Lue keskustelun säännöt.
Voiko mies suuttua naisen varpajaisista?? Mun mies vastusti.
07.06.2013 |
Kun olin vielä vauvan kanssa sairaalassa, mies piti varpajaiset, eikä mitään sivistyneitä sellaisia. Imetys lähti hyvin sujumaan ja sain pumpattua joka päivä kotona 3-6dl rintamaitoa pakkaseen.
Sisko varasi risteilyn kahden viikon päähän synnytyksestä ja lähdimme sinne isolla tyttöporukalla. Tietty piti pumppailla jatkuvasti maitoja pois, mutta muuten oli tosi hauskaa. Ekana iltana poltimme sikareita ja bailasimme, toisena lähinnä söin ja nukuin. Rintamaitoa jäi pakkaseen ylikin, joten siitäei tullut ongelmaa.
Sekä laivalla, että sukulaisilta olen nyt saanut palautetta, ettei pikkuvauvan äiti saisi juhlia oman lapsensa syntymää, raskauden päättymistä ja hienoa suoritustaan varpajaisilla. Mutta kaikkein eniten mököttää mies, jolla oli NIIIIIN raskasta vastasyntyneen ja kolmevuotiaan kanssa kotona.
Mielestäni en tehnyt mitään väärää. Imetys jatkuu edelleen jne. Ehkä äiti on vaan helpompi kivittää, sillä mieheni varpajaisia ei paheksunut kukaan?
Kommentit (60)
Voit sä varpajaisia viettää mutta ihme mimmi olet jos jo kahden viikon päästä synnytyksestä lähdet laivalle hillumaan. Sulla ei taatusti ole lainkaan äidin tunteita etkä välitä vauvastasi pätkääkään. Kukaan kunnollinen nainen ei toimi noin. Ei ihme, että miehesi suuttui. Toivottavasti on provo. Tuollaisilta naisilta pitäisi kieltää lisääntyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan hattua!
Minusta ei olisi tuohon ollut. Kaksi viikkoa synnytyksestä alapää oli niin kipeä, etten varmasti olisi halunnut lähteä jonnekin juhlimaan....
Sinne sitten autonrenkaan ja sidepaketin kanssa, olis kyllä ollut tosi kivat varpajaiset.
2 vk synnytyksestä nippanappa alkoi maidontulo olla tasaantunutta ja rinnat oli kuin vesimelonit. Pakotti kun oli pikkasen pidempi tauko imetyksessä. Laitoin kaalinlehtiä liiveihin pahimpaan tuskaan.
Ai että risteilykke kaalinkerieni kanssa?
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 19:38"]
Nostan hattua!
Minusta ei olisi tuohon ollut. Kaksi viikkoa synnytyksestä alapää oli niin kipeä, etten varmasti olisi halunnut lähteä jonnekin juhlimaan....
Sinne sitten autonrenkaan ja sidepaketin kanssa, olis kyllä ollut tosi kivat varpajaiset.
[/quote]
Lisäksi se maidon pumppaaminen ja jatkuva hikoileminen. Joo, mä olisin kyllä siirtänyt suosiolla hommaa muutamalla kuukaudella. Olis ollut itselle antoisampi reissu.
Äidiltä vaaditaan miestä vastuullisempaa otetta pienen vauvan hoitoon. Tupakointi, alkoholi ja juhliminen on pahasta, terve ruokavalio ja rauhallinen elämä hyvästä. Minustakaan tämä ei ole kovin tasa-arvoista mutta sama stereotypia äidin paremmuudesta kasvattajana saa myös äidit voittamaan huoltajuuskiistoja, mikä on taas miesten kannalta tasa-arvo-ongelma. Joten vanhanaikaiset sukupuoliroolit toimivat sekä hyvässä että pahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin nr 27.Jostakin kumman syystä lapsien synnyttyä miehelläni jatkuu työt,käy edelleen harrastuksissa,saunailloissa,työporukan kanssa matkoilla.
Itse "joudun"olemaan nyt 24/7 lasten kanssa.Mies tokaisi:katso,tossa kotimme vieressähän on naisten liikuntakeskus sinulle ja siellä on lapsiparkki.Hänelle näköjään ei tule kysymykseenkään olla pari tuntia parina kertana viikossa lasten kanssa.Sanon ehdotuksia mitä haluaisin tehdä ja kenen kanssa.Kysyy vain,olenko kysynyt äitiäni lapsen vahdiksi.Ja siis olisin lähdössä ilman miestä ja mies olisi kotona...
Ei nyt jostain kumman syystä ole inspistä tehdä yhtään mitään.Shoppailun ilokin kadonnut.Listaa on kirjoitettu mitä tarvii,mutta kierrän kaupan äkkiä lasten kanssa ja pika pikaa kotiin,ettei vain tule marmatusta kuinka monta euroa meni välttämättömyyksiin..
Mies saa tehdä kaikkea ja vaikka mitä,itse vain masennun pelkällä lasten hoidolla... :(
Tuleepa paha mieli näistä "et rakasta lastasi"-kommenteista. Tottakai rakastan lapsiani! Tänäänkin olen vain ihmetellyt, miten satumainen onni minulle on käynyt saadessani juuri heidät lapsikseni. Lisäksi rakastan myös ystäviäni ja pidän tärkeänä juhlia heidän kanssaan elämäni isoimpia tapahtumia, kuten miehenikin (ja kai aika moni teidänkin miehistänne).
Niille, jotka ihmettelivät vointiani synnytyksen jälkeen: Esikoista synnytin 6 tuntia ja toista alle kaksi tuntia. Molemmat syntyivät ilman kivunlievitystä, repeämiä ei tullut ja pystyin hyvin tekemään maltillisia lenkkejä jo kaksi päivää synnytyksestä. Maitoa tulee kyllä tosi runsaasti ja se olikin ehkä ainoa hankaluus risteilyllä. Vanhat vaatteetkin mahtuivat laivalla jo päälle. Ekasta raskauskiloja tuli 6, 5 ja toisesta tasan neljä (kiitos kamalan pahoinvoinnin)....
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs tuosta. Itsekin pidin pienet varpajaiset reilun viikon kuluttua (kuopus tuolloin kyseessä). Minun varpajaiseni olivat sellaiset, että tavattiin tyttöporukan kanssa paikallisessa, hoilattiin karaokea ja tanssittiin. Sitä ennen käytiin syömässä kaupungilla. Ja juu, join hurjat viisi lonkeroa koko illan aikana.
Kiviä kyllä lensi ihan reippaasti niskaan mutta ei mieheltä, hänhän juuri kannusti lähtemään kun tyttökaverit pyysivät mukaan.
Oloni noin muutoin oli mitä loistavin. Minulla oli polikliininen synnytys ja jo seuraavana päivänä synnytyksestä imuroin asuntoa =D
Mutta noin yhteenvetona, olin poissa kotoa aika lailla seitsemän tuntia tuolloin. Varmaan kauheat traumat jäi kuopukselle (ja esikoiselle) kun _joutuivat_ olemaan isänsä kanssa ;)
Hyvä ap! :) mielestäni asiassa ei ole MITÄÄN paheksuttavaa! Tottakai äidinkin kuuluu saada juhlia ja viettää kivaa iltaa ystävien kanssa niinkuin isäkin tekee ja on tehnyt koko sen 9 kk ajan! Ihme jeesustelijoita jotkut... Ystäväni mies teki joskus todella törkeän tempun: Äiti lähti juhlimaan ja isän piti olla lapsen kanssa se ilta... No, kas kummaa isukki oli päättänyt viedä lapsen omalle äidilleen hoitoon ja lähti itsekin bailaamaan! Ja selitteli asiaa sillä, että kun vauvan äitikin voi juhlia, niin hänenkin kuuluu... Tällaisiakin miehiä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 18:59"]
Voit sä varpajaisia viettää mutta ihme mimmi olet jos jo kahden viikon päästä synnytyksestä lähdet laivalle hillumaan. Sulla ei taatusti ole lainkaan äidin tunteita etkä välitä vauvastasi pätkääkään. Kukaan kunnollinen nainen ei toimi noin. Ei ihme, että miehesi suuttui. Toivottavasti on provo. Tuollaisilta naisilta pitäisi kieltää lisääntyminen.
[/quote]
Eikä kukaan kunnollinen mies.
Minusta ei olisi ollut tuohon kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen, olin vielä liian kipeä, mutta ihan mahtavaa että sait tuollaiset juhlat. Me kävimme tyttöporukalla keikalla ja tarkoitus oli jatkaa pitkälle aamuyöhön, mutta paitani kastui jo muutaman tunnin jälkeen kun liivinsuojat pettivät :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 00:06"]
Tuleepa paha mieli näistä "et rakasta lastasi"-kommenteista. Tottakai rakastan lapsiani! Tänäänkin olen vain ihmetellyt, miten satumainen onni minulle on käynyt saadessani juuri heidät lapsikseni. Lisäksi rakastan myös ystäviäni ja pidän tärkeänä juhlia heidän kanssaan elämäni isoimpia tapahtumia, kuten miehenikin (ja kai aika moni teidänkin miehistänne).
Niille, jotka ihmettelivät vointiani synnytyksen jälkeen: Esikoista synnytin 6 tuntia ja toista alle kaksi tuntia. Molemmat syntyivät ilman kivunlievitystä, repeämiä ei tullut ja pystyin hyvin tekemään maltillisia lenkkejä jo kaksi päivää synnytyksestä. Maitoa tulee kyllä tosi runsaasti ja se olikin ehkä ainoa hankaluus risteilyllä. Vanhat vaatteetkin mahtuivat laivalla jo päälle. Ekasta raskauskiloja tuli 6, 5 ja toisesta tasan neljä (kiitos kamalan pahoinvoinnin)....
Ap
[/quote]
Wau! Voipi olla että nämä tuomitsijat ovat kateellisia. Neljä raskauskiloa eikä lainkaan repeämiä ei ole monellekaan mahdollista ja siksi heidän on mahdotonta ymmärtää miten toinen voi olla täynnä energiaa heti synnytyksen jälkeen.
Mä en ole ikinä kuullut, että äiditkin voivat viettää varpajaisia! Luulin tähän asti, että se on vain isien tapa juhlia perillisen syntymää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sä pystyit tekemään tuon, niin mitä vitun väliä noilla muilla mielipiteillä on? Ei mitään!
En sua sankarina juhli, mutta hienoa sulle itselles. :)
Varpajaiset
Wikipedia:Varpajaiset ovat juhla, jolla perheen isä juhlistaa uuden lapsensa syntymää. Varpajaisten järjestäjänä toimii tuore isä omille (miespuolisille) ystävilleen ja varpajaiset tulisi järjestää pian lapsen syntymän jälkeen. Varpajaisiin kuuluu myös yleensä rotinat, jossa vastasyntynyttä katsomaan tulleet ovat järjestäneet kestityksen ja antaneet näin synnyttäneelle äidille lahjaksi vapaata vieraiden kestityksestä. Vieraat ovat tuoneet lahjoja synnyttäjälle (ennen tavallisesti vehnästä, juustoa tai muuta ruokatavaraa) ja lapselle (yleensä vaatetta)[1]. Myös sekä tarjoomuksia että tuomisia on nimitetty varpaisiksi.
Upeeta! Mä pidin omat varpaijaiseni kun muksu täytti yksi! Sitten lähdettiin 13 naisen porukalla myös laivalle, enkä nukkunut silmäystäkään, kun muksu vaan oli niin ihana nukkuja. Mä en vaan osannut ennen kahdeksatta kuuta luovuttaa itse.
tokan kanssa pidin varpajaiset kahden vuoden paikkeilla, kun silloin esikoinen valvotti!
[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 00:06"]
Tuleepa paha mieli näistä "et rakasta lastasi"-kommenteista. Tottakai rakastan lapsiani! Tänäänkin olen vain ihmetellyt, miten satumainen onni minulle on käynyt saadessani juuri heidät lapsikseni. Lisäksi rakastan myös ystäviäni ja pidän tärkeänä juhlia heidän kanssaan elämäni isoimpia tapahtumia, kuten miehenikin (ja kai aika moni teidänkin miehistänne).
Niille, jotka ihmettelivät vointiani synnytyksen jälkeen: Esikoista synnytin 6 tuntia ja toista alle kaksi tuntia. Molemmat syntyivät ilman kivunlievitystä, repeämiä ei tullut ja pystyin hyvin tekemään maltillisia lenkkejä jo kaksi päivää synnytyksestä. Maitoa tulee kyllä tosi runsaasti ja se olikin ehkä ainoa hankaluus risteilyllä. Vanhat vaatteetkin mahtuivat laivalla jo päälle. Ekasta raskauskiloja tuli 6, 5 ja toisesta tasan neljä (kiitos kamalan pahoinvoinnin)....
Ap
[/quote]
Älä sure, ap. Tossa oli taas vaan noita palstan täydellisiä äitejä pari-kolme kappaletta olettamassa, että kaikki muutkin luopuvat omasta elämästään lapsen syntymän jälkeen, kuten HE ovat tehneet.
Itse olen nyt puolivälissä raskaana ja meillä on mieheni kanssa tulossa avioero (meillä ennestään 3 lasta). Aivan tasan salettiin kunhan olen toipunut synnytyksestä ja pahin turbotissivaihe on ohi ja olen saanut pakastinta ä-maidolla täytettyä, nappaan mukaani bilemekon (jos se mahtuu päälle) ja vien lauman parhaita ystäviäni bilereissulle jonnekin, jossa ollaan naisia, onnellisia, äitejä mutta ennen kaikkia NAISIA ja nautitaan elämästä! Minä olen sen ansainnut!! ;D
Vautsi mikä suoritus! En näe tuossa mitään pahaa, ei pidä unohtaa omaa itseään, vaikka lapsi/lapsia olisikin. Naisella oikeus omiin menoihin ja varpajaisiin ja miehellä oikeus myös pyörittää perhettä
Liian nuoria vanhemmiksi, biletysvaihe päällä molemmila? Päihdeongelma molemmilla? Joku vanhemmuuden häiriö? Joku selitys sille, että lapsen syntymää juhlitaan kännäämällä. Isoja ongelmia kummallakin. Lasten kannalta hyvin ikävää.
Onko osa näistä av-miehistänne täysin imbesillejä vauvan hoidossa? Surullista. Entä, jos vaikka menehtyisit? Mitä sitten?