoihin tuppaa tallentumaan muistijälkiä. Oletko koskaan kuullut sellaisesta?
Pinemmillä paikkakunnilla kiitos lujkaistaan yleensä paikallislehden palstoilla. Harva rupeaa painattamaan erikseen kuvallisia kiitoskortteja, sillä ei se halpaa lystiä ole. Pippikuva / ylioppilaskuva annetaan yleensä vain aivan lähimmille (isovanhemmat, kummit, sedät ja tädit).
Vierailija kirjoitti:
Pinemmillä paikkakunnilla kiitos lujkaistaan yleensä paikallislehden palstoilla. Harva rupeaa painattamaan erikseen kuvallisia kiitoskortteja, sillä ei se halpaa lystiä ole. Pippikuva / ylioppilaskuva annetaan yleensä vain aivan lähimmille (isovanhemmat, kummit, sedät ja tädit).
Kyllä minä tuonkin hyväksyisin. Mutta jos ei tule mitään kiitosta missään muodossa.
Minä en lähettänyt yo-kiitoskortteja. Ei ollut rahaa teettää niitä. Asuin yksin, ja esim. ruuan sain seurakunnan ruokakassijakelusta, siellä oli vaatteitakin. Lahjoituksena sain juhlaan kelpaavan koltun ja käytetyn lakin. Yo-juhliani varten säästin niin, että pystyin tarjoamaan kahvit ja kakkua, en muuta. Kavereita kävi kyllä, ja poikaystävän sukulaisia. Kiitoskortteihin ei tosiaan ollut silloin varaa. Vanhemmat heittivät ulos kun täytin 18, eivätkä halunneet olla missään tekemisissä sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Pinemmillä paikkakunnilla kiitos lujkaistaan yleensä paikallislehden palstoilla. Harva rupeaa painattamaan erikseen kuvallisia kiitoskortteja, sillä ei se halpaa lystiä ole. Pippikuva / ylioppilaskuva annetaan yleensä vain aivan lähimmille (isovanhemmat, kummit, sedät ja tädit).
Mielestäni pippikuvia ei ole soveliasta antaa kenellekään. Ei varsinkaan isovanhemmille.
Ei kai sinne juhliin ventovieraita kutsua eli eikökän ne osoitteet ole helposti etsittävissä. Ei nykyään voi ilman kutsua mennä juhlaan eli on varmaan ees
puhelinnumero tiedossa mitä kautta voi osoitteen kysäistä tai vaikka laittaa kiitoksen sitä kautta.