Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hei te miehet, jotka valitatte ettette saa naista: tässä vinkkejä!
19.07.2020 |
Kävin treffeillä juuri kohtalotoverinnne kanssa. Voin kertoa, miksi en halua jatkotreffeille:
- moukkamaisuus. Mies ei osannut alkeellisia käytöstapoja. Hän esim alkoi ahmia ruokaansa ravintolassa ennen kuin itse olin saanut lautasen eteeni
- ei osata ottaa naista huomioon: omat tarpeet on tärkeintä ja itsekkyys paistaa
- treffeillä valittaminen siitä, että tasa-arvoon mennyt liian pitkälle, koska hänen kaltainen ei löydä naista
- edellisestä uhriutuminen ja oikeastaan kaikesta muustakin. Nähdään itsensä uhrina, vaikka moni asia on elämässä todella hyvin. Kaikilla meillä on myös mahdollisuus kehittää itseään.
- pikkupoikana tai mammanpoikana pysyminen. Ei haluta kasvaa mieheksi.
Kyllä, ärsyttää että kulutin tuollaiseen tyyppiin kallisarvoista aikaani. Hän on syntynyt hyvään perheeseen, saanut hyvän koulutuksen, päässyt matkustelemaan, on ihan hyvännäköinen - en olisi mennyt muuten treffeille - ja muutenkin etuoikeutettu. Minkä ihmeen takia hän ei näe sitä itse vaan on tuollainen säälittävä valittaja?
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, ap. Olisko ohjetta miten niille treffeille pääsee? Vaikea noudattaa noita vinkkejä kun jumissa lähtöruudussa.
Jep!
- panosta ulkonäköön ja pukeutumiseen. Siisti ulkoasu siis yleisesti
- hanki itsellesi joku intohimo ja tee sen eteen töitä
- nauti elämästä
- mene terapiaan hoitamaan traumojasi ja katkeruuttasi
- urheile
- opi arvostamaan naisia"OLE HYVÄNNÄKÖINEN"
Hohhoijaa
Pääsääntöisesti kaikki tavikset ovat ihan riittävän hyvännäköisiä pääsemään treffeille ja parisuhteeseen kun ovat normaalipainoisia, pukeutuvat siisteihin ja istuviin vaatteisiin ja urheilevat edes sen verran että ryhti on kunnossa.
Ei tarvitse olla normaalipainonkaan rajoissa, kunhan on senverran tehnyt jotain fyysistä, että pystyy elämään normaalielämää hengästymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ja mieheni ekoilla treffeillä kumpikin oli pukeutunut oman arkityylinsä mukaan. Olen itse toimistotöissä ja jos olisin mennyt siistissä työlookissani treffeille, ei mies luultavasti olisi ollut kovin kiinnostunut. Samoin, jos hänellä olisi ollut kauluspaita tms. sliipattu tyyli, olisin ollut vähän hohhoijaa, näitä näkee töissä kolmetoista tusinassa, eikä sykähdytä mitenkään päin.
Emme toki olleetkaan menossa mihinkään ravintolaan syömään, vaan ihan muissa merkeissä tavattiin. Minulla oli boyfriend-farkut ja T-paita. Hänellä muistaakseni myös farkut ja T-paita. Mies oli kuitenkin käytöstavoiltaan sivistynyt ja huomioonottava, mikä teki vaikutuksen. Hän puhui kauniisti entisistä suhteistaan, kun niitä sivuttiin ja osasi nauraa itselleen. Väittelytilanteessa hän antoi myös minun puhua loppuun ja kunnioitti myös mielipiteitäni, vaikka ne olisivat poikenneet hänen omistaan. Tuli sitten toisetkin treffit ja nyt olemme olleet yhdessä jo hyvän aikaa. Kävin samoihin aikoihin treffeillä myös parin komeamman miehen kanssa, mutta se ei vaikuttanut pätkääkään, kun muut asiat painoivat vaakakupissa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks vinkki: älä mene treffeille, jos olet niin hakusessa oman pukeutumisesi (ja itsesi) kanssa, että sun pitää heti ekoilla treffeillä alkaa kyselemään naiselta tyylivinkkejä. Tää oli yhdessä treffikumppanissani todella iso turn off (toki muitakin oli, mutta tämä nyt mainitakseni). Ihan kuin mun ois pitäny sen miehen puolesta päättää hänen tyylinsä? Juu ei.
Ylipäätään tyylikysymykset ovat joillekin miehille oudon herkkiä. Minä suosin tyylikästä, klassista pukeutumista ja olen arkenakin huoliteltu. Tämä käy selkeästi ilmi deittiprofiilini sekä sometilieni kuvista. Siitä huolimatta minua lähestyvät vaikka millaiset cargosortsimiehet, ja he aika usein kysyvät, mitä mieltä olen heidän tyylistään. Jos vastaan rehellisesti, että kauluspaidat ja siistit housut ovat enemmän mieleeni miehellä, he loukkaantuvat. Tulee mieleen, että heille kyllä kelpaa näyttävä nainen, mutta itse eivät viitsi panostaa yhtään ulkomuotoonsa.
Minusta rehellisyytesi on tuossa tapauksessa vain moukkamaisuutta. Ei ventovieraan ihmisen tyyliä arvostella, varsinkin jos joku kysyy mielipidettäsi deittisivustolla. Silloin nimittäin on vain tarkoitus saada keskustelu alkuun, eikä tuutin täydeltä rehellisyyttä. Riittää ihan hyvin jos sanot, että kiva tyyli mutta en usko että sopisimme yhteen tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks vinkki: älä mene treffeille, jos olet niin hakusessa oman pukeutumisesi (ja itsesi) kanssa, että sun pitää heti ekoilla treffeillä alkaa kyselemään naiselta tyylivinkkejä. Tää oli yhdessä treffikumppanissani todella iso turn off (toki muitakin oli, mutta tämä nyt mainitakseni). Ihan kuin mun ois pitäny sen miehen puolesta päättää hänen tyylinsä? Juu ei.
Ylipäätään tyylikysymykset ovat joillekin miehille oudon herkkiä. Minä suosin tyylikästä, klassista pukeutumista ja olen arkenakin huoliteltu. Tämä käy selkeästi ilmi deittiprofiilini sekä sometilieni kuvista. Siitä huolimatta minua lähestyvät vaikka millaiset cargosortsimiehet, ja he aika usein kysyvät, mitä mieltä olen heidän tyylistään. Jos vastaan rehellisesti, että kauluspaidat ja siistit housut ovat enemmän mieleeni miehellä, he loukkaantuvat. Tulee mieleen, että heille kyllä kelpaa näyttävä nainen, mutta itse eivät viitsi panostaa yhtään ulkomuotoonsa.
Minua tuo tyylikysymys siinä mielessä yllätti, etten tosiaan koe olevani mikään tyyliguru enkä kuvailisi pukeutumistani näyttäväksi - päin vastoin. Tietysti treffeille panostan vähän enemmän kuin arkena, mutta silloinkin vaatetukseni oli tosi simppeli. Siitä miehen pukeutumisesta katsoin kyllä heti ettei ole ihan tätä päivää, vaan jämähdetty jonnekin kymmenen vuoden takaiseen. Tämä on muutenkin tosi yleistä miehillä eikä ainakaan minuun suuresti vetoa. Vastailin kuitenkin lähinnä ympäripyöreitä, sillä en koe että minun tehtäväni olisi päättää muiden pukeutumisesta. Mies kutsui minut makutuomariksi shoppailureissulleen mutta jätin väliin.
Kirjoittelin alkukesästä vähän aikaa erään miehen kanssa, jonka insta on täynnä selfieitä. Hän myös lähetteli minulle omakuviaan sellaisilla saatesanoilla kuin "tältä mä varmaan sitten näytän". Tuli tunne, että hän kalasteli kehuja. Mies oli kyllä kasvoista hyvin komea, mutta tyyli ei vedonnut minuun. Olen siis tuo, joka kertoo suosivansa huoliteltua ja klassista linjaa. Miehen tyyli oli juuri sitä cargosortsi-bändipaitaosastoa, vaihtoehtoisesti huppari ja lippalakki. Hän kertoi inhoavansa kauluspaitoja ja käyttävänsä pukua vain pakotettuna. On varmasti naisia, joihin rento ja huoleton tyyli vetoaa, joten en ymmärrä, miksi hän haki hyväksyntää minulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteista puheen ollen, keski-ikäisten miesten kannattaisi jo luopua siitä ruskeasta olkatopatusta nahkatakista. Ihan vaan näin vinkkinä, ei millään pahalla.
Missähän todellisuudessa sinä näitä mahdat nähdä? Kyselee keski-ikäinen mies
Helsingin keskustassa.
Vai niin. Itse en noita kyllä näe. Naisten paskaakin paskempaa pukeutumista sitäkin enemmän leggareineen ja tunikoineen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JhS kirjoitti:
Ihan hyviä pointteja aapeella. Noilla tavoilla ja käytöksellä varma hylsy.
Laitan lisää; älä ole liian ehdoton. Jos heti alusta asti näet vaan mustan ja valkoisen, et aloita virkettäsi "Mielestäni.. .." ja et kunnioita toisen mielipiteitä niin homma tyssää heti. Kuka sellaisen ihmisen kanssa jaksaisi elää tai tapailla.
Pidä homma ja jutut aluksi ns. yleisellä tasolla. On hiukka creepyä ja luotaantyöntävää olla heti aluksi liian sydänystävä. Pahinta on marryme jooko jooko! -asenne, mutta jo lievempi "kerro mitä oikeasti haluat elämässä" ei useinkaan toimi jos et ole hyvä puhumaan (useimmat eivät ole).
Mieti etukäteen vaikka pari hauskaa juttua kerrottavaksi. Vitsejäkin voi opetella, mutta muista edellinen ja tahdikkuus. Jos nainen ujostelee tai kopeilee niin saat parannettua tunnelmaa. Liittyy oleellisesti kaikkeen ja jo yllättävän pienillä pääsee alkuun. Niitä pieniäkin on vaan tosi vaikea keksiä paineessa.
Kohteliaisuus joo, mutta muelistelevästä kaikkea nauravasta rakista ei ole ku maksajaksi, joten saa (ja pitää) olla oma tahto / mielipiteet. Välillä hyvä kikka onkin olla eri mieltä, vähän niinkuin pitääkseen juttua yllä. Jos kaikkeen sanoo joo niin kaikki juttu ja keskustelu myös tyrehtyy nopeasti. Tuo kuitenkin esiin, että et ole ehdoton vänkyrä. "Tätä voi ajatella myös näin.." -tyyliset vastaukset ovat hyviä.
Katso rakkautta ennen aamunkoittoa. Siis se orkkis. Matki. Älä kuitenkaan ole liian imelä.
Pysy totuudessa, ei ne treffit mikään työhaastattelu ole kuitenkaan.
Älä juo itseäsi humalaan.
Ulkonäkövinkkejä en edes jaksa toistaa, kaikki ne tietää ja haistvee vastaajille samat takaisin. Olen mies ja vastaan, koska parinkin kaverin ikuinen itku ärsyttää.
Helppo syyttää naisia, yhteiskuntaa, somea ja kaikkia muita, vaikka vika on usein omassa taidossa ja karheassa persoonassa. Ei edes lyhyydessä tai rumuudessa, nekin ovat lähes aina vaan tekosyy.
Mitä tapahtui sille "ole oma itsesi" :D Täähän on just niinku joku virallinen tapahtuma tyyliin työhaastattelu, älä vaan tee sitä tai tätä vaan noin ja näin!
Kypsä ihminen ymmärtää että oma itsensä voi olla ja silti käyttäytyä fiksusti, ei nämä ole mitenkään poissulkevia. Elämä on oikeasti paljon helpompaa kun opettelee sosiaalisia taitoja ja ihmissuhteiden dynamiikkaa (yleensäkin, ei pelkästään pariutumismielessä) ja tuo omaa itseään ja omaa persoonaansa esiin käytöstavat ja toisten ihmisten tunteet huomioiden.
Mitä saat näistä typeristä latteuksistasi? Vai onko nämä sinulle itsellesi jokin uusikin juttu?
Täyttä sanahelinää ilman mitään sisältöä.
Opettele itsekin vähän sosiaalisia taitoja ja posiitisempaa asennetta elämään ja muihin ihmisiin. Saatat yllättyä kuinka paljon mukavampaa elämästä tulee. Tsemppiä!
"Käyttäydy normaalisti".
Koetko olevasi suurikin ajattelija ja ihmissuhdeasiantuntija? Ihan tosissani kysyn.
Mitä saat tällaisten latteuksien viljelystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks vinkki: älä mene treffeille, jos olet niin hakusessa oman pukeutumisesi (ja itsesi) kanssa, että sun pitää heti ekoilla treffeillä alkaa kyselemään naiselta tyylivinkkejä. Tää oli yhdessä treffikumppanissani todella iso turn off (toki muitakin oli, mutta tämä nyt mainitakseni). Ihan kuin mun ois pitäny sen miehen puolesta päättää hänen tyylinsä? Juu ei.
Ylipäätään tyylikysymykset ovat joillekin miehille oudon herkkiä. Minä suosin tyylikästä, klassista pukeutumista ja olen arkenakin huoliteltu. Tämä käy selkeästi ilmi deittiprofiilini sekä sometilieni kuvista. Siitä huolimatta minua lähestyvät vaikka millaiset cargosortsimiehet, ja he aika usein kysyvät, mitä mieltä olen heidän tyylistään. Jos vastaan rehellisesti, että kauluspaidat ja siistit housut ovat enemmän mieleeni miehellä, he loukkaantuvat. Tulee mieleen, että heille kyllä kelpaa näyttävä nainen, mutta itse eivät viitsi panostaa yhtään ulkomuotoonsa.
Minua tuo tyylikysymys siinä mielessä yllätti, etten tosiaan koe olevani mikään tyyliguru enkä kuvailisi pukeutumistani näyttäväksi - päin vastoin. Tietysti treffeille panostan vähän enemmän kuin arkena, mutta silloinkin vaatetukseni oli tosi simppeli. Siitä miehen pukeutumisesta katsoin kyllä heti ettei ole ihan tätä päivää, vaan jämähdetty jonnekin kymmenen vuoden takaiseen. Tämä on muutenkin tosi yleistä miehillä eikä ainakaan minuun suuresti vetoa. Vastailin kuitenkin lähinnä ympäripyöreitä, sillä en koe että minun tehtäväni olisi päättää muiden pukeutumisesta. Mies kutsui minut makutuomariksi shoppailureissulleen mutta jätin väliin.
Kirjoittelin alkukesästä vähän aikaa erään miehen kanssa, jonka insta on täynnä selfieitä. Hän myös lähetteli minulle omakuviaan sellaisilla saatesanoilla kuin "tältä mä varmaan sitten näytän". Tuli tunne, että hän kalasteli kehuja. Mies oli kyllä kasvoista hyvin komea, mutta tyyli ei vedonnut minuun. Olen siis tuo, joka kertoo suosivansa huoliteltua ja klassista linjaa. Miehen tyyli oli juuri sitä cargosortsi-bändipaitaosastoa, vaihtoehtoisesti huppari ja lippalakki. Hän kertoi inhoavansa kauluspaitoja ja käyttävänsä pukua vain pakotettuna. On varmasti naisia, joihin rento ja huoleton tyyli vetoaa, joten en ymmärrä, miksi hän haki hyväksyntää minulta.
Mikä on näiden horinoidesi pointti? Voin taata että kaikki miehetkään eivät syty sinun ulkonäöstäsi tai vaatekappaleistasi. Todistat vain oman pinnallisuutesi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteista puheen ollen, keski-ikäisten miesten kannattaisi jo luopua siitä ruskeasta olkatopatusta nahkatakista. Ihan vaan näin vinkkinä, ei millään pahalla.
Missähän todellisuudessa sinä näitä mahdat nähdä? Kyselee keski-ikäinen mies
Helsingin keskustassa.
Vai niin. Itse en noita kyllä näe. Naisten paskaakin paskempaa pukeutumista sitäkin enemmän leggareineen ja tunikoineen
Tässä ketjussa nyt satutaan puhumaan vinkeistä miehille.
Nyt alkaa yhdellä miehellä keittämään. Ei kannata avata ketjua jos ei kestä mitään palautetta. Otsikossa niin hyvin kerrotaan mistä kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JhS kirjoitti:
Ihan hyviä pointteja aapeella. Noilla tavoilla ja käytöksellä varma hylsy.
Laitan lisää; älä ole liian ehdoton. Jos heti alusta asti näet vaan mustan ja valkoisen, et aloita virkettäsi "Mielestäni.. .." ja et kunnioita toisen mielipiteitä niin homma tyssää heti. Kuka sellaisen ihmisen kanssa jaksaisi elää tai tapailla.
Pidä homma ja jutut aluksi ns. yleisellä tasolla. On hiukka creepyä ja luotaantyöntävää olla heti aluksi liian sydänystävä. Pahinta on marryme jooko jooko! -asenne, mutta jo lievempi "kerro mitä oikeasti haluat elämässä" ei useinkaan toimi jos et ole hyvä puhumaan (useimmat eivät ole).
Mieti etukäteen vaikka pari hauskaa juttua kerrottavaksi. Vitsejäkin voi opetella, mutta muista edellinen ja tahdikkuus. Jos nainen ujostelee tai kopeilee niin saat parannettua tunnelmaa. Liittyy oleellisesti kaikkeen ja jo yllättävän pienillä pääsee alkuun. Niitä pieniäkin on vaan tosi vaikea keksiä paineessa.
Kohteliaisuus joo, mutta muelistelevästä kaikkea nauravasta rakista ei ole ku maksajaksi, joten saa (ja pitää) olla oma tahto / mielipiteet. Välillä hyvä kikka onkin olla eri mieltä, vähän niinkuin pitääkseen juttua yllä. Jos kaikkeen sanoo joo niin kaikki juttu ja keskustelu myös tyrehtyy nopeasti. Tuo kuitenkin esiin, että et ole ehdoton vänkyrä. "Tätä voi ajatella myös näin.." -tyyliset vastaukset ovat hyviä.
Katso rakkautta ennen aamunkoittoa. Siis se orkkis. Matki. Älä kuitenkaan ole liian imelä.
Pysy totuudessa, ei ne treffit mikään työhaastattelu ole kuitenkaan.
Älä juo itseäsi humalaan.
Ulkonäkövinkkejä en edes jaksa toistaa, kaikki ne tietää ja haistvee vastaajille samat takaisin. Olen mies ja vastaan, koska parinkin kaverin ikuinen itku ärsyttää.
Helppo syyttää naisia, yhteiskuntaa, somea ja kaikkia muita, vaikka vika on usein omassa taidossa ja karheassa persoonassa. Ei edes lyhyydessä tai rumuudessa, nekin ovat lähes aina vaan tekosyy.
Mitä tapahtui sille "ole oma itsesi" :D Täähän on just niinku joku virallinen tapahtuma tyyliin työhaastattelu, älä vaan tee sitä tai tätä vaan noin ja näin!
Kypsä ihminen ymmärtää että oma itsensä voi olla ja silti käyttäytyä fiksusti, ei nämä ole mitenkään poissulkevia. Elämä on oikeasti paljon helpompaa kun opettelee sosiaalisia taitoja ja ihmissuhteiden dynamiikkaa (yleensäkin, ei pelkästään pariutumismielessä) ja tuo omaa itseään ja omaa persoonaansa esiin käytöstavat ja toisten ihmisten tunteet huomioiden.
Mitä saat näistä typeristä latteuksistasi? Vai onko nämä sinulle itsellesi jokin uusikin juttu?
Täyttä sanahelinää ilman mitään sisältöä.
Opettele itsekin vähän sosiaalisia taitoja ja posiitisempaa asennetta elämään ja muihin ihmisiin. Saatat yllättyä kuinka paljon mukavampaa elämästä tulee. Tsemppiä!
"Käyttäydy normaalisti".
Koetko olevasi suurikin ajattelija ja ihmissuhdeasiantuntija? Ihan tosissani kysyn.
Mitä saat tällaisten latteuksien viljelystä?
Oletko ihan oikeasti tosissasi? Nämä kommentit olivat siis tuolle, joka kritisoi sosiaalisten taitojen opettelua. Ihmettelyn ymmärrän mutta en tarvettasi jankuttaa latteuksista ja pyrkiä olemaan ilkeä ja alentava. Se ei ole hyvien sosiaalisten taitojen mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JhS kirjoitti:
Ihan hyviä pointteja aapeella. Noilla tavoilla ja käytöksellä varma hylsy.
Laitan lisää; älä ole liian ehdoton. Jos heti alusta asti näet vaan mustan ja valkoisen, et aloita virkettäsi "Mielestäni.. .." ja et kunnioita toisen mielipiteitä niin homma tyssää heti. Kuka sellaisen ihmisen kanssa jaksaisi elää tai tapailla.
Pidä homma ja jutut aluksi ns. yleisellä tasolla. On hiukka creepyä ja luotaantyöntävää olla heti aluksi liian sydänystävä. Pahinta on marryme jooko jooko! -asenne, mutta jo lievempi "kerro mitä oikeasti haluat elämässä" ei useinkaan toimi jos et ole hyvä puhumaan (useimmat eivät ole).
Mieti etukäteen vaikka pari hauskaa juttua kerrottavaksi. Vitsejäkin voi opetella, mutta muista edellinen ja tahdikkuus. Jos nainen ujostelee tai kopeilee niin saat parannettua tunnelmaa. Liittyy oleellisesti kaikkeen ja jo yllättävän pienillä pääsee alkuun. Niitä pieniäkin on vaan tosi vaikea keksiä paineessa.
Kohteliaisuus joo, mutta muelistelevästä kaikkea nauravasta rakista ei ole ku maksajaksi, joten saa (ja pitää) olla oma tahto / mielipiteet. Välillä hyvä kikka onkin olla eri mieltä, vähän niinkuin pitääkseen juttua yllä. Jos kaikkeen sanoo joo niin kaikki juttu ja keskustelu myös tyrehtyy nopeasti. Tuo kuitenkin esiin, että et ole ehdoton vänkyrä. "Tätä voi ajatella myös näin.." -tyyliset vastaukset ovat hyviä.
Katso rakkautta ennen aamunkoittoa. Siis se orkkis. Matki. Älä kuitenkaan ole liian imelä.
Pysy totuudessa, ei ne treffit mikään työhaastattelu ole kuitenkaan.
Älä juo itseäsi humalaan.
Ulkonäkövinkkejä en edes jaksa toistaa, kaikki ne tietää ja haistvee vastaajille samat takaisin. Olen mies ja vastaan, koska parinkin kaverin ikuinen itku ärsyttää.
Helppo syyttää naisia, yhteiskuntaa, somea ja kaikkia muita, vaikka vika on usein omassa taidossa ja karheassa persoonassa. Ei edes lyhyydessä tai rumuudessa, nekin ovat lähes aina vaan tekosyy.
Mitä tapahtui sille "ole oma itsesi" :D Täähän on just niinku joku virallinen tapahtuma tyyliin työhaastattelu, älä vaan tee sitä tai tätä vaan noin ja näin!
Kypsä ihminen ymmärtää että oma itsensä voi olla ja silti käyttäytyä fiksusti, ei nämä ole mitenkään poissulkevia. Elämä on oikeasti paljon helpompaa kun opettelee sosiaalisia taitoja ja ihmissuhteiden dynamiikkaa (yleensäkin, ei pelkästään pariutumismielessä) ja tuo omaa itseään ja omaa persoonaansa esiin käytöstavat ja toisten ihmisten tunteet huomioiden.
Mitä saat näistä typeristä latteuksistasi? Vai onko nämä sinulle itsellesi jokin uusikin juttu?
Täyttä sanahelinää ilman mitään sisältöä.
Opettele itsekin vähän sosiaalisia taitoja ja posiitisempaa asennetta elämään ja muihin ihmisiin. Saatat yllättyä kuinka paljon mukavampaa elämästä tulee. Tsemppiä!
"Käyttäydy normaalisti".
Koetko olevasi suurikin ajattelija ja ihmissuhdeasiantuntija? Ihan tosissani kysyn.
Mitä saat tällaisten latteuksien viljelystä?
Oletko ihan oikeasti tosissasi? Nämä kommentit olivat siis tuolle, joka kritisoi sosiaalisten taitojen opettelua. Ihmettelyn ymmärrän mutta en tarvettasi jankuttaa latteuksista ja pyrkiä olemaan ilkeä ja alentava. Se ei ole hyvien sosiaalisten taitojen mukaista.
Kuvitteletko ihmisten oikeasti käyttäytyvän netissä samalla tavalla kuin tavallisessa elämässään?
Ja kys. kirjoittaja ei kritisoinut mitään, mutta te naisethan ette osaa edes lukea.
Muista hymyillä miehille. Siinä minun neuvoni kaikille naisille. Ai ei käy? Olen sovinistisika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks vinkki: älä mene treffeille, jos olet niin hakusessa oman pukeutumisesi (ja itsesi) kanssa, että sun pitää heti ekoilla treffeillä alkaa kyselemään naiselta tyylivinkkejä. Tää oli yhdessä treffikumppanissani todella iso turn off (toki muitakin oli, mutta tämä nyt mainitakseni). Ihan kuin mun ois pitäny sen miehen puolesta päättää hänen tyylinsä? Juu ei.
Ylipäätään tyylikysymykset ovat joillekin miehille oudon herkkiä. Minä suosin tyylikästä, klassista pukeutumista ja olen arkenakin huoliteltu. Tämä käy selkeästi ilmi deittiprofiilini sekä sometilieni kuvista. Siitä huolimatta minua lähestyvät vaikka millaiset cargosortsimiehet, ja he aika usein kysyvät, mitä mieltä olen heidän tyylistään. Jos vastaan rehellisesti, että kauluspaidat ja siistit housut ovat enemmän mieleeni miehellä, he loukkaantuvat. Tulee mieleen, että heille kyllä kelpaa näyttävä nainen, mutta itse eivät viitsi panostaa yhtään ulkomuotoonsa.
Minua tuo tyylikysymys siinä mielessä yllätti, etten tosiaan koe olevani mikään tyyliguru enkä kuvailisi pukeutumistani näyttäväksi - päin vastoin. Tietysti treffeille panostan vähän enemmän kuin arkena, mutta silloinkin vaatetukseni oli tosi simppeli. Siitä miehen pukeutumisesta katsoin kyllä heti ettei ole ihan tätä päivää, vaan jämähdetty jonnekin kymmenen vuoden takaiseen. Tämä on muutenkin tosi yleistä miehillä eikä ainakaan minuun suuresti vetoa. Vastailin kuitenkin lähinnä ympäripyöreitä, sillä en koe että minun tehtäväni olisi päättää muiden pukeutumisesta. Mies kutsui minut makutuomariksi shoppailureissulleen mutta jätin väliin.
Kirjoittelin alkukesästä vähän aikaa erään miehen kanssa, jonka insta on täynnä selfieitä. Hän myös lähetteli minulle omakuviaan sellaisilla saatesanoilla kuin "tältä mä varmaan sitten näytän". Tuli tunne, että hän kalasteli kehuja. Mies oli kyllä kasvoista hyvin komea, mutta tyyli ei vedonnut minuun. Olen siis tuo, joka kertoo suosivansa huoliteltua ja klassista linjaa. Miehen tyyli oli juuri sitä cargosortsi-bändipaitaosastoa, vaihtoehtoisesti huppari ja lippalakki. Hän kertoi inhoavansa kauluspaitoja ja käyttävänsä pukua vain pakotettuna. On varmasti naisia, joihin rento ja huoleton tyyli vetoaa, joten en ymmärrä, miksi hän haki hyväksyntää minulta.
Mikä on näiden horinoidesi pointti? Voin taata että kaikki miehetkään eivät syty sinun ulkonäöstäsi tai vaatekappaleistasi. Todistat vain oman pinnallisuutesi
Tässä keskustelee keskenään kaksi naista, jotka ovat tehneet huomioita miesten suhteesta tyylikysymyksiin. Aihe kiinnostaa minua, ja oletettavasti myös tätä toista keskustelijaa. Kommenttisi ei liity tähän keskustelunaiheeseen mitenkään, eikä mielipidettäsi asiaan ole pyydetty. En ymmärrä, miksi yrität tunkea mukaan keskusteluun.
JhS kirjoitti:
Tätä ketjua kun lukee niin lisään noihin latteisiin vinkkeihini, joita normaaliksi käytökseksikin kutsutaan, että hoida masennuksesi ja käsittele naisvihasi jotenkin.
Tuntuu olevan monella se suurin este..
Ei pahalla. Surullista itseasiassa.
Kahden pennin av-psykologi se jaksaa. Että oikein masennusta ja naisvihaa.
Jatka ihmeessä latteuksiesi kanssa. Kerro ihmeessä lisää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks vinkki: älä mene treffeille, jos olet niin hakusessa oman pukeutumisesi (ja itsesi) kanssa, että sun pitää heti ekoilla treffeillä alkaa kyselemään naiselta tyylivinkkejä. Tää oli yhdessä treffikumppanissani todella iso turn off (toki muitakin oli, mutta tämä nyt mainitakseni). Ihan kuin mun ois pitäny sen miehen puolesta päättää hänen tyylinsä? Juu ei.
Ylipäätään tyylikysymykset ovat joillekin miehille oudon herkkiä. Minä suosin tyylikästä, klassista pukeutumista ja olen arkenakin huoliteltu. Tämä käy selkeästi ilmi deittiprofiilini sekä sometilieni kuvista. Siitä huolimatta minua lähestyvät vaikka millaiset cargosortsimiehet, ja he aika usein kysyvät, mitä mieltä olen heidän tyylistään. Jos vastaan rehellisesti, että kauluspaidat ja siistit housut ovat enemmän mieleeni miehellä, he loukkaantuvat. Tulee mieleen, että heille kyllä kelpaa näyttävä nainen, mutta itse eivät viitsi panostaa yhtään ulkomuotoonsa.
Minua tuo tyylikysymys siinä mielessä yllätti, etten tosiaan koe olevani mikään tyyliguru enkä kuvailisi pukeutumistani näyttäväksi - päin vastoin. Tietysti treffeille panostan vähän enemmän kuin arkena, mutta silloinkin vaatetukseni oli tosi simppeli. Siitä miehen pukeutumisesta katsoin kyllä heti ettei ole ihan tätä päivää, vaan jämähdetty jonnekin kymmenen vuoden takaiseen. Tämä on muutenkin tosi yleistä miehillä eikä ainakaan minuun suuresti vetoa. Vastailin kuitenkin lähinnä ympäripyöreitä, sillä en koe että minun tehtäväni olisi päättää muiden pukeutumisesta. Mies kutsui minut makutuomariksi shoppailureissulleen mutta jätin väliin.
Kirjoittelin alkukesästä vähän aikaa erään miehen kanssa, jonka insta on täynnä selfieitä. Hän myös lähetteli minulle omakuviaan sellaisilla saatesanoilla kuin "tältä mä varmaan sitten näytän". Tuli tunne, että hän kalasteli kehuja. Mies oli kyllä kasvoista hyvin komea, mutta tyyli ei vedonnut minuun. Olen siis tuo, joka kertoo suosivansa huoliteltua ja klassista linjaa. Miehen tyyli oli juuri sitä cargosortsi-bändipaitaosastoa, vaihtoehtoisesti huppari ja lippalakki. Hän kertoi inhoavansa kauluspaitoja ja käyttävänsä pukua vain pakotettuna. On varmasti naisia, joihin rento ja huoleton tyyli vetoaa, joten en ymmärrä, miksi hän haki hyväksyntää minulta.
Mulla olisi loppunut välittömästi kiinnostus tuosta selfieiden lähettelystä ja kehujen kalastelusta, oli kuinka hyvännäköinen tahansa. Antaa todella epätoivoisen vaikutelman. Tykkään että miehellä on itsevarmuutta sen verran ettei tarvitse tuollaiseen turvautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JhS kirjoitti:
Ihan hyviä pointteja aapeella. Noilla tavoilla ja käytöksellä varma hylsy.
Laitan lisää; älä ole liian ehdoton. Jos heti alusta asti näet vaan mustan ja valkoisen, et aloita virkettäsi "Mielestäni.. .." ja et kunnioita toisen mielipiteitä niin homma tyssää heti. Kuka sellaisen ihmisen kanssa jaksaisi elää tai tapailla.
Pidä homma ja jutut aluksi ns. yleisellä tasolla. On hiukka creepyä ja luotaantyöntävää olla heti aluksi liian sydänystävä. Pahinta on marryme jooko jooko! -asenne, mutta jo lievempi "kerro mitä oikeasti haluat elämässä" ei useinkaan toimi jos et ole hyvä puhumaan (useimmat eivät ole).
Mieti etukäteen vaikka pari hauskaa juttua kerrottavaksi. Vitsejäkin voi opetella, mutta muista edellinen ja tahdikkuus. Jos nainen ujostelee tai kopeilee niin saat parannettua tunnelmaa. Liittyy oleellisesti kaikkeen ja jo yllättävän pienillä pääsee alkuun. Niitä pieniäkin on vaan tosi vaikea keksiä paineessa.
Kohteliaisuus joo, mutta muelistelevästä kaikkea nauravasta rakista ei ole ku maksajaksi, joten saa (ja pitää) olla oma tahto / mielipiteet. Välillä hyvä kikka onkin olla eri mieltä, vähän niinkuin pitääkseen juttua yllä. Jos kaikkeen sanoo joo niin kaikki juttu ja keskustelu myös tyrehtyy nopeasti. Tuo kuitenkin esiin, että et ole ehdoton vänkyrä. "Tätä voi ajatella myös näin.." -tyyliset vastaukset ovat hyviä.
Katso rakkautta ennen aamunkoittoa. Siis se orkkis. Matki. Älä kuitenkaan ole liian imelä.
Pysy totuudessa, ei ne treffit mikään työhaastattelu ole kuitenkaan.
Älä juo itseäsi humalaan.
Ulkonäkövinkkejä en edes jaksa toistaa, kaikki ne tietää ja haistvee vastaajille samat takaisin. Olen mies ja vastaan, koska parinkin kaverin ikuinen itku ärsyttää.
Helppo syyttää naisia, yhteiskuntaa, somea ja kaikkia muita, vaikka vika on usein omassa taidossa ja karheassa persoonassa. Ei edes lyhyydessä tai rumuudessa, nekin ovat lähes aina vaan tekosyy.
Mitä tapahtui sille "ole oma itsesi" :D Täähän on just niinku joku virallinen tapahtuma tyyliin työhaastattelu, älä vaan tee sitä tai tätä vaan noin ja näin!
Kypsä ihminen ymmärtää että oma itsensä voi olla ja silti käyttäytyä fiksusti, ei nämä ole mitenkään poissulkevia. Elämä on oikeasti paljon helpompaa kun opettelee sosiaalisia taitoja ja ihmissuhteiden dynamiikkaa (yleensäkin, ei pelkästään pariutumismielessä) ja tuo omaa itseään ja omaa persoonaansa esiin käytöstavat ja toisten ihmisten tunteet huomioiden.
Mitä saat näistä typeristä latteuksistasi? Vai onko nämä sinulle itsellesi jokin uusikin juttu?
Täyttä sanahelinää ilman mitään sisältöä.
Opettele itsekin vähän sosiaalisia taitoja ja posiitisempaa asennetta elämään ja muihin ihmisiin. Saatat yllättyä kuinka paljon mukavampaa elämästä tulee. Tsemppiä!
"Käyttäydy normaalisti".
Koetko olevasi suurikin ajattelija ja ihmissuhdeasiantuntija? Ihan tosissani kysyn.
Mitä saat tällaisten latteuksien viljelystä?
Taidan tunnistaa sinut. Ilmestyt ajoittain keskusteluketjuihin ainoana motiivinasi kiusata keskustelijoita. Et tuo mihinkään keskusteluun mitään sisältöä, ja suosikki-ilmauksesi ovat "kultapieni" ja "latteus". Harmittaa, kun moni mielenkiintoinen ketju on tyrehtynyt siksi, että kukaan ei viitsi lopulta osallistua kyllästyttyään jankutukseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JhS kirjoitti:
Ihan hyviä pointteja aapeella. Noilla tavoilla ja käytöksellä varma hylsy.
Laitan lisää; älä ole liian ehdoton. Jos heti alusta asti näet vaan mustan ja valkoisen, et aloita virkettäsi "Mielestäni.. .." ja et kunnioita toisen mielipiteitä niin homma tyssää heti. Kuka sellaisen ihmisen kanssa jaksaisi elää tai tapailla.
Pidä homma ja jutut aluksi ns. yleisellä tasolla. On hiukka creepyä ja luotaantyöntävää olla heti aluksi liian sydänystävä. Pahinta on marryme jooko jooko! -asenne, mutta jo lievempi "kerro mitä oikeasti haluat elämässä" ei useinkaan toimi jos et ole hyvä puhumaan (useimmat eivät ole).
Mieti etukäteen vaikka pari hauskaa juttua kerrottavaksi. Vitsejäkin voi opetella, mutta muista edellinen ja tahdikkuus. Jos nainen ujostelee tai kopeilee niin saat parannettua tunnelmaa. Liittyy oleellisesti kaikkeen ja jo yllättävän pienillä pääsee alkuun. Niitä pieniäkin on vaan tosi vaikea keksiä paineessa.
Kohteliaisuus joo, mutta muelistelevästä kaikkea nauravasta rakista ei ole ku maksajaksi, joten saa (ja pitää) olla oma tahto / mielipiteet. Välillä hyvä kikka onkin olla eri mieltä, vähän niinkuin pitääkseen juttua yllä. Jos kaikkeen sanoo joo niin kaikki juttu ja keskustelu myös tyrehtyy nopeasti. Tuo kuitenkin esiin, että et ole ehdoton vänkyrä. "Tätä voi ajatella myös näin.." -tyyliset vastaukset ovat hyviä.
Katso rakkautta ennen aamunkoittoa. Siis se orkkis. Matki. Älä kuitenkaan ole liian imelä.
Pysy totuudessa, ei ne treffit mikään työhaastattelu ole kuitenkaan.
Älä juo itseäsi humalaan.
Ulkonäkövinkkejä en edes jaksa toistaa, kaikki ne tietää ja haistvee vastaajille samat takaisin. Olen mies ja vastaan, koska parinkin kaverin ikuinen itku ärsyttää.
Helppo syyttää naisia, yhteiskuntaa, somea ja kaikkia muita, vaikka vika on usein omassa taidossa ja karheassa persoonassa. Ei edes lyhyydessä tai rumuudessa, nekin ovat lähes aina vaan tekosyy.
Mitä tapahtui sille "ole oma itsesi" :D Täähän on just niinku joku virallinen tapahtuma tyyliin työhaastattelu, älä vaan tee sitä tai tätä vaan noin ja näin!
Kypsä ihminen ymmärtää että oma itsensä voi olla ja silti käyttäytyä fiksusti, ei nämä ole mitenkään poissulkevia. Elämä on oikeasti paljon helpompaa kun opettelee sosiaalisia taitoja ja ihmissuhteiden dynamiikkaa (yleensäkin, ei pelkästään pariutumismielessä) ja tuo omaa itseään ja omaa persoonaansa esiin käytöstavat ja toisten ihmisten tunteet huomioiden.
Mitä saat näistä typeristä latteuksistasi? Vai onko nämä sinulle itsellesi jokin uusikin juttu?
Täyttä sanahelinää ilman mitään sisältöä.
Opettele itsekin vähän sosiaalisia taitoja ja posiitisempaa asennetta elämään ja muihin ihmisiin. Saatat yllättyä kuinka paljon mukavampaa elämästä tulee. Tsemppiä!
"Käyttäydy normaalisti".
Koetko olevasi suurikin ajattelija ja ihmissuhdeasiantuntija? Ihan tosissani kysyn.
Mitä saat tällaisten latteuksien viljelystä?
Taidan tunnistaa sinut. Ilmestyt ajoittain keskusteluketjuihin ainoana motiivinasi kiusata keskustelijoita. Et tuo mihinkään keskusteluun mitään sisältöä, ja suosikki-ilmauksesi ovat "kultapieni" ja "latteus". Harmittaa, kun moni mielenkiintoinen ketju on tyrehtynyt siksi, että kukaan ei viitsi lopulta osallistua kyllästyttyään jankutukseesi.
Voi kultapieni kuinka väärässä oletkaan. Et osaa ilmeisesti keskustella yleisellä tasolla vaan hyökkäät henkilöä vastaan latteilla olkiukoillasi?
Nyt on täällä tunnelma niin lattea että voisin ottaa maitokahvin *badum-tss*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks vinkki: älä mene treffeille, jos olet niin hakusessa oman pukeutumisesi (ja itsesi) kanssa, että sun pitää heti ekoilla treffeillä alkaa kyselemään naiselta tyylivinkkejä. Tää oli yhdessä treffikumppanissani todella iso turn off (toki muitakin oli, mutta tämä nyt mainitakseni). Ihan kuin mun ois pitäny sen miehen puolesta päättää hänen tyylinsä? Juu ei.
Ylipäätään tyylikysymykset ovat joillekin miehille oudon herkkiä. Minä suosin tyylikästä, klassista pukeutumista ja olen arkenakin huoliteltu. Tämä käy selkeästi ilmi deittiprofiilini sekä sometilieni kuvista. Siitä huolimatta minua lähestyvät vaikka millaiset cargosortsimiehet, ja he aika usein kysyvät, mitä mieltä olen heidän tyylistään. Jos vastaan rehellisesti, että kauluspaidat ja siistit housut ovat enemmän mieleeni miehellä, he loukkaantuvat. Tulee mieleen, että heille kyllä kelpaa näyttävä nainen, mutta itse eivät viitsi panostaa yhtään ulkomuotoonsa.
Minua tuo tyylikysymys siinä mielessä yllätti, etten tosiaan koe olevani mikään tyyliguru enkä kuvailisi pukeutumistani näyttäväksi - päin vastoin. Tietysti treffeille panostan vähän enemmän kuin arkena, mutta silloinkin vaatetukseni oli tosi simppeli. Siitä miehen pukeutumisesta katsoin kyllä heti ettei ole ihan tätä päivää, vaan jämähdetty jonnekin kymmenen vuoden takaiseen. Tämä on muutenkin tosi yleistä miehillä eikä ainakaan minuun suuresti vetoa. Vastailin kuitenkin lähinnä ympäripyöreitä, sillä en koe että minun tehtäväni olisi päättää muiden pukeutumisesta. Mies kutsui minut makutuomariksi shoppailureissulleen mutta jätin väliin.
Kirjoittelin alkukesästä vähän aikaa erään miehen kanssa, jonka insta on täynnä selfieitä. Hän myös lähetteli minulle omakuviaan sellaisilla saatesanoilla kuin "tältä mä varmaan sitten näytän". Tuli tunne, että hän kalasteli kehuja. Mies oli kyllä kasvoista hyvin komea, mutta tyyli ei vedonnut minuun. Olen siis tuo, joka kertoo suosivansa huoliteltua ja klassista linjaa. Miehen tyyli oli juuri sitä cargosortsi-bändipaitaosastoa, vaihtoehtoisesti huppari ja lippalakki. Hän kertoi inhoavansa kauluspaitoja ja käyttävänsä pukua vain pakotettuna. On varmasti naisia, joihin rento ja huoleton tyyli vetoaa, joten en ymmärrä, miksi hän haki hyväksyntää minulta.
Mulla olisi loppunut välittömästi kiinnostus tuosta selfieiden lähettelystä ja kehujen kalastelusta, oli kuinka hyvännäköinen tahansa. Antaa todella epätoivoisen vaikutelman. Tykkään että miehellä on itsevarmuutta sen verran ettei tarvitse tuollaiseen turvautua.
Loppui kiinnostus minullakin. Olemme molemmat sitäpaitsi nelikymppisiä, ja pidän jatkuvaa selfieiden ottamista muutenkin vähän nuorempien juttuna. Miehellä oli päättynyt melko hiljattain parisuhde, ja voi olla, että häntä oli suhteessa mitätöity ja hän yritti nyt hakea huomiota ja hyväksyntää, josta oli aiemmin jäänyt paitsi. Vaikka itse tosiaan pukeudun aika näyttävästikin, en kuitenkaan koe olevani huomion tarpeessa. Minulle kyse on enemmän tietystä estetiikasta kuin huomion hakemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JhS kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JhS kirjoitti:
Ihan hyviä pointteja aapeella. Noilla tavoilla ja käytöksellä varma hylsy.
Laitan lisää; älä ole liian ehdoton. Jos heti alusta asti näet vaan mustan ja valkoisen, et aloita virkettäsi "Mielestäni.. .." ja et kunnioita toisen mielipiteitä niin homma tyssää heti. Kuka sellaisen ihmisen kanssa jaksaisi elää tai tapailla.
Pidä homma ja jutut aluksi ns. yleisellä tasolla. On hiukka creepyä ja luotaantyöntävää olla heti aluksi liian sydänystävä. Pahinta on marryme jooko jooko! -asenne, mutta jo lievempi "kerro mitä oikeasti haluat elämässä" ei useinkaan toimi jos et ole hyvä puhumaan (useimmat eivät ole).
Mieti etukäteen vaikka pari hauskaa juttua kerrottavaksi. Vitsejäkin voi opetella, mutta muista edellinen ja tahdikkuus. Jos nainen ujostelee tai kopeilee niin saat parannettua tunnelmaa. Liittyy oleellisesti kaikkeen ja jo yllättävän pienillä pääsee alkuun. Niitä pieniäkin on vaan tosi vaikea keksiä paineessa.
Kohteliaisuus joo, mutta muelistelevästä kaikkea nauravasta rakista ei ole ku maksajaksi, joten saa (ja pitää) olla oma tahto / mielipiteet. Välillä hyvä kikka onkin olla eri mieltä, vähän niinkuin pitääkseen juttua yllä. Jos kaikkeen sanoo joo niin kaikki juttu ja keskustelu myös tyrehtyy nopeasti. Tuo kuitenkin esiin, että et ole ehdoton vänkyrä. "Tätä voi ajatella myös näin.." -tyyliset vastaukset ovat hyviä.
Katso rakkautta ennen aamunkoittoa. Siis se orkkis. Matki. Älä kuitenkaan ole liian imelä.
Pysy totuudessa, ei ne treffit mikään työhaastattelu ole kuitenkaan.
Älä juo itseäsi humalaan.
Ulkonäkövinkkejä en edes jaksa toistaa, kaikki ne tietää ja haistvee vastaajille samat takaisin. Olen mies ja vastaan, koska parinkin kaverin ikuinen itku ärsyttää.
Helppo syyttää naisia, yhteiskuntaa, somea ja kaikkia muita, vaikka vika on usein omassa taidossa ja karheassa persoonassa. Ei edes lyhyydessä tai rumuudessa, nekin ovat lähes aina vaan tekosyy.
Mitä tapahtui sille "ole oma itsesi" :D Täähän on just niinku joku virallinen tapahtuma tyyliin työhaastattelu, älä vaan tee sitä tai tätä vaan noin ja näin!
Käytöstapojen opettelun ei pitäisi olla uhka kenenkään identiteetille. Jos omassa luonteessa tai käytöksessä on asioita, joista on haittaa jollain elämänalueella, se voi olla parisuhteen lisäksi vaikka työelämä, on vain järkevää yrittää muuttaa käytöstään suuntaan, joka hyödyttää itseä.
Voi kultapieni, ihan tosissasiko kahden pennin av-psykologin yleistyksillä väität, että kaikki ihmiset viehättyvät samanlaisista ihmisistä ja käytösmalleista?
Nämä teidän lässytyksenne ovat kyllä hupaisaa paskaa. -eri
Silti luet niitä ja vaivauduit vielä vastaamaan. Hih. Ihanaa.
En väitä, mutta kokemus on osoittanut, että toimii elämässä hyvin. Paremmin ku täällä toisille ilkeily.
Rakkautta toveri, silitän sua henkisesti nyt. Nauti.
Voi kultapieni, ihan tosissasiko väität, että kaikki naiset pitävät yhdestä tietystä miestyypistä?
Kukaan ei ole väittänyt, että kaikki naiset pitäisivät yhdestä tietystä miestyypistä. Sellaista tulkintaa ei yllä olevista viesteistä voi tehdä. Minusta se, hallitseeko käytöstavat vai ei, ei ylipäätään ole minkään "miestyypin" ominaisuus. Naisissa on keskimäärin enemmän niitä, joille hyvä käytös on tärkeämpää, kuin miehissä, joten käytöstapojen siistiminen on miehille helppo keino lisätä omaa haluttavuutta naisten silmissä.
Kuten sanoin, ei ole mitään kaikkiin naisiin vetoavaa miestyyppiä, mutta on asioita, joista ei pidä kukaan nainen. Yksi tällainen ominaisuus on taipumus puhua alentuvasti. Olet aloittanut kaksi peräkkäistä viestiäsi samalla "voi kultapieni" -puhuttelulla. Kuvittelet ehkä saavasi keskustelussa valta-aseman käyttämällä keskustelukumppanista mitätöiviä ilmauksia, mutta oikeasti teet vain itsestäsi pellen.
Juuri noin (boldattu kohta). On äärimmäisen vähän naisia, joille etiketin osaaminen olisi negatiivinen asia. Lähinnä tulee mieleen jotkut anark.istit tai muut marginaaliryhmät. Kaikille muille hyvät käytöstavat ovat varmasti positiivinen tai ainakin neutraali asia. Niitä opettelemalla ja soveltamalla voisi siis erittäin helposti lisätä omaa haluttavuuttaan. Mutta jälleen on tärkeämpää vängätä ja esittää uskovansa, että lämmin ruoka aloitetaan heti. Haluaisin nähdä sen etikettiohjeen, jossa niin kehotetaan tekemään ja erityisesti kun ollaan treffeillä ihmisen kanssa, johon halutaan tehdä positiivinen vaikutus.
Tässä on simppeli lista heti alussa perusasioista, ei luulisi olevan vaikeaa:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakultt…
Istuudu pöytään yhtä aikaa muiden kanssa.
Aseta lautasliina syliin.
Ruokaa otetaan vain sen verran, että kaiken ottamansa jaksaa myös syödä.
Aloita lämpimän ruuan syöminen yhtä aikaa lähimpien pöytäkumppaneiden kanssa.
Aloita kylmät alku- ja jälkiruuat yhtä aikaa kaikkien kanssa.
Vältä puhumista ruoka suussa.
Pyydä toisia ojentamaan ruokia, joihin et ylety, älä kurottele.
Tarjoa ensin vierustovereillesi lisää juotavaa ja täytä vasta sen jälkeen oma lasisi.
Keskustele pöydässä mukavista asioista.
Käytä veistä leikkaamiseen, laita ruoka suuhun haarukalla.
Vältä nojailemasta pöytään kyynärpäilläsi.
Jätä käytetty lautasliina taitettuna pöydälle lautasen viereen ja ruokailuvälineet vierekkäin "kello viiden" kohtaan lautaselle.
Nouse pöydästä yhtä aikaa toisten kanssa.
Älä jätä tuolia huolimattomasti, vaan työnnä tuoli paikoilleen.
Muista kiittää hyvästä ateriasta sekä seurasta!
Lastentarhastako haet deittisi? Siellä kun nämä asiat jo opetetaan
En toki, minun "deittini" eli puolisoni hallitsee kyllä etiketin ja on lisäksi herrasmies. Mutta ap:n deitti ei näitä mitä ilmeisimmin osannut eli joko hän ei ole ollut lastentarhassa tai sitten on unohtunut.
Alue: Aihe vapaa
Opettele itsekin vähän sosiaalisia taitoja ja posiitisempaa asennetta elämään ja muihin ihmisiin. Saatat yllättyä kuinka paljon mukavampaa elämästä tulee. Tsemppiä!