Luokanopettajakoulutus, apuja vailla!

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 21:32"]

Oma pää lyö tyhjää. Kaipailisin apuja, ja erilaisia näkökulmia. Mulla on muutama kysymys, joihin pitäisi vastata fiksusti, ja nyt ei leikkaa sitten yhtään. Mitä te vastaisitte seuraaviin kysymyksii, jos luokanopen ala teitä kiinnostaisi?

-Miksi haet opettajankoulutukseen?

-Millaisiin toiveisiin, pyrkimyksiin tai haasteisiin opettajankoulutukseen hakeutuminen osaltasi vastaa?

Auttakaa tyhmää, joka saa kuus lausetta paperille kymmenien sijaan.

[/quote]

Kyllä siinä tarvitaan jotain muuta kuin aikakauslehtiä.

Minä en auta yhtään ketään, joka ei pysty itse keksimään vastauksia pääsykokeisiin tai tehtäviin. Jos ei noista selviä, niin silloin ei ole minusta oikea ihminen kyseiseen koulutukseen tai ammattiin. Ei ole paljoa järkeä luetella vauvapalstan tai naapurin antamia vastauksia:o

Haetko laaja-alaiseen luokanopettajakoulutukseen vai johonkin painotteiseen? Oma mieliteeni on, että kannattaa "erottua joukosta". Ole oma itsesi, äläkä mieti pelkästään kliseisiä vastauksia, koska hakijoita on paljon ja monilla on hyvin samat vastaukset...

Jos pää lyö tässä tyhjää niin älä hae

Nelonen, kiitti kivasta viestistä. Laaja-alaiseen luokanopekoulutukseen haen. Ehkä en mieti sen kummemmin, vaan kirjoitan mitä päähän tulee. Ja kolmonen, en mä toivonutkaan mitään suoria vastauksia, vaan lähinnä vähän keskustelua aiheesta. 

Ja kyllä mä haen, kun olen jo edelliset kokeet selvittänyt, ja kymmenen prosenttia pääsi vain seuraavaan vaiheeseen. Tässä nyt oli vaan muutama kysymys tulevan soveltuvuuskokeen yksilöhaastattelua varten etukäteen, vähän pohjaa, ei siis vaikuta mihinkään arvosanaan. 

ap

Ajattele yhteiskunnallisesti. Opettajana tuut vaikuttamaan pitkäkantoisesti suomalaisten hyvinvointiin, se on helvetin tärkeä ja jalo tehtävä joka vaatii aitoa intohimoa ja halua vaikuttaa.

Mieti miten näet oppilaan. Minkälainen kokonaisuus opetettava lapsi on? Mitä otat huomioon tarkastellessasi oppilasta? Näitä asioita miettimällä voit keksiä hyviä juttuja. Lapset on kuitenkin pitkälti kasvatuksen tulosta, mieti kuinka paljon sä pystyt opettajana vaikuttamaan jo varhaislapsuuden ohittaneeseen lapseen. Opettajan rooli on paljon muutakin kuin kertoa että hauki on kala, kuten varmaan tiedät.

Tutkimus ja tieteenala. Ajattele että sä haluat mennä kentälle töihin, mutta sua kiinnostaa myös alan tutkimus ja kehittäminen.

Ehkä tästä on jotain apua ajatusten haalimisessa... :)

Noniin, kasille iso kiitos! =) Hyviä ajatuksia. ap

Ei mitään mahiksia jos nyt jo pää lyö tyhjää.

Soveltuvuuskokeessa kannattaa pysyä mahdollisimman paljon äänessä! Tai sillee ettei tuu pitkiä hiljaisuuksia. Anna niille puheenvuoro jos ne sitä kaipaa mut oikeesti, puhu vaan niin paljon ku pystyt ja hymyile :)

Soveltuvuuskokeeseen:

Jos ryhmäkeskustelu:

- tosiaan, sano mielipiteesi tai ainakin säestä toisia täydentäen heidän sanomisiaan. Puhu, mutta varo, ettet puhu muiden päälle tai tauotta. Jos joku on ryhmässä hiljaa, niin voit rohkaista häntäkin sanomaan mielipiteesi. Ts. osallistu, omaa mielipiteita ja rohkaise toisiakin puhumaan. Osoita, että kuuntelet toisia, etkä vaan latele omia irrallisia ajatuksia vaan integroi ajatuksesi toisten sanomisiin. Katso silmiin ja hymyile. Ole positiivinen, älä jyrää. Voit olla eri mieltä, mutta ole nätisti ja toisen mielipidettä kunnioittaen. Ei tosiaan ole vaikeeta tsempata 20 minuuttia.

Yksilöhaastattelu:

- ole positiivinen, älä kuitenkaan lapsellinen. Itse vastaisin noihin sinun kysymyksiisi näin:

1. Olen haaveillut opettajan ammatista lapsesta asti. Olen kiinnostunut toisista ihmisistä, heidän ajatuksistaan, tavasta toimia ja minulla on opettajuuteen sopivia monia ominaisuuksia kuten positiivinen ihmiskäsitys, laaja yleissivistys ja halu rakentaa tulevaisuutta. Uskon aidosti, että musta tulisi hyvä opettaja.

Ton toisen kysymyksen vastaus tuli jo äsken osittain, mutta korostaisin sitä, että haluan vakaan ja selkeän ammatin, jossa voisin työskennellä lasten parissa sekä hyödyntää omia mielenkiinnon kohteita ja taipumuksiani.

Yksi, mitä multa myös kysyttiin oli omasta lempiopesta kouluajoilta. Nostin kaksi esiin. Ihanan, lempeän alkuopettajan ja erään aineenopettajan, jolla oli palava innostus opettamaansa aineeseen. Lisäsin, että oli niitä muitakin, mutta nuo kaksi ihan ensimmäisenä tulee mieleen.

Muista muuten haastattelussa, että älä vastaa kuin apteekin hyllyltä. Vaikuttaa opetellulta. Ei liikaa epäröintiä vaan reagoit kysymykseen luonnollisesti. Esimerkiksi tuohon lempiopekysymykseen olin etukäteen valmistautunut, mutta siinä tilanteessa mumisin ensimmäisenä.: "lempiope... hmm." Sitten käytin pari sekuntia sellaiseen miettimisilmeeseen ja aloitin, että "niitä on kyllä paljon, mutta näin ensimmäisenä..." Luontevuus, luontevuus. Ei saa vaikuttaa harjoitelleelta vaan ainoastaan siltä, että olet aidosti tilanteessa ja selviät haastattelusta hienosta, vaikka jotkut kysymykset "yllättääkin": Ei siis mitään ylireagointia ilmeissä vaan sellaista luonnollista pohdintaa kuin olisi normaalissa keskustelutilanteessa.