Onko täällä muita, jotka saavat kuulla olevansa ihan kamalia (ov)

No sinuna hankkisin ihan ammatillista keskusteluapua. Saisit puhua vapautuneemmin, ja jos sinulla todella on vääristynyt käsitys todellisuudesta, niin pääset käsittelemään sitäkin. Jos olet nyt pois tolaltasi ja keskellä kriisiä, voi sinulla hyvinkin olla vääristynteitä ajatuksia. Niin käy monelle hyvin stressaavassa tilanteesa, eikä se tee ihmisestä kamalaa.

Täällä ei varsinkaan näin kesäaikaan kannata ottaa vastauksia kovin vakavasti, koska silloin täällä kirjoittelevat pääosin kesälomallaan lojuvat, turhautuneet teinit. Sen huomaa heti tekstien tasosta - nuoressa päässä ei vaan vielä ole kapasiteettia ymmärtää, ettei kaikki elämässä ole tahdon asia.

No ei mulla todellisuudesta ole vääristynyt käsitys.

Mä vaan ihmettelen sitä, että jos suorasanaisesti purkaa paskaa oloaan ja käyttää ronskia kieltä ja ilmaisee avoimesti suuttumuksensa (välillä pikkuasioista, myönnän!), niin saa kuulla olevansa kamala ihminen.

Eikö muita ikinä suututa ja eivätkö he pura suuttumustaan?! Mä olen luullut, että on ihan normaalia olla välillä vittumainen ja ehkä jopa sanoa ilkeästi. Ja toisaalta mä puran sen täällä enkä muihin ihmisiin, minkä pitäisi olla hyvä juttu.

En ole siis keskellä kriisiä. Ainoa muutos mikä tässä on tapahtunut, on se, että nykyään sanon suoraan miltä tuntuu enkä peittele tunteitani yhtään! Enkä ole mikään kynnysmatto. Mutta että vittumainen? No vähän kyllä. Ansaitsin sen, että eksä jätti? No en mielestäni.

Kiukkua ei tarvitse "purkaa" olemalla vittumainen toisille. Ei sitä silti tarvitse myöskään padota sisälleen. Tunteensa ja harmituksensa voi vaikka karjua ilmoille, kunhan siihen ei liity ilkeitä sanoja tai muuta tarkoituksellista loukkaamista.

Mistä mahtaa johtua, että tunnet tarvetta purkaa suuttumusta niin reilusti ja usein, pikkuasioistakin?

Jos olisit teini, sen vielä ymmärtäisi, mutta hyvin harva meistä on nähnyt jonkun täysipäisen aikuisen "purkavan suuttumustaan" eli raivostuvan, varsinkaan pikkuasiasta.

Normaalia on olla vittumainen ja sanoa ilkeästikin - mutta ei sitä vaan millään jaksa kuunnella kovin pitkään. Välillä menee jonkun aikaa, jos sattuu olemaan itsekin samanlainen, mutta vuosien mittaan alkaa mennä liian rasittavaksi, vaikka itsellekin jo sarvet kasvaisivat.

Hei ap, tälle palstalle kirjoittaessaan pitää se pään yläpuolella oleva sädekehä olla tahrattomaksi kiillotettu. :-D Tän palstan mammat ovat suurimmaksi osaksi elämäänsä täysin vittuuntuneita ja ainoa mikä heitä piristää, on toisen kurja olo ja se, että sitä lyötyä saa lyödä uudemman kerran.

Siltä tän palstan keskustelu pahasti näyttää.

#5: "hyvin harva meistä on nähnyt jonkun täysipäisen aikuisen "purkavan suuttumustaan" eli raivostuvan, varsinkaan pikkuasiasta"

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Jokainen aloitushan täällä on suuttumuksen purkamista. 

En tiedä onko mulla nyt tälle aamulle vaan huono munkki, mutta kaikki avaamani keskustelunaloitukset ovat enemmän tai vielä enemmän absurdeja. Jokaikinen palstamamma tienaa vähintään 100 000e/vuosi, on akateemisesti koulutettu, naimisissa ökyrikkaan, komean ja atleettisen miehen kanssa, lapset huippulahjakkaita ja koti jättikokoinen, moitteeton ja ihan vaivatta hoituu kaikki. :-DDD Ja sitten nämä siveyden sipulit, joiden mielestä fritsu aikuisella on noloa.... Se tatska siellä ristiselässä ja ne liian pienet stringit + teinifarkut kolmikymppisellä on noloa...

Juu ei kiitos, mä siirryn takaisin lukemaan maailman finanssiuutisia, kun tän palstan sekopäiden viestien lukeminen aiheuttaa kahviin tukehtumisen. Kasvakaa aikuisiksi mammat, laittakaa se kone kiinni ja alkakaa elää sitä elämäänne. :--DDD

Much love, 

 satunnainen ohikulkija

Eli ap, onko sulle siis sanottu, että olet vittumainen ihminen koska käyttäydyt vittumaisesti (ja muiden silmissä pienistäkin asioista raivostuminen on tosi väsyttävää, itsekeskeistä ja vittumaista, olkoonkin normaalia ja olkoonkin joskus raivostuttavaa)? Jos näin, niin mikä tarkalleen ottaen siinä ei sitten pidä paikkaansa? Mitä, jos sinä vaan ylitit eksäsi sietokyvyn rajan?

Jos haluaa, että parisuhde on onnellinen ja pitkä, eikä pelkästään joko tai, niin siinä vaan ei ole hirveästi tilaa ihan itse tehdylle draamalle. Ei kukaan jaksa sitä, koska meillä jokaiselle on elämässä myös ne omat murheet. Suhde, jossa toisen tunteet ovat aina tärkeämmät kuin toisen, ennen pitkään johtavat siihen, että toinen vaan kuuntelee, pikkuhiljaa etääntyy eikä enää yhtenä kauniina päivänä keksi enää, mitä yhteistä suhteessa enää on. En tiedä taustojasi, mutta jos olet oikeasti välillä vittumainen ja sanonut ilkeästi, niin sun täytyy muistaa että on paljon ihmisiä jotka eivät vaan jaksa sitä.