Miehet, miksi vaikeassa paikassa vastuu jää lapsen äidille?

Koska naisilta lastenhoito tulee luonnostaan mut miehet on luonnostaan vapaita ja oman tiensä kulkijoita, naiset on luonnostaan koti-ihmisiä. Tähän tietenkin feministit älähtävät, mutta näin on vaan aina ollut ja tulee olemaan. Jos mulle ja vaimolle tulis ero niin en lähtisi lähi-vanhemmuutta vaatimaan. Läheltä näin kuinka lähi-vanhemmuus ajoi kaverin burn outiin, ensin taisteli sen saadakseen melkein 2 vuotta ja sit kuitenkin väsyi yksin lasten kanssa alle puolen vuoden. Nyk. näkee lapsia 2krt/kk.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 23:01"]

Ja uskon, että olet väärässä. Hyvin monet suunnittelevat perheenperustamisasiat yhdessä.

[/quote]

Missä asiassa olen mielestäsi väärässä? Enhän ole väittänyt, etteikö lapset yleensä hankittaisi yhteisestä halusta tai etteivätkö asiat aika usein kuitenkin järjestyisi parhain päin. Mutta riski toisen vetäytymisestä on aina olemassa, eikä mikään määrä vakuuttelua auta, jos todellisuus osoittautuu toiselle sietämättömäksi. Jos arvioi lasten hankkimisen riskit hyväksyttäväksi ilman mainitsemieni ehtojen täyttymistä, siitä vain! Mutta turha sanoa, ettei tiennyt paremmin.

-15-

[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 23:13"]

Koska naisilta lastenhoito tulee luonnostaan mut miehet on luonnostaan vapaita ja oman tiensä kulkijoita, naiset on luonnostaan koti-ihmisiä. Tähän tietenkin feministit älähtävät, mutta näin on vaan aina ollut ja tulee olemaan. Jos mulle ja vaimolle tulis ero niin en lähtisi lähi-vanhemmuutta vaatimaan. Läheltä näin kuinka lähi-vanhemmuus ajoi kaverin burn outiin, ensin taisteli sen saadakseen melkein 2 vuotta ja sit kuitenkin väsyi yksin lasten kanssa alle puolen vuoden. Nyk. näkee lapsia 2krt/kk.

[/quote]

Kenelle ne lapset annat, jos äiti sairastuu pitkäaikaisesti niin ettei pysty heitä hoitamaan? Tai jos se onkin äiti, joka jättää sinut lapsineen? 

Okei, eli kannattaa siis varmistaa, että osapuolet ovat samalla asialla, mutta entäs sitten nämä tapaukset, joissa lapsi on tullut miehelle "yllätyksenä", mutta mies on naisten kertoman mukaan ajan kuluessa ollut loppujen lopuksi kiitollinen naiselle tästä "yllätyksestä".    Ovatko nämä miehet sitten myöhemmässä vaiheessa osallistuvampia? Kyselee taas ketjun aloittaja.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 11:52"]

Okei, eli kannattaa siis varmistaa, että osapuolet ovat samalla asialla, mutta entäs sitten nämä tapaukset, joissa lapsi on tullut miehelle "yllätyksenä", mutta mies on naisten kertoman mukaan ajan kuluessa ollut loppujen lopuksi kiitollinen naiselle tästä "yllätyksestä".    Ovatko nämä miehet sitten myöhemmässä vaiheessa osallistuvampia? Kyselee taas ketjun aloittaja.

[/quote]

Tuo on ihan tavallinen kuvio että mies ikään kuin kasvaa isäksi siinä lasten myötä. Monet miehet on sellaisia etteivät ole kauhean kiinnostuneita vauvasta (kun sen kanssa ei voi oikein kommunikoida eikä tehdä mitään) mutta ovat ihan mahtavia isiä sitten hiukan isommille lapsille.

[/quote]

TODELLA monet miehet tekevät lapsia naisen kanssa VAIN sen takia koska nainen haluaa. Tätä on Saksassa jopa tutkittu. Koska nainen vaatii ja mies ei halua erota.

Seuraavan kerran palstankin mammat voi miettiä kannattaako sitä miestä painostaa hankkimaan lapsia. Tai kannattaako tehdä toista lasta miehen kanssa joka ei ole ensimmäisestäkään kiinnostunut?

[/quote]

Nimenomaan! Tämä on se pointti, ja sitten kun se toinenkin kakara on siihen puoliväkisin pykätty, nainen huomaa että se onkin helvetin paljon raskaampaa kahden kanssa, ja mies on liuennut paikalta, jopa toisen naisen syliin. Nainen kuvittelee että kun menee suht huonosti, kannattaa tehdä lapsi niin mies ei kehtaa ottaa eroa ja lähteä, että kiintyy kuitenkin lapsiinsa niin paljon. Naiset ei usein tajua, että ongelmat ei ratkea lapsilla vaan päinvastoin raskas pitkitetty pikkulapsiaika on pahinta myrkkyä suhteelle.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 11:52"]

Okei, eli kannattaa siis varmistaa, että osapuolet ovat samalla asialla, mutta entäs sitten nämä tapaukset, joissa lapsi on tullut miehelle "yllätyksenä", mutta mies on naisten kertoman mukaan ajan kuluessa ollut loppujen lopuksi kiitollinen naiselle tästä "yllätyksestä".    Ovatko nämä miehet sitten myöhemmässä vaiheessa osallistuvampia? Kyselee taas ketjun aloittaja.

[/quote]

Tuo on ihan tavallinen kuvio että mies ikään kuin kasvaa isäksi siinä lasten myötä. Monet miehet on sellaisia etteivät ole kauhean kiinnostuneita vauvasta (kun sen kanssa ei voi oikein kommunikoida eikä tehdä mitään) mutta ovat ihan mahtavia isiä sitten hiukan isommille lapsille.

[/quote]

Missä mielessä tuo on tavallinen kuvio? Eli onko sittenkin aina niin, että päätökset ja vastuu perhesuunnittelusta kaatuu aina naisen vastuulle ja miehet loppujen lopuksi ovatkin kiitollisia  kun heidät alunperin ikään kuin painostettiin isyyteen? 

Erityisesti miesten mielipiteitä toivon, sillä heidän näkemystään harvoin pääsen ns. tosielämässä kuulemaan. -Aloittaja

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 12:25"]

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 11:52"]

Okei, eli kannattaa siis varmistaa, että osapuolet ovat samalla asialla, mutta entäs sitten nämä tapaukset, joissa lapsi on tullut miehelle "yllätyksenä", mutta mies on naisten kertoman mukaan ajan kuluessa ollut loppujen lopuksi kiitollinen naiselle tästä "yllätyksestä".    Ovatko nämä miehet sitten myöhemmässä vaiheessa osallistuvampia? Kyselee taas ketjun aloittaja.

[/quote]

Tuo on ihan tavallinen kuvio että mies ikään kuin kasvaa isäksi siinä lasten myötä. Monet miehet on sellaisia etteivät ole kauhean kiinnostuneita vauvasta (kun sen kanssa ei voi oikein kommunikoida eikä tehdä mitään) mutta ovat ihan mahtavia isiä sitten hiukan isommille lapsille.

[/quote]

Missä mielessä tuo on tavallinen kuvio? Eli onko sittenkin aina niin, että päätökset ja vastuu perhesuunnittelusta kaatuu aina naisen vastuulle ja miehet loppujen lopuksi ovatkin kiitollisia  kun heidät alunperin ikään kuin painostettiin isyyteen? 

Erityisesti miesten mielipiteitä toivon, sillä heidän näkemystään harvoin pääsen ns. tosielämässä kuulemaan. -Aloittaja

[/quote]

Kyllä nyt menee vaikeaksi tämä asia. Naisen pitäisi osata lukea miehen ajatuksia, nähdä tulevaisuuteen ja tehdä oikeat valinnat miehen puolesta. Pitäisi siis tietää, milloin mies todella tarkoittaa ei kun hän sanookin kyllä. Ja sitten taas kun mies sanoo ei, pitäisi nähdä tulevaisuuteen, että miehen mielestä se lapsi itseasiassa onkin hyvä juttu ja mies olisikin hyvä isä. 

Minustakin tämä on hyvin ristiriitaista ja siksi kyselenkin tätä.

Eli kuinka nainen, joka siis haluaa lapsia ja haluaa miehen osallistuvan oma-aloitteisesti ja stressin kestäen, voi toimia oikein? -Aloittaja

Tuollahan ne ohjeet jo tuli, peräti kaksi vaihtoehtoa.

Aika mielenkiintoiseksi mennyt tämä keskustelu. Ajattelin jakaa myös omia kokemuksiani ja mielipiteitäni.

Tunnen 4 yh-isää. Näistä kaksi ovat totaali-yh:ta. Kaikki nämä isät ovat erittäin hyviä ja näppäriä lastenhoidossa. samaa toki voin sanoa tuntemistani yh-äideistäkin.

Mielestäni vauva-aikana mennään jo "metsään" vastuun jakamisessa. Äiti usein omii vauvan ja tämä jatkuu vielä taapero aikanakin. Yleensä isät ovat nimenomaan "äidin pikku apureita". Tulee sanomista, jos isä valitsee naperolleen väärän väriset sukat vaatteiden kanssa jne. 

Monesti on myös niin, että äidit ovat vain herkkäunisempia ja herävät helpommin yöllä lapsen heräilyihin jne. Eli isä on todellakin vain taustalla kaikessa. Aika vaikeaa siinä on yhtäkkiä ottaa vastuu tilanteista, kun ei pääse heti kunnolla mukaan juttuihin.

T. äiti (joka myöntää tekevänsä tätä omimista)

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 12:52"]

Tuollahan ne ohjeet jo tuli, peräti kaksi vaihtoehtoa.

[/quote]

Kyllä tuli ja mielestäni ne olivatkin loistavia pointteja, vaikkakin lapsettomalta mieheltä. Missä isien kommentit? 

Ja itse en vieläkään käsitä sitä, miksi mies ei halua erota kun pariskunta tulee tässä lapsenhankinta-asiassa tienristeykseen, jossa toinen tahtoo oikealle ja toinen vasemmalle? 

Kuten sanottua, itsekin tein eropäätöksen (vaikka en olisi halunnut erota) kun miehet alkoivat puhua perheenperustamisesta. Itse en halua lapsia, mutta en voi myöskään pyytää toista uhraamaan unelmaansa minun vuokseni. Eli jouduin päästämään nämä miehet menemään. Itse olenkin sinkku ja näillä miehillä on perheet. Miksi miehet eivät toimi samoin kuin minä, vela-nainen?

No juu, eiköhän sovita, että keskenkasvuisia diivoja on sekä äideissä että isissä :) Osa äideistä varmasti on näitä, jotka nillittää siitä, että lapsella on väärän väriset vaatteet, eikä siinä puolusteltavaa ole. Toisaalta yhtä lapsellista on sekin, jos isä lyö hanskat tiskiin ja lähteen Peran kanssa kaljalle, jos äiti moittii häntä yksittäisestä asiasta. Luulen, että sillä biologiallakin on osuutensa näissä jutuissa ja samaten lastenhoitokulttuurilla, joka on pitkälti ollut äitien heiniä. Ehkä se lapsi on isälle yksi projekti muiden joukossa, jotain johon vasta tutustutaan, kun taas tuoreelle äidille vauva on koko maailma. En osaa sanoa, miten asia pitäisi ratkaista. Jos mies käy töissä, äiti on käytännössä enempi asiantuntija lapsen hoitamisessa, vaikka miten hienoja puhuttaisiin tasa-arvosta, eli isänkin kannattaisi kuunnella, mitä se äiti sanoo ja ihan myönteisellä tavalla ottaa opikseen. Ja äitien kannattaisi opettaa hyvällä asenteella, ja unohtaa kaikenlainen besserwisseriys. Parisuhteita leimaa usein jonkinlainen valtataistelu, ja lapset ovatkin tähän oiva väline. Huoltajuusoikeudenkäynneissä tämä hyppää silmille.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 16:14"]

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 12:52"]

Monesti on myös niin, että äidit ovat vain herkkäunisempia ja herävät helpommin yöllä lapsen heräilyihin jne.

[/quote]

Nämä yöheräilyt kuuluu mielestäni naiselle. Jos mies töissä ja vaimo kotona niin sehän on vain reilua että on tuollainen jako! Ei mies töissä voi nukkua päiväunia mutta kotona ehtii edes pieniä päiväunia nukkumaan.
 -N-

[/quote]

Jos lapsia on useampia niin ei se äiti mitään päikkäreitä ehdi nukkua, varsinkaan jos vanhemmat lapset eivät niitä nuku.

Asia ei sinällään koske minua, koska meillä lapset ovat nukkuneet yönsä hyvin ja ne vähät heräilyt on hoitanut mies (töistään huolimatta) koska minä en vain ole herännyt vauvan ääniin =D Mies totesi, että käy helpommin kun hän syöttää vauvan kuin alkaa minua herättämään. Mutta mikä sopii meille, ei välttämättä muille.

Tietenkin jos on vain se yksi lapsi, on heräilyt toki äidin vastuulla kunhan vähistä unista (kaikki vauvat eivät nuku kunnolla edes päivällä) ei ole haittaa äidin terveydelle.