Neuvola ja vaaka

Eihän sinun itse tarvitse niitä numeroita katsoa! Kerro se ensimmäisellä käynnillä ja muistuta vielä joka kerta asiasta.

Painontarkkailu on  aika olennainen ja varsinkin nopea, helppo  ja halpa osa raskausajan terveydenhuoltoa. Paino nousee väistämättä enemmän tai vähemmän, ja poikkeukset painon nousussa suuntaan tai toiseen voivat antaa ensimmäisen vihjeen vakavammastakin komplikaatiosta, vaikka munuaisten toiminnan heikkenemisestä johtuvasta turvotuksesta ja raskausmyrkytyksestä.

En tiedä voiko siitä kieltäytyä. Jos ajatellaan että tarvitset neuvolasta terveydenhoitajan todistuksen äitiysrahan ja -pakkauksen hakemista varten, voi terveydenhoitaja varmaan kieltäytyä kirjoittamasta tuota todistusta jos sinä kieltäydyt tutkimuksista (=punnituksesta).

Minä sanoisin että älä stressaa painoasi. Minun BMI:ksi paljastui ekalla neuvolakäynnillä 33 (olin luullut sen olevan jotain 28) ja kun th nakutti ja nakutti asiasta, pyysin vaihtoa toiseen terveydenhoitajaan. Nykyinen th:ni on aivan ihana, eikä todellakaan naputa painostani. Päin vastoin, hän komentaa syömään välillä suklaata ja herkkujakin rentoutumisen ja vauvan stressittömyyden merkeissä :)

Ja siis tiedostan kyllä ylipainosta aiheutuvat riskit. Olen muuttanut ruokavalioni ja elintapani täysin, eikä painokaan ole päässyt raskauden aikana nousemaan grammaakaan. Tämä onnistui koska minua ei painostettu siihen eikä minun tarvinnut kuunnella ensimmäisen th:ni vittuilua asiasta.

Vaa`alla käydään lapsen takia. Ei sinun painolle vittuiluna.

Se painon kertyminen voi olla yksi oleellinen asia kertomaan mahdollisista ongelmista raskaudesta. Älä hanki lasta jos et voi kohdata painoasi.

Hieno (ja usein kuultu) logiikka:

Haitallisen asian esiinottaminen ja parannusehdotusten tekeminen= huono kusipää hoitaja.

Haitallisen asian läpi sormien katsominen ja mamman peesailu= ihana ja hyvä hoitaja.

Väärin! Se on juuri toisin päin. Kuuluu terkkarin työhön huomauttaa esim. vaarallisesta ylipainosta ja antaa asiaankuuluvaa ohjausta ja seurantaa.

Mulla on kans ylipainoa ja sanoin siitä heti ekassa neuvolassa (aivanko sitä ny ei ois hoitaja huomannu itekki ;)) mutta sanoin myös että en ole puoleen vuoteen lihonnut yhtään, vaan tiputin n.3 kiloa ja sanoin että syön nykyään terveellisesti ja säännöllisesti. Hoitaja ilmoitti etten saa varsinaisesti laihduttaa nyt kun olen raskaana ja koska bmi on yli 30 niin joudun sokerirasitustestiin. Missään vaiheessa hän ei paheksunut, neuvoi vain miten kannattaisi jatkossakin syödä ja kehui jo omia valintojani. Olen nyt toisella kolmanneksella eikä kiloja ole tullut kuin 1 lisää ja kaikki arvoni ovat hyvät. 

Raskausajan painon tarkkailussa on tärkeää se, miten paino nousee raskauden ajan, ei se, mikä lähtöpaino on. Nopea painonnousu/liian vähäinen painonnousu voi olla merkki siitä että jokin on pielessä.

Terveydenhoitaja kertoo sulle ne faktat jotka jo tiedätkin, ja kun ne asiat on kerran käyty läpi, ei niistä kannata enää stressata. Sokerirasitukseen joudut, kuten lähes kaikki odottajat nykyään, eikä sitäkään kannata suurennella. Neuvolassa ei ole pakko juosta joka kuukausi. Itse otin yksityiseltä ultrat ja kävin neuvolassa nelisen kertaa raskauden aikana. Neuvola on vapaaehtoinen palvelu. Sinun tarvitsee käydä siellä sen verran, että olet oikeutettu äitiysavustukseen (jos sen haluat), mutta harva asia siellä on erityisen tärkeää. 

Ota rennosti, et ole ensimmäinen etkä viimenen isokokoinen odottaja. Raskautesi menee todennäköisesti hyvin. Onnea vauvasta!

Vaaka ja neuvola on kyllä pakollisia ja kyllä se terkka sulle ne lukemat kertoo ja laihdutusohjeet myös. Hyvä näin. 

Nämä nyt eivät ole enää sinun valintoja tervetuloa systeemin syyniin!

Minulla on ollut niiiiin monta asiakasta joilla on neuvolaan tullessa ylipainoa ja jotka ovat siitä häpeissään tai nolona tai puolustuskannalla, toki niitäkin jotka ottavat asian lungisti tai ovat terveen huolissaan ja mielellään ottavat vastaan ajatusapua miten paino vaikuttaa raskauteen ja miten estää painonnousu raskauden aikana. On tullut myös syömishäiriöstä kärsiviä (sellaisiakin joilla hoidot parhaillaan kesken, useammin kylläkin sellaisia joilla on ollut häiriö nuoruudessa mutta edelleen ovat vähän hysteerisiä painolukemien suhteen).

Olen oma-aloitteisesti tarjoutunut siihen etten kerro painolukemia jos asiakas on sanonut, että punnitus hirvittää. Kukaan ei ole vielä tarjoukseen tarttunut. En ole tarjoutunut siihen, ettei mitattaisi ollenkaan. Painoa seurataan ennenkaikkea raskausdiabetesriskin ja raskausmyrkytyksen oireiden huomaamisen vuoksi. Jos ihminen on huomattavan ylipainoinen niin todennäköisesti hän tietää jo, miksi se on huonompi juttu, ja myös mikä omissa elämäntavoissa sitä ylläpitää, ei siihen tarvitse juuri raskauden aikana keskittyä, jos se vie ilon odotuksesta. 

Toki monelle myös raskausaika on se elämän käännekohta jolloin löytyy uutta motivaatio elämäntapojen muokkaamiseen, kun yhtäkkiä elämään ilmestyy kymmenien vuosien perspektiivi.

t. neuvolaterveydenhoitaja

Minä kävin ekaa kertaa vuosiin vaa´alla raskauden aikana ja kyllähän se vähän hirvitti. Neuvolaan menin vk 10 ja se mitä vaaka silloin näytti, merkittiin alkupainoksi, koska en tiennyt, mitä ennen raskautta painoin. Kiloja tuli lisää vain kuusi, kaikki lähtivät pikaiseen lapsen synnyttyä, ja viimeisen kerran kävin vaa´alla jälkitarkastuksessa. Sen jälkeen olen jälleen ollut autuaan tietämätön painostani. Huomaan peilistä ja vaatteista, jos olen lihonut. 

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 18:02"]

Hieno (ja usein kuultu) logiikka:

Haitallisen asian esiinottaminen ja parannusehdotusten tekeminen= huono kusipää hoitaja.

Haitallisen asian läpi sormien katsominen ja mamman peesailu= ihana ja hyvä hoitaja.

Väärin! Se on juuri toisin päin. Kuuluu terkkarin työhön huomauttaa esim. vaarallisesta ylipainosta ja antaa asiaankuuluvaa ohjausta ja seurantaa.

[/quote]

Asiaankuuluva ohjaus ja seuranta ei ole sama asia kuin vittuilu ja jankkaus.

Minun tapauksessa tällä ekalla th:lla ei ollut ammattitaitoa hoitaa TERVEYTTÄNI asiaankuuluvasti. Hän teki lukuisia virheitä ohjeiden ja hoidon antamisessa, jotka selvisivät sitten lääkärikäynneillä ja tuon seuraavan th:n kanssa asioidessa. Nämä virheet eivät siis koskeneet ylipainoani, vaan esimerkiksi verikokeita, rokotuksia ja lääkkeiden käyttöä koskevaa ohjeistusta. Ammattitaidoton asenne ylipainooni oli se syy, miksi pyysin eri th:ta, mutta tuo ammattitaidon puute näkyi sitten muissakin asioissa.

Kyllä aikuinen ihminen (tässä tapauksessa siis minä) osaa lukea sen verran ihmisiä, että erottaa tuon peräänkuuluttamani ammattitaidon ja sen puutteen.

-3

Itelläni aikanaan oli bmi 28 kun aloin odottaan, paino nousi koko raskauden aikana vajaa 3kg (vauvan syntymäpaino 4050g) ja nlatäti se jaksoi paasata kiloistani vaikka kuinka yritin ja yritin ja sainkin pidettyä painonnousun vähäisenä. Että jotkut vaan ei osaa tsempata---

Minä olen myös vähän pulska, ollut aina. Yhteen aikaan aloitin liikunnan ja laihduin kovasti, mutta sitten meni polvi ja liikunta piti jättää. Lihoin uudelleen. En nyt mitenkään sairaalloisesti, mutta 15 kiloa ainakin tuli ihan heittämällä parissa vuodessa. Kun tulin raskaaksi, en tosiaan tiennyt alkupainoani. Heitin summamutikassa th:lle, että varmaan jotain 85 kiloa. Siitä sitten lähdettiin neuvolassa seuraamaan painonnousua.

Ensimmäisessä punnituksessa näytti siltä, kuin olisin lihonnut järjettömästi, mutta luulen sen johtuneen lähinnä siitä, että minulla oli aivan kaamea alkuturvotus ja toisaalta sanomani alkupaino on voinut olla täysin päin puuta. Sen ensimmäisen punnituksen jälkeen paino on noussut varsin maltillisesti noin 150-200 g viikossa. Yhdessä välissä paino oli jopa pudonnut kilon, silloin olin tehnyt paljon raskaita pihahommia.

Neuvolaterkkarissani on tosi ärsyttävää se, että hän kiinnittää huomiota painoon kovasti. Tuli sitä painoa sitten tasaisesti tai paljon tai lähti pois, aina on huonosti. Sokerirasitukseenkin jouduin, ja kaikki arvot olivat oikein mainiot, kuten muutenkin koko raskauden ajan. Lisäksi siellä neuvolassa täytyy itse sanoa vaa'an lukema terkkarille. Se vaaka on siis siellä nurkassa, ja sinne mennään yksin ja sanotaan terkkarille, mitä vaaka näyttää. Hän ei ahteriaan tuolista juuri nosta.

Onneksi minä olen hyväksynyt jo sen, että olen tukeva ja tulen aina olemaankin. Elän kuitenkin terveellisesti, ja se on tärkeintä. Toivottavasti raskauden, synnytyksen ja imetyksen jälkeen löydän jonkun sellaisen liikuntamuodon, joka ei rasita polvia.

Tietenkään ei ole PAKKO astua vaa'alle. Koko neuvolassa on PAKKO käydä vain tasan yhden kerran, jotta olet oikeutettu ä-rahaan. Mihinkään tutkimuksiin sinua ei kukaan voi pakottaa ja jos et halua vaa'alle, ei se ole mikään syy olla kirjoittamatta terveydenhoitajan todistusta.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 19:05"]

Vaaka ja neuvola on kyllä pakollisia ja kyllä se terkka sulle ne lukemat kertoo ja laihdutusohjeet myös. Hyvä näin. 

Nämä nyt eivät ole enää sinun valintoja tervetuloa systeemin syyniin!

[/quote]

Mistähän olet saanut käsityksen, että neuvolassa on pakko ravata? Sinne tarvitsee mennä tasan yhden kerran, jos ihan tarkkoja ollaan.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 19:05"]

Vaaka ja neuvola on kyllä pakollisia ja kyllä se terkka sulle ne lukemat kertoo ja laihdutusohjeet myös. Hyvä näin. 

Nämä nyt eivät ole enää sinun valintoja tervetuloa systeemin syyniin!

[/quote]

Neuvola ei ole pakollinen. Riittää kun käy kerran vaikka varhaisultrassa viikolla 7. Sitten gynellä, kun se Kelan raja on tullut täyteen. Ja sen ekan lääkärikäynnin todistus mukaan.

Neuvola ei ole pakollinen missään vaiheessa.

Käytän itse yksityistä neuvolaa ja minä punnitsen painoni omalla vaa'alla kotona aamulla ennen suihkua ja pukemista. Eka neuvolakäynti olikin vasta viikolla 16. 

Kuka olisi niin hullu/idiootti, että huijaisi oman painonsa kehityksessä, oli sitten yli- tai alipainoinen, raskausaikana? Ei kukaan. Mut noita nalkuttavia terkkoja tuntuu olevan kunnalliset neuvolat täynnä. Pakkohan sitä on jossakin päteä.

Ei ole pakko. Kuten ei ole pakko lopettaa viinan juontia ja tupakointiakaan. Mutta mitäpä jos kuitenkin ottaisit vastuun omista teoistasi ja kestäisit seuraamukset?

Neuvola ei ole mikään Gestapo, joten vähän nyt itsetuntoa naiset. Ette te ole tilivelvollisia sille terkkarille elämästänne yhtään sen enempää kuin Salen kassalle.

TÄÄLLÄ AP!

Kiitos vastauksista.  

Ky

se ei ole siitä ettenkö minä haluaisi neuvolassa käydä. En vain halua, että siitä tulee epämiellyttävä asia.

Paino vaan ahdistaa, koska en halua tulla "haukutuksi", varsinkaan mieheni kuullen. Tupakkaa en polta, ja alkoholiakin join viimeksi 3kk ennen plussaa.

Olen kaikinpuolin terve ja onnellinen. EN vaan tahdo tietää painoani, koska tiedän että se vetäisi mielen ihan surkeeksi, noloksi ja jotenkin huonommaksi ihmiseksi.

Minä olin reilusti ylipainoinen ennen ensimmäistä raskautta ja arkailin melkoisesti puntarilla käyntiä neuvolassa. Kohdalleni sattui kuitenkin aivan ihana nuori hoitaja, joka ei tehnyt painostani mitään isoa numeroa. Sen verran aiheesta puhui, että "työnsä hoiti", mutta ei ikinä arvostellen tai syyllistäen.

Synnytyksessä tuli eteen ikävä tilanne, kun anestesialääkäri tuli laittamaan epiduraalipuudutusta. Lääkäri tiedusteli isoon ääneen kätilöltä painoani (tarvitsi tiedon laskeakseen oikean määrän puuduteainetta) ja kätilöhän sieltä neuvolakortista viimeisen lukeman kertoi mieheni kuullen. Mies varmaan järkyttyi :) Olen siis aina pitänyt painolukemani omana tietonani ja vaikka mieheni tietysti ylipainoni tiedosti, olen varma että järkyttyi lukemasta. Painoin synnyttämään mennessä lähes 110kg!!!

Mikä merkitys painontarkkailulla loppuviimein on? Siis tiedän syyt mutta jos sitren jotain poikkeavaa on ollut, ei mitään ole tehty. Esim. mulla mieletön turvotus ja paino nousi lopussa varmaan viisi kiloa per viikko (lähti pois jo sairaalassa) eikä asialle mitään tehty.