Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehet, miksi vaikeassa paikassa vastuu jää lapsen äidille?
29.05.2013 |
Niin, miksi se lopullinen vastuu on mielestänne aina äidin? Kun oikein käy homma ikäväksi niin sitä luistellaan karkuun, miksi? Onhan se teidänkin jälkikasvuanne ja miksi naisenkaan pitäisi jaksaa jos itse et jaksa?
Näin olen kuullut monien naisten kertovan ja haluaisin itsekin tietää! Terv. Vela-nainen
Toivottavasti tämä on oikea foorumi kysymykselleni
Kommentit (94)
Mies on hyvin harvoin sitoutunut lapsen hankintaan yhtä paljon kuin nainen. Vanhemmuus nähdään ensisijaisesti äidin projektina, johon mies voi kyllä "osallistua" (kuvaava verbi) hyvinkin aktiivisesti, mutta josta hän ei kulttuuristen ja biologisten seikkojen vuoksi helposti ota päävastuuta. Kulttuurisilla seikoilla tarkoitan esimerkiksi sitä, ettei miehiä sosiaalisteta hoivaamiseen ja lapsen tarpeiden huomioimiseen, ja biologisilla, ettei mies voi muodostaa hyvin pieneen lapseen yhtä läheistä suhdetta kuin äiti voi raskauden ja imetyksen kautta. Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin mies haluaa ottaa vastuuta hänen elämästään. Monelle miehelle on mahdotonta kokea voimakasta vanhemman kiintymystä lapseen, jonka kanssa ei tee mitään. Kun lapsi on lähinnä huutava nyytti, joka rikkoo miehen ja naisen suhteen, ei sen jättäminen ole mahdoton ajatus.
Tämä on kyllä ihan mutu-tuntumaa. Olen mies, mutta minulla ei ole lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:20"]
Mies on hyvin harvoin sitoutunut lapsen hankintaan yhtä paljon kuin nainen. Vanhemmuus nähdään ensisijaisesti äidin projektina, johon mies voi kyllä "osallistua" (kuvaava verbi) hyvinkin aktiivisesti, mutta josta hän ei kulttuuristen ja biologisten seikkojen vuoksi helposti ota päävastuuta. Kulttuurisilla seikoilla tarkoitan esimerkiksi sitä, ettei miehiä sosiaalisteta hoivaamiseen ja lapsen tarpeiden huomioimiseen, ja biologisilla, ettei mies voi muodostaa hyvin pieneen lapseen yhtä läheistä suhdetta kuin äiti voi raskauden ja imetyksen kautta. Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin mies haluaa ottaa vastuuta hänen elämästään. Monelle miehelle on mahdotonta kokea voimakasta vanhemman kiintymystä lapseen, jonka kanssa ei tee mitään. Kun lapsi on lähinnä huutava nyytti, joka rikkoo miehen ja naisen suhteen, ei sen jättäminen ole mahdoton ajatus.
Tämä on kyllä ihan mutu-tuntumaa. Olen mies, mutta minulla ei ole lapsia.
[/quote]
Entäs jos äidille tapahtuu jotakin? Sittenkö siitä lapsesta tulee miehen projekti?
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:02"]
No miksei ne miehet voi erota? Rakkaus on niin syvää juuri tuota naista kohtaan, joka sen perheen haluaa? Pelko yksin jäämisestä? Passaukseen tottuminen?
[/quote]
Miesten on vaikeampi löytää uutta partneria kuin naisen.
Ärsyttää tämä tuomitseminen. Perheitä on erilaisia. Tunnen perheitä, joissa isä tekee päivätyönsä lisäksi lähes kaiken kotiin liittyvän. Eli kyllä niitä omistautuvia isiäkin on. Varmasti riippuu omista kotoa saaduista malleista (harvalla nykypäivän miehellä on ollut osallistuva isä) ja myös rooleista, jotka miehelle ja naiselle on isänä ja äitinä perheessä muodostuneet. On kummallista, että naiset ensin tavallaan "omivat" lapsen (mikä on sinänsä luonnollista) mutta myös päättävät mitkä ovat oikeat metodit esim. kasvattaa, syöttää, pukea, komentaa jne. Ehkä päävastuu sitä kautta jää naisille, koska isät eivät tunne olevansa samalla viivalla. Tässä muutama mutuajatus.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:22"]
Entäs jos äidille tapahtuu jotakin? Sittenkö siitä lapsesta tulee miehen projekti?
[/quote]
Nyt mennään kyllä pahasti oman kokemusmaailman ulkopuolelle. En tunne ketään, joka olisi ryhtynyt yh-isäksi puolison kuoltua, mutta näinhän siinä kai yleensä käy. Miehellä ei onneksi ole mitään sosiaalista velvoitetta selviytyä vanhemmuudesta yksin, joten lähipiiri varmaan tarjoaa apua pyytämättäkin.
Pointtini on, ettei kenenkään naisen kannata olettaa, että mies on yhtä sitoutunut lapsiprojektiin kuin nainenkin. Sitoutuminen voi hyvinkin kasvaa yhdenveroiseksi samalla kun lapsi kasvaa, mutta pikkulapsivaiheessa tämä on erittäin epätodennäköistä, sanoi mies etukäteen mitä tahansa. En usko, että kovinkaan monella miehellä on pienen lapsen tarpeisiin vastaamisesta kovinkaan hyvää käsitystä. Meitä kun ei tosiaan sosiaalisteta tähän millään tavalla, ja vallitseva isän mallikin on sellainen hyväntahtoinen tunari, joka kyllä yrittää mutta joka ei kyllä yksin pärjää lapsen kanssa kuin korkeintaan iltapäivän.
-15-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:29"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:02"]
No miksei ne miehet voi erota? Rakkaus on niin syvää juuri tuota naista kohtaan, joka sen perheen haluaa? Pelko yksin jäämisestä? Passaukseen tottuminen?
[/quote]
Miesten on vaikeampi löytää uutta partneria kuin naisen.
[/quote]
Sanonpa tähän vain, ettei se ole helppoa löytää miestä lapsettomana naisenakaan, joka ei niitä lapsia halua. Kaikki miehet varattu, tai kyynisiä, ja kun kuulevat ikäni olettavat automaattisesti minun etsivän isää tuleville lapsilleni. Lisäksi miehellä voi jo itsellään olla lapsia ja itse vierastan ajatusta uusperheestä, lähinnä käytännön syistä. Mutta tämä meni ohi aiheen, pahoittelut. Aloittaja.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:19"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:10"]
miehet huolehtii siittämisestä
[/quote]
Tämäpä näppärä kommentti! Kerropa nyt miksi et halua huolehtia omasta lapsestasi?
[/quote]
en hankkinut lapsia, koska en halunnut. tunnen miehiä, jotka ovat vastahankaisesti suostuneet hankkimaan lapsia eron pelossa ja heidän motivaationsa on erittäin heikko. eli hankkikaa lapsia vain niiden miesten kanssa, ketkä ovat 100% sitoutuneet hankkeeseen, parempi äidille, lapselle ja miehelle. enkä usko että olisin ollut nuorempana hyvä isä, nyt osaisin olla, mutta se on myöhästä.
[/quote]
Eli jos mies suostuu tekemään lapsen se ei vielä tarkoitakaan, että hän olisi sitoutunut elämänmuutokseen sataprosenttisesti?! Millainen vätys pitää olla, että jää suhteeseen vain eron pelossa? Mitä järkeä on jäädä suhteeseen, jossa henkilöt eivät ole yksimielisiä suhteen tulevaisuudesta ja prioriteeteista? Avaa vähän tätä logiikkaa, koska itse en pysty käsittämään tätä! Terv aloittaja
[/quote]
niin en minäkään käsitä, se vaan on niin, sellaisia vätyksiä monet miehet ovat, itse en suostunut lapsiin, ei ollut silloin mun juttu. voin kertoa, että on vaikeaa löytää naista joka ei halua lasta, löysin ihanan vaimon ja onneksi hän ei halunnutkaan lasta. Kyllä lapsi pitää hankkia oikean miehen kanssa ja selvittää kuinka mies tulee kestämään kaikki muutokset, eivät monet edes ymmärrä mihin ovat alkamassa.
[/quote]
Ihan kuin naiset tietäisivät varmasti, mihin ovat alkamassa. Mistä sen voi tietää, tuleeko mies kestämään kaikki muutokset? Nainenko sitten kestää varmasti? Omista valinnoista pitää kantaa vastuu. Sinulla näyttää siihen onneksi löytyneen selkärankaa, etkä ole vastentahtosesti suostunut sellaiseen, mitä et halua.
[/quote]
tuossa keskustelussa nyt puhuttiin erityisesti miehen roolista vanhempana. eli on aivan selvää että sama koskee naista, eihän meistä kukaan voi tietää, onhan se niin suuri asia, mielestäni parin tulisi lukea ja perehtyä siihen mitä tuo arki tulee sisätämään, asiasta on tärkeää keskustella perusteellisesti ja lapsen hankintaan tulisi valmistautua henkisesti, se aina parantaa sitoutumista. eli varmaan on hyvä ettei lasta sitten hankittaisi, vasta kun molemmat ovat kasvaneet vastuullisiksi aikuisiksi ja ymmärtävät että lapsen etu on ykkösprioriteetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:20"]
Mies on hyvin harvoin sitoutunut lapsen hankintaan yhtä paljon kuin nainen. Vanhemmuus nähdään ensisijaisesti äidin projektina, johon mies voi kyllä "osallistua" (kuvaava verbi) hyvinkin aktiivisesti, mutta josta hän ei kulttuuristen ja biologisten seikkojen vuoksi helposti ota päävastuuta. Kulttuurisilla seikoilla tarkoitan esimerkiksi sitä, ettei miehiä sosiaalisteta hoivaamiseen ja lapsen tarpeiden huomioimiseen, ja biologisilla, ettei mies voi muodostaa hyvin pieneen lapseen yhtä läheistä suhdetta kuin äiti voi raskauden ja imetyksen kautta. Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin mies haluaa ottaa vastuuta hänen elämästään. Monelle miehelle on mahdotonta kokea voimakasta vanhemman kiintymystä lapseen, jonka kanssa ei tee mitään. Kun lapsi on lähinnä huutava nyytti, joka rikkoo miehen ja naisen suhteen, ei sen jättäminen ole mahdoton ajatus.
Tämä on kyllä ihan mutu-tuntumaa. Olen mies, mutta minulla ei ole lapsia.
[/quote]
Tässä vastaus sinulle joka kysyit miksi lapset eron jälkeen annetaan aina automaattisesti äidille.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:54"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:19"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:10"]
miehet huolehtii siittämisestä
[/quote]
Tämäpä näppärä kommentti! Kerropa nyt miksi et halua huolehtia omasta lapsestasi?
[/quote]
en hankkinut lapsia, koska en halunnut. tunnen miehiä, jotka ovat vastahankaisesti suostuneet hankkimaan lapsia eron pelossa ja heidän motivaationsa on erittäin heikko. eli hankkikaa lapsia vain niiden miesten kanssa, ketkä ovat 100% sitoutuneet hankkeeseen, parempi äidille, lapselle ja miehelle. enkä usko että olisin ollut nuorempana hyvä isä, nyt osaisin olla, mutta se on myöhästä.
[/quote]
Eli jos mies suostuu tekemään lapsen se ei vielä tarkoitakaan, että hän olisi sitoutunut elämänmuutokseen sataprosenttisesti?! Millainen vätys pitää olla, että jää suhteeseen vain eron pelossa? Mitä järkeä on jäädä suhteeseen, jossa henkilöt eivät ole yksimielisiä suhteen tulevaisuudesta ja prioriteeteista? Avaa vähän tätä logiikkaa, koska itse en pysty käsittämään tätä! Terv aloittaja
[/quote]
TODELLA monet miehet tekevät lapsia naisen kanssa VAIN sen takia koska nainen haluaa. Tätä on Saksassa jopa tutkittu. Koska nainen vaatii ja mies ei halua erota.
Seuraavan kerran palstankin mammat voi miettiä kannattaako sitä miestä painostaa hankkimaan lapsia. Tai kannattaako tehdä toista lasta miehen kanssa joka ei ole ensimmäisestäkään kiinnostunut?
[/quote]
niin, tuntuu että naiset eivat ymmärrä tätä faktaa tai eivät suostu uskomaan, ja tietysti on erilaisia miehiä, mutta näin on usein asian laita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:31"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:22"]
Entäs jos äidille tapahtuu jotakin? Sittenkö siitä lapsesta tulee miehen projekti?
[/quote]
Nyt mennään kyllä pahasti oman kokemusmaailman ulkopuolelle. En tunne ketään, joka olisi ryhtynyt yh-isäksi puolison kuoltua, mutta näinhän siinä kai yleensä käy. Miehellä ei onneksi ole mitään sosiaalista velvoitetta selviytyä vanhemmuudesta yksin, joten lähipiiri varmaan tarjoaa apua pyytämättäkin.
Pointtini on, ettei kenenkään naisen kannata olettaa, että mies on yhtä sitoutunut lapsiprojektiin kuin nainenkin. Sitoutuminen voi hyvinkin kasvaa yhdenveroiseksi samalla kun lapsi kasvaa, mutta pikkulapsivaiheessa tämä on erittäin epätodennäköistä, sanoi mies etukäteen mitä tahansa. En usko, että kovinkaan monella miehellä on pienen lapsen tarpeisiin vastaamisesta kovinkaan hyvää käsitystä. Meitä kun ei tosiaan sosiaalisteta tähän millään tavalla, ja vallitseva isän mallikin on sellainen hyväntahtoinen tunari, joka kyllä yrittää mutta joka ei kyllä yksin pärjää lapsen kanssa kuin korkeintaan iltapäivän.
-15-
[/quote]
Kyllä se vastuu on ihan yhtä paljon miehellä, jos ryhtyy perhettä perustamaan. Jos siihen ei ole valmis tai halukas, niin se pitää sanoa suoraan. Eikä puhua mistään yleisistä kulttuurisista odotuksista, siinä vaiheessa kun se lapsi on saatu, eikä sitä huvita hoitaa. Tai sitten sanoo suoraan äitiehdokkaalle, että toteuttaa isyyskäsitystä jostain 50-luvulta, eli lapsi on äidin vastuulla.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:39"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:20"]
Mies on hyvin harvoin sitoutunut lapsen hankintaan yhtä paljon kuin nainen. Vanhemmuus nähdään ensisijaisesti äidin projektina, johon mies voi kyllä "osallistua" (kuvaava verbi) hyvinkin aktiivisesti, mutta josta hän ei kulttuuristen ja biologisten seikkojen vuoksi helposti ota päävastuuta. Kulttuurisilla seikoilla tarkoitan esimerkiksi sitä, ettei miehiä sosiaalisteta hoivaamiseen ja lapsen tarpeiden huomioimiseen, ja biologisilla, ettei mies voi muodostaa hyvin pieneen lapseen yhtä läheistä suhdetta kuin äiti voi raskauden ja imetyksen kautta. Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin mies haluaa ottaa vastuuta hänen elämästään. Monelle miehelle on mahdotonta kokea voimakasta vanhemman kiintymystä lapseen, jonka kanssa ei tee mitään. Kun lapsi on lähinnä huutava nyytti, joka rikkoo miehen ja naisen suhteen, ei sen jättäminen ole mahdoton ajatus.
Tämä on kyllä ihan mutu-tuntumaa. Olen mies, mutta minulla ei ole lapsia.
[/quote]
Tässä vastaus sinulle joka kysyit miksi lapset eron jälkeen annetaan aina automaattisesti äidille.
[/quote]
No juu, tuollaista kulttuurista ja biologista taustaa vasten se tuntuu kyllä ihan perustellulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:40"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:54"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:19"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:10"]
miehet huolehtii siittämisestä
[/quote]
Tämäpä näppärä kommentti! Kerropa nyt miksi et halua huolehtia omasta lapsestasi?
[/quote]
en hankkinut lapsia, koska en halunnut. tunnen miehiä, jotka ovat vastahankaisesti suostuneet hankkimaan lapsia eron pelossa ja heidän motivaationsa on erittäin heikko. eli hankkikaa lapsia vain niiden miesten kanssa, ketkä ovat 100% sitoutuneet hankkeeseen, parempi äidille, lapselle ja miehelle. enkä usko että olisin ollut nuorempana hyvä isä, nyt osaisin olla, mutta se on myöhästä.
[/quote]
Eli jos mies suostuu tekemään lapsen se ei vielä tarkoitakaan, että hän olisi sitoutunut elämänmuutokseen sataprosenttisesti?! Millainen vätys pitää olla, että jää suhteeseen vain eron pelossa? Mitä järkeä on jäädä suhteeseen, jossa henkilöt eivät ole yksimielisiä suhteen tulevaisuudesta ja prioriteeteista? Avaa vähän tätä logiikkaa, koska itse en pysty käsittämään tätä! Terv aloittaja
[/quote]
TODELLA monet miehet tekevät lapsia naisen kanssa VAIN sen takia koska nainen haluaa. Tätä on Saksassa jopa tutkittu. Koska nainen vaatii ja mies ei halua erota.
Seuraavan kerran palstankin mammat voi miettiä kannattaako sitä miestä painostaa hankkimaan lapsia. Tai kannattaako tehdä toista lasta miehen kanssa joka ei ole ensimmäisestäkään kiinnostunut?
[/quote]
niin, tuntuu että naiset eivat ymmärrä tätä faktaa tai eivät suostu uskomaan, ja tietysti on erilaisia miehiä, mutta näin on usein asian laita.
[/quote]
Ok, mistä voi tietää, että mies todella haluaa lapsen, jos hän sanoo, lapsen hankkiminen on ok?
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:40"]
Kyllä se vastuu on ihan yhtä paljon miehellä, jos ryhtyy perhettä perustamaan. Jos siihen ei ole valmis tai halukas, niin se pitää sanoa suoraan. Eikä puhua mistään yleisistä kulttuurisista odotuksista, siinä vaiheessa kun se lapsi on saatu, eikä sitä huvita hoitaa. Tai sitten sanoo suoraan äitiehdokkaalle, että toteuttaa isyyskäsitystä jostain 50-luvulta, eli lapsi on äidin vastuulla.
[/quote]
Se, että vastuu on yhteinen ja tasan jaettu, on ihan tyhjää puhetta. Ei mitään vastuuta ole olemassakaan itsenäisenä asiana, vaan se ilmenee vanhempien toiminnan kautta. Jos äiti on ainoa, joka lasta hoivaa ja kasvattaa, vastuu on täysin hänen. Jos kummatkin osallistuvat yhtä paljon, voi sanoa, että kumpikin kantaa yhtä paljon vastuuta.
Ei periaatteisiin takertumisesta ole tässä asiassa mitään hyötyä. Luuletteko todella, että abstraktit puheet vastuista tekevät ihannevanhempaa kenestäkään, joka ei lopulta vanhemmaksi sitten halunnutkaan? Älkää nyt hyvänen aika olko näin naiiveja, kun harkitsette lisääntymistä.
-15-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:40"]
Kyllä se vastuu on ihan yhtä paljon miehellä, jos ryhtyy perhettä perustamaan. Jos siihen ei ole valmis tai halukas, niin se pitää sanoa suoraan. Eikä puhua mistään yleisistä kulttuurisista odotuksista, siinä vaiheessa kun se lapsi on saatu, eikä sitä huvita hoitaa. Tai sitten sanoo suoraan äitiehdokkaalle, että toteuttaa isyyskäsitystä jostain 50-luvulta, eli lapsi on äidin vastuulla.
[/quote]
Se, että vastuu on yhteinen ja tasan jaettu, on ihan tyhjää puhetta. Ei mitään vastuuta ole olemassakaan itsenäisenä asiana, vaan se ilmenee vanhempien toiminnan kautta. Jos äiti on ainoa, joka lasta hoivaa ja kasvattaa, vastuu on täysin hänen. Jos kummatkin osallistuvat yhtä paljon, voi sanoa, että kumpikin kantaa yhtä paljon vastuuta.
Ei periaatteisiin takertumisesta ole tässä asiassa mitään hyötyä. Luuletteko todella, että abstraktit puheet vastuista tekevät ihannevanhempaa kenestäkään, joka ei lopulta vanhemmaksi sitten halunnutkaan? Älkää nyt hyvänen aika olko näin naiiveja, kun harkitsette lisääntymistä.
-15-
[/quote]
Sen takia lasten pitäisi jo lähtökohtaisesti olla syntymästään asti äidin huoltajuuden alla. Niin ei sitten jatkossakaan tulisi mitään ikäviä huoltajuuskiistoja.
T miesasiamies
Sen minäkin haluan tietää, että jos mies sanoo, että lapsen tekemiseen ryhtyminen on ok, niin onko se sittenkään? Mistä ihmeestä sen sitten tietää tarkoittaako mies sitä vai sanooko peloissaan, koska ero voisi tulla?
Siis tää on ihan älytöntä tää miesten toiminta :O
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:51"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:40"]
Kyllä se vastuu on ihan yhtä paljon miehellä, jos ryhtyy perhettä perustamaan. Jos siihen ei ole valmis tai halukas, niin se pitää sanoa suoraan. Eikä puhua mistään yleisistä kulttuurisista odotuksista, siinä vaiheessa kun se lapsi on saatu, eikä sitä huvita hoitaa. Tai sitten sanoo suoraan äitiehdokkaalle, että toteuttaa isyyskäsitystä jostain 50-luvulta, eli lapsi on äidin vastuulla.
[/quote]
Se, että vastuu on yhteinen ja tasan jaettu, on ihan tyhjää puhetta. Ei mitään vastuuta ole olemassakaan itsenäisenä asiana, vaan se ilmenee vanhempien toiminnan kautta. Jos äiti on ainoa, joka lasta hoivaa ja kasvattaa, vastuu on täysin hänen. Jos kummatkin osallistuvat yhtä paljon, voi sanoa, että kumpikin kantaa yhtä paljon vastuuta.
Ei periaatteisiin takertumisesta ole tässä asiassa mitään hyötyä. Luuletteko todella, että abstraktit puheet vastuista tekevät ihannevanhempaa kenestäkään, joka ei lopulta vanhemmaksi sitten halunnutkaan? Älkää nyt hyvänen aika olko näin naiiveja, kun harkitsette lisääntymistä.
-15-
[/quote]
Sen takia lasten pitäisi jo lähtökohtaisesti olla syntymästään asti äidin huoltajuuden alla. Niin ei sitten jatkossakaan tulisi mitään ikäviä huoltajuuskiistoja.
T miesasiamies
[/quote]
Entä sitten elatusmaksut?
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:40"]
Kyllä se vastuu on ihan yhtä paljon miehellä, jos ryhtyy perhettä perustamaan. Jos siihen ei ole valmis tai halukas, niin se pitää sanoa suoraan. Eikä puhua mistään yleisistä kulttuurisista odotuksista, siinä vaiheessa kun se lapsi on saatu, eikä sitä huvita hoitaa. Tai sitten sanoo suoraan äitiehdokkaalle, että toteuttaa isyyskäsitystä jostain 50-luvulta, eli lapsi on äidin vastuulla.
[/quote]
Se, että vastuu on yhteinen ja tasan jaettu, on ihan tyhjää puhetta. Ei mitään vastuuta ole olemassakaan itsenäisenä asiana, vaan se ilmenee vanhempien toiminnan kautta. Jos äiti on ainoa, joka lasta hoivaa ja kasvattaa, vastuu on täysin hänen. Jos kummatkin osallistuvat yhtä paljon, voi sanoa, että kumpikin kantaa yhtä paljon vastuuta.
Ei periaatteisiin takertumisesta ole tässä asiassa mitään hyötyä. Luuletteko todella, että abstraktit puheet vastuista tekevät ihannevanhempaa kenestäkään, joka ei lopulta vanhemmaksi sitten halunnutkaan? Älkää nyt hyvänen aika olko näin naiiveja, kun harkitsette lisääntymistä.
-15-
[/quote]
No niitä konkreettisia tekojahan tässä juuri peräänkuulutetaankin eikä tyhjiä puheita. Ja ensimmäinen konkreettinen teko on se, ettei ryhdy lapsia hankkimaan, jos niitä todella ei halua eikä aio hoitaa.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:54"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:51"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 20:40"]
Kyllä se vastuu on ihan yhtä paljon miehellä, jos ryhtyy perhettä perustamaan. Jos siihen ei ole valmis tai halukas, niin se pitää sanoa suoraan. Eikä puhua mistään yleisistä kulttuurisista odotuksista, siinä vaiheessa kun se lapsi on saatu, eikä sitä huvita hoitaa. Tai sitten sanoo suoraan äitiehdokkaalle, että toteuttaa isyyskäsitystä jostain 50-luvulta, eli lapsi on äidin vastuulla.
[/quote]
Se, että vastuu on yhteinen ja tasan jaettu, on ihan tyhjää puhetta. Ei mitään vastuuta ole olemassakaan itsenäisenä asiana, vaan se ilmenee vanhempien toiminnan kautta. Jos äiti on ainoa, joka lasta hoivaa ja kasvattaa, vastuu on täysin hänen. Jos kummatkin osallistuvat yhtä paljon, voi sanoa, että kumpikin kantaa yhtä paljon vastuuta.
Ei periaatteisiin takertumisesta ole tässä asiassa mitään hyötyä. Luuletteko todella, että abstraktit puheet vastuista tekevät ihannevanhempaa kenestäkään, joka ei lopulta vanhemmaksi sitten halunnutkaan? Älkää nyt hyvänen aika olko näin naiiveja, kun harkitsette lisääntymistä.
-15-
[/quote]
Sen takia lasten pitäisi jo lähtökohtaisesti olla syntymästään asti äidin huoltajuuden alla. Niin ei sitten jatkossakaan tulisi mitään ikäviä huoltajuuskiistoja.
T miesasiamies
[/quote]
Entä sitten elatusmaksut?
[/quote]
No ne tietenkin menisivät automaattisesti sen miehen toimesta erotilanteessa. Tällöinhän mies olisi automaattisesti se etävanhempi ja velvollinen osallistumaan elatukseen.
Halusimme vaimon kanssa lapsen, saimme tyttären, jota olemme yhdessä kasvattaneet, nyt melkein täysi-ikäiseksi. Tyttären kanssa vietetyistä hetkistä en en antaisi yhtään pois. Ne perheet joissa asiat hoidetaan yhdessä, eivät taida mainostaa itseään tällä palstalla.
Alue: Aihe vapaa
No miksei ne miehet voi erota? Rakkaus on niin syvää juuri tuota naista kohtaan, joka sen perheen haluaa? Pelko yksin jäämisestä? Passaukseen tottuminen?