Lue keskustelun säännöt.
Millainen vienti on markkina-arvoteoria ihmisillä?
19.07.2020 |
AV-palstalta löysin Henry Laasasen kirjoitukset. Onko parisuhdemarkkinoiden teorian ymmärrys avain kovaan vientiin? Oletko sinä ryhtynyt peluriksi lukemalla Henkan printtiä? Ovatko markkina-arvoteoriaa seuraavat ihmiset sittenkin niitä, jotka eivät kelpaa omana itsenään toiselle sukupuolelle?
Asiallista keskustelua aiheesta. Mikä on sinun markkina-arvosi?
Kommentit (843)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämänkin palstan kahdella ensimmäisellä sivulla on lukuisia markkina-arvoon littyviä keskusteluja, vaikka markkina-arvoa ja (sitä ilmiötä yleensä) ei ole olemassakaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3823715/kylla-se-vain-niin-etta-hoikkan…?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824756/katsottiin-17v-tyttaren-kanssa-…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824779/minka-ikaisena-naisen-pitaisi-v…?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824778/miehet-jotka-eivat-osaa-sitoutu…?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824771/kysely-naisille-jos-mies-170-17…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824105/ei-alykkyys-tai-mikaan-muukaan-…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824751/miksi-jotkut-alemman-tason-mieh…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824774/tinder-mennyt-mukaan-tasoteoria…
Luin muutamia ketjuja, näinhän se on, tasoteoria on yksi ihan pätevä tapa hahmottaa näitä asioita. Riidat syntyvät useimmiten siitä, että kun juuri minä en arvosta tai arvostan tuota ko. ominaisuutta, joten tasoteoria on täyttä huuhaata.
Jonkun verran on sitäkin riidan aihetta, että naiset ja miehet arvostavat eri asioita omassa sukupuolessaan, mistä syntyy vinoumaa kriteerien asettamiseen omalle sukupuolelle. Esimerkkinä vaikkapa se, että mies saattaa pitää keski-ikäistä naissankaria markkina-arvoltaan korkeana, kun taas äärimmäisen harva nainen tekee niin. Jos mies ei ole koskaan asunut naisen kanssa ja sitoutunut, hänen markkina-arvonsa ei ole korkea, koska se on epäilyttävää hyvin monella tavalla. Lisäksi hän ei tunne naisia tavalla, joka tekisi hänestä aidosti suositun, vaikka tällaiselle miehelle ehkä riittääkin satunnainen seksi lähes kenen tahansa naisen kanssa, jolloin hän ja kaltaisensa pitävät itseään suosittuina. Vastaavia naisiakin on olemassa.
Minun tuntemani nyt keski-ikää lähestyvät naissankarit ovat markkina-arvoltaan korkeita. Toki eivät yhtä vahvoissa asemissa kuin nuorempina.
Noin muuten olen samaa mieltä kanssasi, esimerkiksi miehet yliarvioivat bodaamisen ja naiset koulutuksen merkityksen.
Minun tuntemillani ikisinkku ja playboy tyypin miehillä on kysyntää myös, mutta jos saatujen naisten taso määrittää miehen tason, ei markkina-arvo ole korkea. Kaikilla näillä miehillä on päihdeongelma ja sen mukaiset "piirit" vanhoja ystäviä lukuunottamatta.
Parhaimmillaanhan tasoteoria voi opettaa ymmärtämään miten vastakkainen sukupuoli ajattelee haluttavuudesta ja kelpoisuudesta parisuhdekumppanina. Mielestäni naiset usein psykologisoivat liikaa näitä asioita. Itseänikin on rasittanut miesasioiden vatvominen, jota jotkut naiset harrastavat, siis keittiöpsykologinen analyysi jodtain miehestä.
Minua miehenä ihmetyttää naisten kuvaukset naissankareista ja pelimiehistä.
Jotenkin eivät vastaa omia havaintoja. "Naissankari" on aina joku kantakapakan juoppo, ja "pelimies" kaadoillaan uhoava pikkutakkipelle joka sai oikeasti viimeksi maksulliselta vieraillessaan Pattayalla.
Minun tuntemani naissankarit ja pelimiehet ovat ihan tavallisessa työssä ja tässä iässä jo naimisissa. Vaimot eivät ole ensimmäisiä, mutta kylläkin todella kauniita ja fiksujakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämänkin palstan kahdella ensimmäisellä sivulla on lukuisia markkina-arvoon littyviä keskusteluja, vaikka markkina-arvoa ja (sitä ilmiötä yleensä) ei ole olemassakaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3823715/kylla-se-vain-niin-etta-hoikkan…?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824756/katsottiin-17v-tyttaren-kanssa-…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824779/minka-ikaisena-naisen-pitaisi-v…?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824778/miehet-jotka-eivat-osaa-sitoutu…?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824771/kysely-naisille-jos-mies-170-17…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824105/ei-alykkyys-tai-mikaan-muukaan-…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824751/miksi-jotkut-alemman-tason-mieh…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824774/tinder-mennyt-mukaan-tasoteoria…
Luin muutamia ketjuja, näinhän se on, tasoteoria on yksi ihan pätevä tapa hahmottaa näitä asioita. Riidat syntyvät useimmiten siitä, että kun juuri minä en arvosta tai arvostan tuota ko. ominaisuutta, joten tasoteoria on täyttä huuhaata.
Jonkun verran on sitäkin riidan aihetta, että naiset ja miehet arvostavat eri asioita omassa sukupuolessaan, mistä syntyy vinoumaa kriteerien asettamiseen omalle sukupuolelle. Esimerkkinä vaikkapa se, että mies saattaa pitää keski-ikäistä naissankaria markkina-arvoltaan korkeana, kun taas äärimmäisen harva nainen tekee niin. Jos mies ei ole koskaan asunut naisen kanssa ja sitoutunut, hänen markkina-arvonsa ei ole korkea, koska se on epäilyttävää hyvin monella tavalla. Lisäksi hän ei tunne naisia tavalla, joka tekisi hänestä aidosti suositun, vaikka tällaiselle miehelle ehkä riittääkin satunnainen seksi lähes kenen tahansa naisen kanssa, jolloin hän ja kaltaisensa pitävät itseään suosittuina. Vastaavia naisiakin on olemassa.
Minun tuntemani nyt keski-ikää lähestyvät naissankarit ovat markkina-arvoltaan korkeita. Toki eivät yhtä vahvoissa asemissa kuin nuorempina.
Noin muuten olen samaa mieltä kanssasi, esimerkiksi miehet yliarvioivat bodaamisen ja naiset koulutuksen merkityksen.
Minun tuntemillani ikisinkku ja playboy tyypin miehillä on kysyntää myös, mutta jos saatujen naisten taso määrittää miehen tason, ei markkina-arvo ole korkea. Kaikilla näillä miehillä on päihdeongelma ja sen mukaiset "piirit" vanhoja ystäviä lukuunottamatta.
Parhaimmillaanhan tasoteoria voi opettaa ymmärtämään miten vastakkainen sukupuoli ajattelee haluttavuudesta ja kelpoisuudesta parisuhdekumppanina. Mielestäni naiset usein psykologisoivat liikaa näitä asioita. Itseänikin on rasittanut miesasioiden vatvominen, jota jotkut naiset harrastavat, siis keittiöpsykologinen analyysi jodtain miehestä.
Minua miehenä ihmetyttää naisten kuvaukset naissankareista ja pelimiehistä.
Jotenkin eivät vastaa omia havaintoja. "Naissankari" on aina joku kantakapakan juoppo, ja "pelimies" kaadoillaan uhoava pikkutakkipelle joka sai oikeasti viimeksi maksulliselta vieraillessaan Pattayalla.
Minun tuntemani naissankarit ja pelimiehet ovat ihan tavallisessa työssä ja tässä iässä jo naimisissa. Vaimot eivät ole ensimmäisiä, mutta kylläkin todella kauniita ja fiksujakin.
Eivät nämä tuntemani ole ole lähiöbaarin juoppoja, tuskin käyvät Pattayallakaan. En myöskään tunne yhtään miestä, joka kerskuisi kaadoillaan kenellekään - nyt kuitenkin on puhe ihan aikuisista keski-ikäisistä ja sivistyneistä ihmisistä. Syystä tai toisesta suhteet ovat vain jääneet hyvin lyhyiksi, vaikka naisia löytyykin. Nyt ikääntyneenä tietysti voi hakea selitystä alkoholiongelmasta, mutta nuorempana ei siitäkään.
Viittasin siis linkissä olleeseen keskusteluun miehistä, jotka eivät sitoudu ja perusta perhettä, vaan jatkavat samantyylistä elämää kuin muut elivät opiskeluaikoina. Näin he ovat jääneet syrjäään kaveripiiristä, joka aiemmin oli tiiviisti yhteyksissä, koska elämäntapa on yksinkertaisesti liian erilainen. Siitä seuraa helposti erilaisia leimoja, spekulaatioita yms. mitkä olisivat varmasti aika loukkaavia, jos saisivat tietää. Ehkä he eivät vain ole halunneet naista ja perhettä elämäänsä ja that's it. Ja nyt se on jo liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämänkin palstan kahdella ensimmäisellä sivulla on lukuisia markkina-arvoon littyviä keskusteluja, vaikka markkina-arvoa ja (sitä ilmiötä yleensä) ei ole olemassakaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3823715/kylla-se-vain-niin-etta-hoikkan…?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824756/katsottiin-17v-tyttaren-kanssa-…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824779/minka-ikaisena-naisen-pitaisi-v…?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824778/miehet-jotka-eivat-osaa-sitoutu…?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824771/kysely-naisille-jos-mies-170-17…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824105/ei-alykkyys-tai-mikaan-muukaan-…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824751/miksi-jotkut-alemman-tason-mieh…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824774/tinder-mennyt-mukaan-tasoteoria…
Luin muutamia ketjuja, näinhän se on, tasoteoria on yksi ihan pätevä tapa hahmottaa näitä asioita. Riidat syntyvät useimmiten siitä, että kun juuri minä en arvosta tai arvostan tuota ko. ominaisuutta, joten tasoteoria on täyttä huuhaata.
Jonkun verran on sitäkin riidan aihetta, että naiset ja miehet arvostavat eri asioita omassa sukupuolessaan, mistä syntyy vinoumaa kriteerien asettamiseen omalle sukupuolelle. Esimerkkinä vaikkapa se, että mies saattaa pitää keski-ikäistä naissankaria markkina-arvoltaan korkeana, kun taas äärimmäisen harva nainen tekee niin. Jos mies ei ole koskaan asunut naisen kanssa ja sitoutunut, hänen markkina-arvonsa ei ole korkea, koska se on epäilyttävää hyvin monella tavalla. Lisäksi hän ei tunne naisia tavalla, joka tekisi hänestä aidosti suositun, vaikka tällaiselle miehelle ehkä riittääkin satunnainen seksi lähes kenen tahansa naisen kanssa, jolloin hän ja kaltaisensa pitävät itseään suosittuina. Vastaavia naisiakin on olemassa.
Minun tuntemani nyt keski-ikää lähestyvät naissankarit ovat markkina-arvoltaan korkeita. Toki eivät yhtä vahvoissa asemissa kuin nuorempina.
Noin muuten olen samaa mieltä kanssasi, esimerkiksi miehet yliarvioivat bodaamisen ja naiset koulutuksen merkityksen.
Minun tuntemillani ikisinkku ja playboy tyypin miehillä on kysyntää myös, mutta jos saatujen naisten taso määrittää miehen tason, ei markkina-arvo ole korkea. Kaikilla näillä miehillä on päihdeongelma ja sen mukaiset "piirit" vanhoja ystäviä lukuunottamatta.
Parhaimmillaanhan tasoteoria voi opettaa ymmärtämään miten vastakkainen sukupuoli ajattelee haluttavuudesta ja kelpoisuudesta parisuhdekumppanina. Mielestäni naiset usein psykologisoivat liikaa näitä asioita. Itseänikin on rasittanut miesasioiden vatvominen, jota jotkut naiset harrastavat, siis keittiöpsykologinen analyysi jodtain miehestä.
Minua miehenä ihmetyttää naisten kuvaukset naissankareista ja pelimiehistä.
Jotenkin eivät vastaa omia havaintoja. "Naissankari" on aina joku kantakapakan juoppo, ja "pelimies" kaadoillaan uhoava pikkutakkipelle joka sai oikeasti viimeksi maksulliselta vieraillessaan Pattayalla.
Minun tuntemani naissankarit ja pelimiehet ovat ihan tavallisessa työssä ja tässä iässä jo naimisissa. Vaimot eivät ole ensimmäisiä, mutta kylläkin todella kauniita ja fiksujakin.
Eivät nämä tuntemani ole ole lähiöbaarin juoppoja, tuskin käyvät Pattayallakaan. En myöskään tunne yhtään miestä, joka kerskuisi kaadoillaan kenellekään - nyt kuitenkin on puhe ihan aikuisista keski-ikäisistä ja sivistyneistä ihmisistä. Syystä tai toisesta suhteet ovat vain jääneet hyvin lyhyiksi, vaikka naisia löytyykin. Nyt ikääntyneenä tietysti voi hakea selitystä alkoholiongelmasta, mutta nuorempana ei siitäkään.
Viittasin siis linkissä olleeseen keskusteluun miehistä, jotka eivät sitoudu ja perusta perhettä, vaan jatkavat samantyylistä elämää kuin muut elivät opiskeluaikoina. Näin he ovat jääneet syrjäään kaveripiiristä, joka aiemmin oli tiiviisti yhteyksissä, koska elämäntapa on yksinkertaisesti liian erilainen. Siitä seuraa helposti erilaisia leimoja, spekulaatioita yms. mitkä olisivat varmasti aika loukkaavia, jos saisivat tietää. Ehkä he eivät vain ole halunneet naista ja perhettä elämäänsä ja that's it. Ja nyt se on jo liian myöhäistä.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3824778/miehet-jotka-eivat-osaa-sitoutu…
Kommenttini liittyi siis tähän linkkiin, joka oli ylempänä listalla.
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
Minun tietämäni pettävät naistenmiehet ovat sellaisia joilla juuri menee eron jälkeen vahvasti. Löytyy uusi nainen ja uusi onni.
Huomaan nyt selkeästi kuinka erilainen käsitys naisilla on pelimiehistä ja naistenmiehistä. Naiset pitävät pelimiehinä ja naistenmiehinä niitä luusereita ja uhoajia. Todelliset naistenkaatajat eivät ole sellaisia joita naiset pitäisivät naistenkaatajina, vaikka seksikumppaneita olisi ollut satoja. Ehkä tämä johtuu siitä että nämä miehet omaavat paljon naisten silmissä positiivisia piirteitä, joten naiset eivät halua ajatella heitä jonain sellaisena johon liittyy negatiivinen leima.
Todellisilla naistenmiehillä on naisille tyypillinen ajattelutapa, hyvässä ja pahassa. He ovat hyviä jättämään vanhan (kenties vaimon tapauksessa kirjaimellisesti) ja aloittamaan uudella innolla uuden kanssa.
Erityispiirteenä heillä on vahva ajatus siitä että he ansaitsevat saada mitä haluavat, eivätkä hyväksy niitä vastoinkäymisiä. Siinä missä tavismies tai tavisnainen on kumppaninsa tukena, nämä miehet jättävät sellaisen joka ei ole enää nautinnollista ja kivaa.
Se on avain mestymiseen myös työelämässä ja sosiaalisessa elämässä, ikävä kyllä. Siksi nämä tyypit suosittuja ovatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
ps. lihavoitu kohta jos mikä kuvaa tavismiestä.
Naistenmies lähtee kohti uusia seikkailuja ja luottaa siihen että uusi nainen, tai naisia, löytyy kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
ps. lihavoitu kohta jos mikä kuvaa tavismiestä.
Naistenmies lähtee kohti uusia seikkailuja ja luottaa siihen että uusi nainen, tai naisia, löytyy kyllä.
Juurikin näin. Miten naiset voivatkaan olla niin pihalla kaikkeen pariutumiseen liittyvästä. Karruselliko se sekoittaa pään? Vaiko olematon helle?
Tavallisella miehellä kysyntä on niin heikkoa, että kohtuullinenkin tarjous on sellainen mistä pidetään kiinni, ja harvemmin suhteidenkaan aika ovelle ilmaantuu parempia kolkuttelemaan. Jos ilmaantuu, niin ero on tietenkin todennäköinen. Yksi erojen arkkityyppi onkin tämä, eli vanhemmiten erotaan kun mies kenties huomaamatta hiipii statushierarkiassa ylemmäs ja nainen kotona sekä naiset ympärillä rupsahtavat miestä nopeammin. Joksikin villityksiksikin tuota sangen luonnillista ilmiötä on yritetty mustamaalata, vaikka kyseessä on vain luonnon suuri kiertokulku. Mutta tavallisempikin mies pääsee kuitenkin vanhemmiten valkkaamaan ihan eri tavalla kuin nuorena, runneltuna ja epävarmana poikasena.
Naiset taas tuossa puhuvat jostain komeista reppanoista, ehkä entisistä pelimiehistä, joilla ei ole maailmalle katoavaa komeutta kummempaa annettavaa. Naistenmiehet taas ovat myös henkisesti kykeneväisiä, mihin suuri kysyntä puoliksi perustuukin. Heille tarjokkaita virtaa läpi elämän ja enemmänkin se sitoutuminen on haaste, kun mahdollisuus vieläkin parempaan on varsin todennäköistä. Eivät tosiaan yleensä jää surkuttelemaan entisen perään, kun tarjolla on jälleeen nuorempaa satoa, minkä seassa villiintyä ja piehtaroida!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvä. Minulla on kasvot joita suuri osa ihmisistä pitää hyvän näköisinä. Tällä hetkellä markkkina-arvoni on kylläkin huonontunut rajusti koska lihoin laiskottelun ja liian syömisen johdosta. Raadan salilla taas ja toivon se lisäävän seksuaalista markkina-arvoani pian. Tosin siihen kuluu aikaa kenties n. puoli vuotta.
Lisään vielä, etten ole lukenut Laasasen kirjaa. Sen sijaan olen lukenut Osmo Tammisalon kirja Rakkauden evoluutio, jossa hän käsittelee ihmisrodun parittelukäyttäytymistä evoluutiopsykologian näkökulmasta. En ainakaan siitä löytänyt mitään, mikä ei olisi mielestäni paikkansapitävää eikä kuvaisi hyvin lajimme seksuaalisuutta ja parinvalintaa.
Evoluutiopsykologia 😂 Kukaan oikea psykologi ei pidä evoluutiopsykologiaa tieteenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
ps. lihavoitu kohta jos mikä kuvaa tavismiestä.
Naistenmies lähtee kohti uusia seikkailuja ja luottaa siihen että uusi nainen, tai naisia, löytyy kyllä.
Juurikin näin. Miten naiset voivatkaan olla niin pihalla kaikkeen pariutumiseen liittyvästä. Karruselliko se sekoittaa pään? Vaiko olematon helle?
Tavallisella miehellä kysyntä on niin heikkoa, että kohtuullinenkin tarjous on sellainen mistä pidetään kiinni, ja harvemmin suhteidenkaan aika ovelle ilmaantuu parempia kolkuttelemaan. Jos ilmaantuu, niin ero on tietenkin todennäköinen. Yksi erojen arkkityyppi onkin tämä, eli vanhemmiten erotaan kun mies kenties huomaamatta hiipii statushierarkiassa ylemmäs ja nainen kotona sekä naiset ympärillä rupsahtavat miestä nopeammin. Joksikin villityksiksikin tuota sangen luonnillista ilmiötä on yritetty mustamaalata, vaikka kyseessä on vain luonnon suuri kiertokulku. Mutta tavallisempikin mies pääsee kuitenkin vanhemmiten valkkaamaan ihan eri tavalla kuin nuorena, runneltuna ja epävarmana poikasena.
Naiset taas tuossa puhuvat jostain komeista reppanoista, ehkä entisistä pelimiehistä, joilla ei ole maailmalle katoavaa komeutta kummempaa annettavaa. Naistenmiehet taas ovat myös henkisesti kykeneväisiä, mihin suuri kysyntä puoliksi perustuukin. Heille tarjokkaita virtaa läpi elämän ja enemmänkin se sitoutuminen on haaste, kun mahdollisuus vieläkin parempaan on varsin todennäköistä. Eivät tosiaan yleensä jää surkuttelemaan entisen perään, kun tarjolla on jälleeen nuorempaa satoa, minkä seassa villiintyä ja piehtaroida!
Tässä taas nähdään miksi KENENKÄÄN ei pitäisi näihin ns kilttiin miehiin sekaantua. Lähtökohta parisuhteelle on näillä se että on tyydytään, ja paljon rummutettu pettämättömyys on sitä ettei ole ketään jonka kanssa pettää. Mutta jos tulee vastaan joku nuorempi tai paremman näköinen, tietenkin jätetään se oma nainen. On ihan oikein että suvunjatkaminen päättyy näillä tähän, mitään heissä ei ihmiskunta menetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän markkina-arvoteorialla ongelmiaan selittäviä henkisesti ja älyllisesti kykenemättöminä ymmärtämään ihmisiä ja mitä teoria tieteessä on. En tunne ketään joka haluaisi kumppanikseen ihmisen jonka aika ja energia menee tähän 100% puppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
ps. lihavoitu kohta jos mikä kuvaa tavismiestä.
Naistenmies lähtee kohti uusia seikkailuja ja luottaa siihen että uusi nainen, tai naisia, löytyy kyllä.
Juurikin näin. Miten naiset voivatkaan olla niin pihalla kaikkeen pariutumiseen liittyvästä. Karruselliko se sekoittaa pään? Vaiko olematon helle?
Tavallisella miehellä kysyntä on niin heikkoa, että kohtuullinenkin tarjous on sellainen mistä pidetään kiinni, ja harvemmin suhteidenkaan aika ovelle ilmaantuu parempia kolkuttelemaan. Jos ilmaantuu, niin ero on tietenkin todennäköinen. Yksi erojen arkkityyppi onkin tämä, eli vanhemmiten erotaan kun mies kenties huomaamatta hiipii statushierarkiassa ylemmäs ja nainen kotona sekä naiset ympärillä rupsahtavat miestä nopeammin. Joksikin villityksiksikin tuota sangen luonnillista ilmiötä on yritetty mustamaalata, vaikka kyseessä on vain luonnon suuri kiertokulku. Mutta tavallisempikin mies pääsee kuitenkin vanhemmiten valkkaamaan ihan eri tavalla kuin nuorena, runneltuna ja epävarmana poikasena.
Naiset taas tuossa puhuvat jostain komeista reppanoista, ehkä entisistä pelimiehistä, joilla ei ole maailmalle katoavaa komeutta kummempaa annettavaa. Naistenmiehet taas ovat myös henkisesti kykeneväisiä, mihin suuri kysyntä puoliksi perustuukin. Heille tarjokkaita virtaa läpi elämän ja enemmänkin se sitoutuminen on haaste, kun mahdollisuus vieläkin parempaan on varsin todennäköistä. Eivät tosiaan yleensä jää surkuttelemaan entisen perään, kun tarjolla on jälleeen nuorempaa satoa, minkä seassa villiintyä ja piehtaroida!
Tässä taas nähdään miksi KENENKÄÄN ei pitäisi näihin ns kilttiin miehiin sekaantua. Lähtökohta parisuhteelle on näillä se että on tyydytään, ja paljon rummutettu pettämättömyys on sitä ettei ole ketään jonka kanssa pettää. Mutta jos tulee vastaan joku nuorempi tai paremman näköinen, tietenkin jätetään se oma nainen. On ihan oikein että suvunjatkaminen päättyy näillä tähän, mitään heissä ei ihmiskunta menetä.
Eiköhän tuossa puhuttu tavismiehistä.
Ja naiset muuten pettävät ihan yhtä lailla kuin miehetkin ja eroista 70-80% tapahtuu naisten aloitteista, eli jos tavismiestä ei kannata ottaa niin tavisnainen se vasta huono diili onkin.
Miehelle ainoa kannattava strategiahan on sitten olettaa ettei naisiin kannata sitoutua, ja pyrkiä vaihtamaan aina vain nuorempaan jos mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
Minun tietämäni pettävät naistenmiehet ovat sellaisia joilla juuri menee eron jälkeen vahvasti. Löytyy uusi nainen ja uusi onni.
Huomaan nyt selkeästi kuinka erilainen käsitys naisilla on pelimiehistä ja naistenmiehistä. Naiset pitävät pelimiehinä ja naistenmiehinä niitä luusereita ja uhoajia. Todelliset naistenkaatajat eivät ole sellaisia joita naiset pitäisivät naistenkaatajina, vaikka seksikumppaneita olisi ollut satoja. Ehkä tämä johtuu siitä että nämä miehet omaavat paljon naisten silmissä positiivisia piirteitä, joten naiset eivät halua ajatella heitä jonain sellaisena johon liittyy negatiivinen leima.
Todellisilla naistenmiehillä on naisille tyypillinen ajattelutapa, hyvässä ja pahassa. He ovat hyviä jättämään vanhan (kenties vaimon tapauksessa kirjaimellisesti) ja aloittamaan uudella innolla uuden kanssa.
Erityispiirteenä heillä on vahva ajatus siitä että he ansaitsevat saada mitä haluavat, eivätkä hyväksy niitä vastoinkäymisiä. Siinä missä tavismies tai tavisnainen on kumppaninsa tukena, nämä miehet jättävät sellaisen joka ei ole enää nautinnollista ja kivaa.
Se on avain mestymiseen myös työelämässä ja sosiaalisessa elämässä, ikävä kyllä. Siksi nämä tyypit suosittuja ovatkin.
Kyllä tuo kertomasi kuvaa hyvin sekä näitä perhettä perustamattomia että mainitsemiani vaimoaan toistuvasti pettäneitä miehiä, jotka ovat olleet hyvin suosittuja naisten ja muidenkin keskuudessa ainakin sen yhden illan ja suht pinnallisen seuraelämän näkökulmasta. Nämä jälkimmäiset yhtä lukuunottamatta ovat suunnilleen vanhempieni ikäluokkaa, joten perspektiivi heidän elämänsä tapahtumiin on hyvin pitkä, koska olen tuntenut heidät lapsesta asti. Yksi heistä on jo kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
ps. lihavoitu kohta jos mikä kuvaa tavismiestä.
Naistenmies lähtee kohti uusia seikkailuja ja luottaa siihen että uusi nainen, tai naisia, löytyy kyllä.
Juurikin näin. Miten naiset voivatkaan olla niin pihalla kaikkeen pariutumiseen liittyvästä. Karruselliko se sekoittaa pään? Vaiko olematon helle?
Tavallisella miehellä kysyntä on niin heikkoa, että kohtuullinenkin tarjous on sellainen mistä pidetään kiinni, ja harvemmin suhteidenkaan aika ovelle ilmaantuu parempia kolkuttelemaan. Jos ilmaantuu, niin ero on tietenkin todennäköinen. Yksi erojen arkkityyppi onkin tämä, eli vanhemmiten erotaan kun mies kenties huomaamatta hiipii statushierarkiassa ylemmäs ja nainen kotona sekä naiset ympärillä rupsahtavat miestä nopeammin. Joksikin villityksiksikin tuota sangen luonnillista ilmiötä on yritetty mustamaalata, vaikka kyseessä on vain luonnon suuri kiertokulku. Mutta tavallisempikin mies pääsee kuitenkin vanhemmiten valkkaamaan ihan eri tavalla kuin nuorena, runneltuna ja epävarmana poikasena.
Naiset taas tuossa puhuvat jostain komeista reppanoista, ehkä entisistä pelimiehistä, joilla ei ole maailmalle katoavaa komeutta kummempaa annettavaa. Naistenmiehet taas ovat myös henkisesti kykeneväisiä, mihin suuri kysyntä puoliksi perustuukin. Heille tarjokkaita virtaa läpi elämän ja enemmänkin se sitoutuminen on haaste, kun mahdollisuus vieläkin parempaan on varsin todennäköistä. Eivät tosiaan yleensä jää surkuttelemaan entisen perään, kun tarjolla on jälleeen nuorempaa satoa, minkä seassa villiintyä ja piehtaroida!
Tässä taas nähdään miksi KENENKÄÄN ei pitäisi näihin ns kilttiin miehiin sekaantua. Lähtökohta parisuhteelle on näillä se että on tyydytään, ja paljon rummutettu pettämättömyys on sitä ettei ole ketään jonka kanssa pettää. Mutta jos tulee vastaan joku nuorempi tai paremman näköinen, tietenkin jätetään se oma nainen. On ihan oikein että suvunjatkaminen päättyy näillä tähän, mitään heissä ei ihmiskunta menetä.
Eiköhän tuossa puhuttu tavismiehistä.
Ja naiset muuten pettävät ihan yhtä lailla kuin miehetkin ja eroista 70-80% tapahtuu naisten aloitteista, eli jos tavismiestä ei kannata ottaa niin tavisnainen se vasta huono diili onkin.
Miehelle ainoa kannattava strategiahan on sitten olettaa ettei naisiin kannata sitoutua, ja pyrkiä vaihtamaan aina vain nuorempaan jos mahdollista.
Naiset lähtee etsimään rakastettua jonka kanssa vanhetaan eikä vaihdeta heti nuorempaan ja kauniimpaan kun on tilaisuus. Sitten huomaavat joku päivä että heillä on kolme lasta joista yksi on aikuinen mies, ja erohan siitä seuraa. Tyypillisesti sitten kun lapset ovat aikuistuneet ja naiselle aukeaa edessä toiset 20 - 30 vuotta omaishoitajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
ps. lihavoitu kohta jos mikä kuvaa tavismiestä.
Naistenmies lähtee kohti uusia seikkailuja ja luottaa siihen että uusi nainen, tai naisia, löytyy kyllä.
Juurikin näin. Miten naiset voivatkaan olla niin pihalla kaikkeen pariutumiseen liittyvästä. Karruselliko se sekoittaa pään? Vaiko olematon helle?
Tavallisella miehellä kysyntä on niin heikkoa, että kohtuullinenkin tarjous on sellainen mistä pidetään kiinni, ja harvemmin suhteidenkaan aika ovelle ilmaantuu parempia kolkuttelemaan. Jos ilmaantuu, niin ero on tietenkin todennäköinen. Yksi erojen arkkityyppi onkin tämä, eli vanhemmiten erotaan kun mies kenties huomaamatta hiipii statushierarkiassa ylemmäs ja nainen kotona sekä naiset ympärillä rupsahtavat miestä nopeammin. Joksikin villityksiksikin tuota sangen luonnillista ilmiötä on yritetty mustamaalata, vaikka kyseessä on vain luonnon suuri kiertokulku. Mutta tavallisempikin mies pääsee kuitenkin vanhemmiten valkkaamaan ihan eri tavalla kuin nuorena, runneltuna ja epävarmana poikasena.
Naiset taas tuossa puhuvat jostain komeista reppanoista, ehkä entisistä pelimiehistä, joilla ei ole maailmalle katoavaa komeutta kummempaa annettavaa. Naistenmiehet taas ovat myös henkisesti kykeneväisiä, mihin suuri kysyntä puoliksi perustuukin. Heille tarjokkaita virtaa läpi elämän ja enemmänkin se sitoutuminen on haaste, kun mahdollisuus vieläkin parempaan on varsin todennäköistä. Eivät tosiaan yleensä jää surkuttelemaan entisen perään, kun tarjolla on jälleeen nuorempaa satoa, minkä seassa villiintyä ja piehtaroida!
Olen tästä aikalailla samaa mieltä. Nuo miehet, joista kirjoitin eivät ole reppanoita eivätkä varmasti näe naiskaruselliaan tekijänä, joka on haitannut heidän elämäänsä ja urakehitystään. Ainakin tuota mieltä ovat suht konservatiivinen viiteryhmä, jossa nämä mainitsemani miehet liikkuvat. Naisten kanssa pelehtiminen on addiktio, jonka mukana usein tulee myös muita addiktioita ja impulssikontrollin heikkoutta. Se ei kuitenkaan leimaa tai sen ei pitäisi leimata koko persoonaa, koska meissä kaikissahan on omat ohjelmointivirheemme.
Vierailija kirjoitti:
En edes ole tasoteoreetikko, mutta jatkoin vielä himmelini kokoamista.
Tuo kirjoittaja, joka kyselee toistuvasti numeroista, en ihan tavoita mitä hän sillä hakee kysellessään yhtä numeroa 65v. miehensä markkina-arvolle, mutta eihän numeron antaminen ole mikään ongelma. Markkina-arvo ei kuitenkaan muodostu yhdestä numeraalisesta arviosta, vaan monista, jos tämä mies on markkinoilla. (Uinuvampina markkinat ovat kyllä olemassa suhteessakin, muutenhan eroja ja uskottomuutta ei olisi.)
Jos tämä 65v. mies olisi markkinoilla, niin häntä arvioitaisiin jollakin skaalalla kuten meitä kaikkia, olivatpa ne skaalat minkä tyyppisiä tahansa. Tyydyttävä 7, kiitettävä 9 tai välttävä 6 esimerkiksi. Tai "ei kiinnostava missään mielessä", "kiva hyvänpäivän tuttava", "voi ei, onko tuo kiinnostunut minusta sillä tavalla!", "Wow, mikä herkku". Numeraaliset arviot ovat vain yksi tapa arvioida asioita, ei sen kummempaa. Markkina-arvo tai taso tai numero on monen mielipiteen keskiarvo, joka kuvaa yleistä kysyntää. 9-10 numeroilla on paljon kysyntää, asteikon alapäässä ei juuri lainkaan.
Kuka tahansa vähänkin kartalla oleva voi silti lonkalta arvioida, että pitkä, varakas ja jollain tyypillisellä tavalla hyvännäköinen ja kiinnostavassa ammatissa toimiva terve 65v. mies on noin 7-8, kun lasketaan kaikkien numeraalisten arvioiden keskiarvo. Samanikäisille hän on ehkä 9-10 ja parikymppisille 4-5 osan jättäessä hänet täysin valintojen ulkopuolelle. Puhutaan siis keskiarvoista. Lähempänä pariutumisikää oleville taviksille annetut numeraaliset arviot heittelevät vähemmän.
Tasot ehkä kuvastavat poissulkumenetelmää, jota harrastetaan yhä enemmän, kun deittipalveluissa on listattava ja karsittava ominaisuuksia. Silloinhan kriteerien asettamiseen tottuu. Tasoteoria on looginen seuraus tuosta deittipalvelujen ominaisuudesta, vaikka ainahan kumppaneita on arvioitu sanallisesti ja numeroinkin. Nyt siinä on kaupallista potentiaalia.
Eli sen yhden ja saman miiehen taso voi olla mitä tahansa välillä 4-10. Ja kuitenkin hyvin usein saa lukea, kuinka "nainen yritti itseään korkeatasoisempaa".
Ei mitään järkeä. Paitsi jos tunnustetaan, että niin oma kuin sen toisenkin osapuolen taso on täysin subjektiivinen tulkinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
ps. lihavoitu kohta jos mikä kuvaa tavismiestä.
Naistenmies lähtee kohti uusia seikkailuja ja luottaa siihen että uusi nainen, tai naisia, löytyy kyllä.
Juurikin näin. Miten naiset voivatkaan olla niin pihalla kaikkeen pariutumiseen liittyvästä. Karruselliko se sekoittaa pään? Vaiko olematon helle?
Tavallisella miehellä kysyntä on niin heikkoa, että kohtuullinenkin tarjous on sellainen mistä pidetään kiinni, ja harvemmin suhteidenkaan aika ovelle ilmaantuu parempia kolkuttelemaan. Jos ilmaantuu, niin ero on tietenkin todennäköinen. Yksi erojen arkkityyppi onkin tämä, eli vanhemmiten erotaan kun mies kenties huomaamatta hiipii statushierarkiassa ylemmäs ja nainen kotona sekä naiset ympärillä rupsahtavat miestä nopeammin. Joksikin villityksiksikin tuota sangen luonnillista ilmiötä on yritetty mustamaalata, vaikka kyseessä on vain luonnon suuri kiertokulku. Mutta tavallisempikin mies pääsee kuitenkin vanhemmiten valkkaamaan ihan eri tavalla kuin nuorena, runneltuna ja epävarmana poikasena.
Naiset taas tuossa puhuvat jostain komeista reppanoista, ehkä entisistä pelimiehistä, joilla ei ole maailmalle katoavaa komeutta kummempaa annettavaa. Naistenmiehet taas ovat myös henkisesti kykeneväisiä, mihin suuri kysyntä puoliksi perustuukin. Heille tarjokkaita virtaa läpi elämän ja enemmänkin se sitoutuminen on haaste, kun mahdollisuus vieläkin parempaan on varsin todennäköistä. Eivät tosiaan yleensä jää surkuttelemaan entisen perään, kun tarjolla on jälleeen nuorempaa satoa, minkä seassa villiintyä ja piehtaroida!
Olen tästä aikalailla samaa mieltä. Nuo miehet, joista kirjoitin eivät ole reppanoita eivätkä varmasti näe naiskaruselliaan tekijänä, joka on haitannut heidän elämäänsä ja urakehitystään. Ainakin tuota mieltä ovat suht konservatiivinen viiteryhmä, jossa nämä mainitsemani miehet liikkuvat. Naisten kanssa pelehtiminen on addiktio, jonka mukana usein tulee myös muita addiktioita ja impulssikontrollin heikkoutta. Se ei kuitenkaan leimaa tai sen ei pitäisi leimata koko persoonaa, koska meissä kaikissahan on omat ohjelmointivirheemme.
Siis sitä mieltä, että naiskaruselli on haitannut heidän elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mainitsit nuo avioliitossa toistuvasti pettävät miehet, niin sellaista olen havainnut, että heillä ei tunnu vaimon ottaman eron jälkeen menevän kovin vahvasti. Veikkaan sen johtuvan siitä, että varatun miehen ja miksei naisen kanssa seurustelevissa on luultavasti paljon sellaisia, joiden tiedostamattomat motiivit liittyvät nimenomaan siihen, että vastapuoli on varattu. Keski-ikäinen eronnut sinkkumies tai nainen ei olekaan niin houkutteleva kuin varattu, kielletty hedelmä.
Ehkä monet miehet tämän tiedostavatkin, koska lähtevät suhteesta vasta sitten, kun on majapaikka seuraavan naisen luona valmiina. Muistaakseni 70 % eroista on naisten aloitteesta. Ikänsä sinkkuna ollut playboy on täysin sopeutunut tilanteeseensa, joten ero ei järkytä hänen elämäänsä samalla tavalla kuin pettävää miestä, jolle nainen osoittaa ovea.
ps. lihavoitu kohta jos mikä kuvaa tavismiestä.
Naistenmies lähtee kohti uusia seikkailuja ja luottaa siihen että uusi nainen, tai naisia, löytyy kyllä.
Juurikin näin. Miten naiset voivatkaan olla niin pihalla kaikkeen pariutumiseen liittyvästä. Karruselliko se sekoittaa pään? Vaiko olematon helle?
Tavallisella miehellä kysyntä on niin heikkoa, että kohtuullinenkin tarjous on sellainen mistä pidetään kiinni, ja harvemmin suhteidenkaan aika ovelle ilmaantuu parempia kolkuttelemaan. Jos ilmaantuu, niin ero on tietenkin todennäköinen. Yksi erojen arkkityyppi onkin tämä, eli vanhemmiten erotaan kun mies kenties huomaamatta hiipii statushierarkiassa ylemmäs ja nainen kotona sekä naiset ympärillä rupsahtavat miestä nopeammin. Joksikin villityksiksikin tuota sangen luonnillista ilmiötä on yritetty mustamaalata, vaikka kyseessä on vain luonnon suuri kiertokulku. Mutta tavallisempikin mies pääsee kuitenkin vanhemmiten valkkaamaan ihan eri tavalla kuin nuorena, runneltuna ja epävarmana poikasena.
Naiset taas tuossa puhuvat jostain komeista reppanoista, ehkä entisistä pelimiehistä, joilla ei ole maailmalle katoavaa komeutta kummempaa annettavaa. Naistenmiehet taas ovat myös henkisesti kykeneväisiä, mihin suuri kysyntä puoliksi perustuukin. Heille tarjokkaita virtaa läpi elämän ja enemmänkin se sitoutuminen on haaste, kun mahdollisuus vieläkin parempaan on varsin todennäköistä. Eivät tosiaan yleensä jää surkuttelemaan entisen perään, kun tarjolla on jälleeen nuorempaa satoa, minkä seassa villiintyä ja piehtaroida!
Tässä taas nähdään miksi KENENKÄÄN ei pitäisi näihin ns kilttiin miehiin sekaantua. Lähtökohta parisuhteelle on näillä se että on tyydytään, ja paljon rummutettu pettämättömyys on sitä ettei ole ketään jonka kanssa pettää. Mutta jos tulee vastaan joku nuorempi tai paremman näköinen, tietenkin jätetään se oma nainen. On ihan oikein että suvunjatkaminen päättyy näillä tähän, mitään heissä ei ihmiskunta menetä.
Eiköhän tuossa puhuttu tavismiehistä.
Ja naiset muuten pettävät ihan yhtä lailla kuin miehetkin ja eroista 70-80% tapahtuu naisten aloitteista, eli jos tavismiestä ei kannata ottaa niin tavisnainen se vasta huono diili onkin.
Miehelle ainoa kannattava strategiahan on sitten olettaa ettei naisiin kannata sitoutua, ja pyrkiä vaihtamaan aina vain nuorempaan jos mahdollista.
Naiset lähtee etsimään rakastettua jonka kanssa vanhetaan eikä vaihdeta heti nuorempaan ja kauniimpaan kun on tilaisuus. Sitten huomaavat joku päivä että heillä on kolme lasta joista yksi on aikuinen mies, ja erohan siitä seuraa. Tyypillisesti sitten kun lapset ovat aikuistuneet ja naiselle aukeaa edessä toiset 20 - 30 vuotta omaishoitajana.
Mutta mikään automaattihan tämä ei ole, on myös onnellisia loppuelämän suhteita, eikä ihmisen ole hyvä olla yksin, joten ihmiset jaksavat kaikesta huolimatta yrittää. Mutta ruutia ei kannata tuhlata hetkeäkään näihin ns kiltteihin jotka jo lähtökohtaisesti lähtevät tyytymään ja vaihtamaan heti tilaisuuden tullen, kun ovat ensin myyneet ihanuuttaan juurikin sillä että kohtelevat hyvin eivätkä petä. Näin toimii narsisti. Tässä tapauksessa introvertti piilonarsisti, joka kokee aina olevansa uhri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ole tasoteoreetikko, mutta jatkoin vielä himmelini kokoamista.
Tuo kirjoittaja, joka kyselee toistuvasti numeroista, en ihan tavoita mitä hän sillä hakee kysellessään yhtä numeroa 65v. miehensä markkina-arvolle, mutta eihän numeron antaminen ole mikään ongelma. Markkina-arvo ei kuitenkaan muodostu yhdestä numeraalisesta arviosta, vaan monista, jos tämä mies on markkinoilla. (Uinuvampina markkinat ovat kyllä olemassa suhteessakin, muutenhan eroja ja uskottomuutta ei olisi.)
Jos tämä 65v. mies olisi markkinoilla, niin häntä arvioitaisiin jollakin skaalalla kuten meitä kaikkia, olivatpa ne skaalat minkä tyyppisiä tahansa. Tyydyttävä 7, kiitettävä 9 tai välttävä 6 esimerkiksi. Tai "ei kiinnostava missään mielessä", "kiva hyvänpäivän tuttava", "voi ei, onko tuo kiinnostunut minusta sillä tavalla!", "Wow, mikä herkku". Numeraaliset arviot ovat vain yksi tapa arvioida asioita, ei sen kummempaa. Markkina-arvo tai taso tai numero on monen mielipiteen keskiarvo, joka kuvaa yleistä kysyntää. 9-10 numeroilla on paljon kysyntää, asteikon alapäässä ei juuri lainkaan.
Kuka tahansa vähänkin kartalla oleva voi silti lonkalta arvioida, että pitkä, varakas ja jollain tyypillisellä tavalla hyvännäköinen ja kiinnostavassa ammatissa toimiva terve 65v. mies on noin 7-8, kun lasketaan kaikkien numeraalisten arvioiden keskiarvo. Samanikäisille hän on ehkä 9-10 ja parikymppisille 4-5 osan jättäessä hänet täysin valintojen ulkopuolelle. Puhutaan siis keskiarvoista. Lähempänä pariutumisikää oleville taviksille annetut numeraaliset arviot heittelevät vähemmän.
Tasot ehkä kuvastavat poissulkumenetelmää, jota harrastetaan yhä enemmän, kun deittipalveluissa on listattava ja karsittava ominaisuuksia. Silloinhan kriteerien asettamiseen tottuu. Tasoteoria on looginen seuraus tuosta deittipalvelujen ominaisuudesta, vaikka ainahan kumppaneita on arvioitu sanallisesti ja numeroinkin. Nyt siinä on kaupallista potentiaalia.
Eli sen yhden ja saman miiehen taso voi olla mitä tahansa välillä 4-10. Ja kuitenkin hyvin usein saa lukea, kuinka "nainen yritti itseään korkeatasoisempaa".
Ei mitään järkeä. Paitsi jos tunnustetaan, että niin oma kuin sen toisenkin osapuolen taso on täysin subjektiivinen tulkinta.
En ole tasoteoreetikko, mutta olen käsittänyt että tasot ovat eräänlainen keskiarvo kuvatessaan suosiota. Suosittu mies tai nainen ei kelpaa ihan kaikille, vaikka onkin suosittu.
En näe, että tämän teorian pohdinnassa olisi kyse minkään "tunnustamisesta" eikä tasoteoria kiistä subjektiivisia tulkintoja. Joku tässä keskustelussa jo toi esillekin, että on yhtä älytöntä väittää pariutumisen olevan täysin sattumanvaraista ja subjektiivista kuin uskoa tasoteorian olevan pian vertaisarvioitua tutkimusta, joka mullistaa ajattelumme pariutumisesta täysin.
Kiinnostavaa tässä itselleni on se, että sitä näuytetään vastustettavan niin kiihkeästi, jopa henkilökohtaisuuksiin mennen.
Minun tuntemillani ikisinkku ja playboy tyypin miehillä on kysyntää myös, mutta jos saatujen naisten taso määrittää miehen tason, ei markkina-arvo ole korkea. Kaikilla näillä miehillä on päihdeongelma ja sen mukaiset "piirit" vanhoja ystäviä lukuunottamatta.
Parhaimmillaanhan tasoteoria voi opettaa ymmärtämään miten vastakkainen sukupuoli ajattelee haluttavuudesta ja kelpoisuudesta parisuhdekumppanina. Mielestäni naiset usein psykologisoivat liikaa näitä asioita. Itseänikin on rasittanut miesasioiden vatvominen, jota jotkut naiset harrastavat, siis keittiöpsykologinen analyysi jodtain miehestä.