Miehet, miten ottaa teihin kontaktia KAUPASSA?

Luulenpa että kysyjä on saanut jo 25 sivun myötä vastauksen, mutta tänne tänään ensimmäistä kertaa tuleville kuitenkin:

Tuollainen suorasukainen lähestyminen ja ehdotus uppoaa ehkä joihinkin, mutta täysin karkoittaa toiset (ml. todnäk. allekirjoittaneen). Todellakin kannattaa ensin esim. kysyä jotain ostoksiin liittyvää (ei itse mieheen). Sitten, jos mies reagoi tuohon positiivisesti, törmätä (kuvainnollisesti) kerran–pari uudestaan myöhemmin kaupassakäynnin aikana. Vilpitön hymy ja vieno nauru auttanevat paljon. Ideaalisti tässä ehtisi puhua edes sen verran, että yhteystietojen vaihtaminen tuntuisi edes etäisesti luontevalta.

Kun "olosuhteiden pakosta" päätyy juttelemaan, syntyy tunne samassa veneessä olemisesta, ja kanssakäymisen kynnys alenee heti rutkasti.

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä tapana käyttää nukkuvia naisia hyväksi vai miksi olette niin huolissanne siitä tahdonilmaisun varmistamisesta? Tai oletteko toistaiseksi pakottaneet seksiin jättämättä väkivallan jälkiä tai saalistaneet umpihumalaisia naisia?

Ehkä miehet tunnistavat oikeudelliset riskit naisia herkemmin, kun seksiä ilman suostumusta kaavaillaan tulkittavaksi raiskauksena. Oikeuskäytännöstä varmasti kaikki tietävät, että suullinen sopimus voi olla kiistatilanteessa hankala näyttää toteen.

Kai te nyt ymmärrätte, mikä ero on sillä että koska itse pitää jotakuta (tässä tapauksessa nainen miestä kaupassa) kiinnostavana (joka tarkoittaa hyvännäköistä, joten turha parjata Tinderiä pinnallisuudesta), tuosta vaan menee ehdottelemaan kahville lähtöä tai tarjomaan puhelinnumeroa tai alkaa jutella mukaluontevasti jostakin tuotteesta (tyhmempikin ymmärtää moisen tuotetietouden tarpeen syyn ja nuo on jo niin nähty), se on omituista ja saa aikaan ajatuksia tämän ehdottelijan normaaliudesta.

Asia muuttuu erilaiseksi jos on ensin katsottu pitkään puolin ja toisin, vilkuiltu, hymyilty jne vastavuoroisesti. Vastavuoroisesti tarkoittaa, että toinenkin on sekä huomannut että oletettavasti kiinnostunut. Ei normaali ihminen voi olettaa, että vain koska itseä kiinnostaa, voi mennä missä tahansa sanomaan mitä tahansa kenelle tahansa vaikka se ei ole edes vilkaissut ilman että suurin osa ihmisistä kokee tulleensa häirityksi.

Ero normaaliudessa on siinä, onko toinen osoittanut myös edes huomanneensa tai jopa oletettavaa kiinnostusta vai onko hän vain kaupassa ostoksilla ja tästä syystä jonkun mielestä muka etsimässä seuraa ja häiriköitävissä koska kerran on kauppaan lähtenyt (tai minne arkinen paikkaan, jossa käyvät kaikki vauvasta vaariin nyt onkaan kyseessä).

Miksi seuraa haluavat ja hakevat sinkut eivät mene baariin tai nettiin niinkuin muutkin ihmiset? Siellä saa lähestyä ilman että tarvitsee kysellä netissä asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Kai te nyt ymmärrätte, mikä ero on sillä että koska itse pitää jotakuta (tässä tapauksessa nainen miestä kaupassa) kiinnostavana (joka tarkoittaa hyvännäköistä, joten turha parjata Tinderiä pinnallisuudesta), tuosta vaan menee ehdottelemaan kahville lähtöä tai tarjomaan puhelinnumeroa tai alkaa jutella mukaluontevasti jostakin tuotteesta (tyhmempikin ymmärtää moisen tuotetietouden tarpeen syyn ja nuo on jo niin nähty), se on omituista ja saa aikaan ajatuksia tämän ehdottelijan normaaliudesta.

Asia muuttuu erilaiseksi jos on ensin katsottu pitkään puolin ja toisin, vilkuiltu, hymyilty jne vastavuoroisesti. Vastavuoroisesti tarkoittaa, että toinenkin on sekä huomannut että oletettavasti kiinnostunut. Ei normaali ihminen voi olettaa, että vain koska itseä kiinnostaa, voi mennä missä tahansa sanomaan mitä tahansa kenelle tahansa vaikka se ei ole edes vilkaissut ilman että suurin osa ihmisistä kokee tulleensa häirityksi.

Ero normaaliudessa on siinä, onko toinen osoittanut myös edes huomanneensa tai jopa oletettavaa kiinnostusta vai onko hän vain kaupassa ostoksilla ja tästä syystä jonkun mielestä muka etsimässä seuraa ja häiriköitävissä koska kerran on kauppaan lähtenyt (tai minne arkinen paikkaan, jossa käyvät kaikki vauvasta vaariin nyt onkaan kyseessä).

"Asia muuttuu erilaiseksi" - tämän tilalla piti olla "tai". Lauseessa ei ole muuten mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa että kysyjä on saanut jo 25 sivun myötä vastauksen, mutta tänne tänään ensimmäistä kertaa tuleville kuitenkin:

Tuollainen suorasukainen lähestyminen ja ehdotus uppoaa ehkä joihinkin, mutta täysin karkoittaa toiset (ml. todnäk. allekirjoittaneen). Todellakin kannattaa ensin esim. kysyä jotain ostoksiin liittyvää (ei itse mieheen). Sitten, jos mies reagoi tuohon positiivisesti, törmätä (kuvainnollisesti) kerran–pari uudestaan myöhemmin kaupassakäynnin aikana. Vilpitön hymy ja vieno nauru auttanevat paljon. Ideaalisti tässä ehtisi puhua edes sen verran, että yhteystietojen vaihtaminen tuntuisi edes etäisesti luontevalta.

Kun "olosuhteiden pakosta" päätyy juttelemaan, syntyy tunne samassa veneessä olemisesta, ja kanssakäymisen kynnys alenee heti rutkasti.

Koetko sinä että sinun on pakko jutella jos joku ventovieras tulee sinulle jotakin selittämään? Useimmat varmaan sanovat että joo tuo on hyvä tuote ja tuolla on myyjä joka kertoo varmaan kaiken haluamasi ja lähtevät jatkamaan ostoksiaan.

Ihmiset ovat löytäneet kumppanin ja kumppaneita aina ja harvemmin kaupassakäynti on liittynyt asiaan, onneksi. Miksi kumppanin löytämisestäkin on tullut monille nykyään niin hankalaa? Käytännössä kaikki opiskelevatkin nykyään, siellä niitä kumppaniehdokkaita vasta onkin eikä tarvitse edes kehitellä mitään  tökeröitä keskustelunavauksia kuten vieraiden ihmisten kanssa.

Täytyisi olla todellinen kympin nainen, että minä sulaisin kaupassa lähestymiseen.

Todennäköisesti pitäisin tyylitajuttomana ahdistelijana.

Ei vaan sovi suomalaiseen kulttuuriin näin suora lähestymistapa kaupassa. Koita vaikka etsiä joku uusi harrastus ja sitä kautta uusia tuttavuuksia.

Lanttu leveänä, tyttö!

Vierailija kirjoitti:

Prisma, Tampere kirjoitti:

Olen hyvännäköinen perheellinen mies ja minusta usein pidetään.

Alkukesällä kävin yksin kaupassa, näin hyllyjen välissä kiinnostavan naisen. Menin hieman lähemmäksi hyllyjen toiselle puolelle, muka katsomaan jotain leipiä. Samassa kun nostin katseeni ylös niin kyseinen nainen olikin katsonut minua jo ennemmin! Katseemme kohtasivat ja "lukittuivat" täysin. Eli tavallaan vahingossa yllätin hänet.... Molemmat menimme hämillämme ja jatkoimme eteenpäin. Ihan helvetin kiinnostava nainen.

Seurasin katseella mihin päin hän meni. Hetken päästä menin kärryjen kanssa häntä vastaan. Ohitimme toisemme, mutta hän oli hyvin nolona ja katseli lähinnä lattiaan.

Voi kun olisin voinut ottaa hänet halaukseen!

En minä tiedä, mitä tuossa voi tehdä? Näitä läkähdyttäviä tilanteita tulee toisinaan vastaan. Sikäli on hyvin miellyttävää, että vielä yli 50 vuotiaana havaitsen, että minusta ollaan kiinnostuneita. Minut huomataan.

Voi kun olisit ehkä potentiaalisesti vankilassa kun ensimmäinen liikkeesi naista kohtaan on ottaa hänet halaukseen.

Eikö olisi jotain parempaa avausta mielessä, kuin heti ottaa bear hug?

Etkö ymmärtänyt lukemaasi? Ensimmäinen reaktioni oli mennä katsomaan naista uudelleen. Menin kärryillä häntä vastaan. Ehkä olisin voinut sanoa jotain? Halaus oli tietenkin toive.

Kumma juttu, mutta tuli paljon alapeukkuja. Ei pitäisi olla kovin törkeä ajatus, jos tekee mieli halata kaunista naista (ja siis suunnilleen oman ikäistä). 

Mikähän tässä kertomuksessa oli niin vastenmielistä?

Täällä monet ovat sitä mieltä, että ihan ok on tehdä aloitteita missä tahansa ja kauppa on hyvä lähetymispaikka siinä missä kapakkakin. Tosiasiassa samat ihmiset tulisivat kiukkuisena tänne moisen kauppalähestymisen jälkeen kirjoittamaan, kuinka ei saa enää kaupassakaan asioida rauhassa ilman että että joku mikälie kummajainen tulee häiritsemään ja kyselemään kahviseuraksi ja saako numeroa. Naiset meuhkaisivat meetoota ja miehet naureskelisivat nololle tyrkylle vanhallepiialle.

On kiva vängätä ja olla periaatteessa eri mieltä, vaikka kaikki tietävät että todellisuudessa kaupassa vonkaaminen ilman edeltävää puolintoisin flirttiä koetaan ahdisteluksi ja omituisen ihmisen hommaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, mutta kerron tarinan silti. Oudoimpia iskuyrityksiä on kun mies lähestyi minua Lidlin pakastealtaalla. Katselin kaikessa rauhassa mitä ostaisin kun joku mies tuli viereeni. Yhtäkkiä hän sanoi: "Mitä meinasit syödä iltapalaksi?" Erittäin kiusallinen tilanne. Vastasin, että en vielä tiedä, mihin mies jatkoi: "Eikös sieltä vauvapalstalta löydä parhaat vinkit?" ????? Vastasin, että voi olla ja lähdin vauhdilla pois tilanteesta. Mies otti minut kiinni kassoilla ja pyysi numeroa ja ehdotti treffejä. 😂😂

Niin, en antanut. Ehkä joku tykkää, itse en lämmennyt.

Tästähän voisi aloittaa uuden ketjun, "Oudoimmat Iskuyritykset"

Muutamia vuosia sitten hyvä kaverini iski kaupassa naisen. Kassajonossa sopivat treffit samalle illalle terassille. Ja terassilta sitten saman tien kaverin asunnolle ja sitä rataa. Kyllä ihan oikeasti näin voi käydä.

Söpis Audi-kundi (S4) kirjoitti:

Ei millään pahalla, mutta mä haluan kyllä olla kaupassa ihan vaan ostoksilla enkä iskettävänä.

Minut saa iskeä ihan missä vaan ja kaikkina vuorokauden aikoina.

t.mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on lähestytty kaupassa useammankin kerran ja olen lähestynyt myös miehiä. Oma lähestymiseni on ihan normaali, eli katson silmiin hymyillen tai saatan alkaa juttelemaan vaikka vierekkäin omenoita valkatessa jotain kepeää. Jos toista ei kiinnosta, niin ok, mutta yleensä kiinnostaa ja juttu jatkuu. Tämä toimii molempiin suuntiin varmasti.

Tuossa täysin random-ihmisen treffikutsussa on juurikin se ongelma, että ei ole mitään esifiltteröintiä ja tulee todennäköisesti kysymään varattua. Vaikka toinen olisikin vapaa, niin ei tosiaan välttämättä tajua mistä on kysymys, kun toinen kysyy kahville, juuri kun olet valitsemassa sinappi- ja tillisillin välillä.

Ylläoleva jutustelu olisi varmaan ihan hyvä esisuodatus ja johtaisi todennäköisesti positiiviseen lopputulokseen. Itse varmaan kyllä "antaisin vääriä signaaleja" koska juttelen ihan mielelläni ihmisten kanssa, myös naisten, vaikka olen varattu tai en olisi naisesta kiinnostunut.

Kysymyksenä nettitreffeihin pettyneille. Miten satunnaisten ihmisten "kalastelu" suoraan olisi paremmin toimiva ratkaisu?

Jessus mitä insinööripohdintaa. Ihmeellistä konffaamista maailman luonnollisimmassa asiassa. Menkää nyt jätkät ovesta ulos ja ottakaa joku nainen. Vähemmän signaalitekniikkaa ja fourier analyysia. Mutta sitäkin enemmän peppua! Siinä minun elämänohjeeni saamattomille nörteille.

t. perheellinen mies, DI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, mutta kerron tarinan silti. Oudoimpia iskuyrityksiä on kun mies lähestyi minua Lidlin pakastealtaalla. Katselin kaikessa rauhassa mitä ostaisin kun joku mies tuli viereeni. Yhtäkkiä hän sanoi: "Mitä meinasit syödä iltapalaksi?" Erittäin kiusallinen tilanne. Vastasin, että en vielä tiedä, mihin mies jatkoi: "Eikös sieltä vauvapalstalta löydä parhaat vinkit?" ????? Vastasin, että voi olla ja lähdin vauhdilla pois tilanteesta. Mies otti minut kiinni kassoilla ja pyysi numeroa ja ehdotti treffejä. 😂😂

Niin, en antanut. Ehkä joku tykkää, itse en lämmennyt.

Tästähän voisi aloittaa uuden ketjun, "Oudoimmat Iskuyritykset"

Muutamia vuosia sitten hyvä kaverini iski kaupassa naisen. Kassajonossa sopivat treffit samalle illalle terassille. Ja terassilta sitten saman tien kaverin asunnolle ja sitä rataa. Kyllä ihan oikeasti näin voi käydä.

Joo varmasti voi, mutta todennäköisesti kaverisi ja nainen olivat nähneet jo joskus aikaisemmin kaupassa tai jossakin muualla tai ainakin heilläoli tällä kyseisellä kauppakäynnillä ollut jotakin flirttiä keskenään. Harva nainen sanoo, että joo jos joku mies tuosta vaan tulee kassajonossa kysymään treffeille. Poikkeuksena toki, jos kaverisi on ulkonäöltään joku hunks tai hän maksoi platinum-amexilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on lähestytty kaupassa useammankin kerran ja olen lähestynyt myös miehiä. Oma lähestymiseni on ihan normaali, eli katson silmiin hymyillen tai saatan alkaa juttelemaan vaikka vierekkäin omenoita valkatessa jotain kepeää. Jos toista ei kiinnosta, niin ok, mutta yleensä kiinnostaa ja juttu jatkuu. Tämä toimii molempiin suuntiin varmasti.

Tuossa täysin random-ihmisen treffikutsussa on juurikin se ongelma, että ei ole mitään esifiltteröintiä ja tulee todennäköisesti kysymään varattua. Vaikka toinen olisikin vapaa, niin ei tosiaan välttämättä tajua mistä on kysymys, kun toinen kysyy kahville, juuri kun olet valitsemassa sinappi- ja tillisillin välillä.

Ylläoleva jutustelu olisi varmaan ihan hyvä esisuodatus ja johtaisi todennäköisesti positiiviseen lopputulokseen. Itse varmaan kyllä "antaisin vääriä signaaleja" koska juttelen ihan mielelläni ihmisten kanssa, myös naisten, vaikka olen varattu tai en olisi naisesta kiinnostunut.

Kysymyksenä nettitreffeihin pettyneille. Miten satunnaisten ihmisten "kalastelu" suoraan olisi paremmin toimiva ratkaisu?

Jessus mitä insinööripohdintaa. Ihmeellistä konffaamista maailman luonnollisimmassa asiassa. Menkää nyt jätkät ovesta ulos ja ottakaa joku nainen. Vähemmän signaalitekniikkaa ja fourier analyysia. Mutta sitäkin enemmän peppua! Siinä minun elämänohjeeni saamattomille nörteille.

t. perheellinen mies, DI.

Tämä keskustelu ei liity miesten lähestymisongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” hei, vaikutat musta kiinnostavalta mieheltä, haluaisitko lähteä joskus vaikka kahville mun kanssa?”

Toi on ihan täydellinen, päin kasvoja vaatii suunnatonta rohkeutta ja muhun uppois täysin. Saattaa olla että hämmentyisin, mutta pitäisin replasta silti.

Ei noin, ei ikinä. Ensinnäkään nainen EI voi tietää tuossa vaiheessa itsekään, viihtyisikö hän miehen seurassa kahvilla. He eivät ole vielä vaihtaneet sanaakaan. Hän ei tiedä, onko mies kiinnostava.

Se juttelu tehdään siinä kaupassa. Osoitetaan, että on itse hauskaa ja rentoa juttuseuraa, herätetään toisen kiinnostus. Jos ei siinä keksi mitään juteltavaa niin miten sitten kahvilla keksisi?

Amerikkalaisissa leffoissa homma kylläkin etenee juurikin noin eli nähdään kiinnostava ihminen jolle ehdotetaan kahvia juurikin siksi että voisi tutustua ja katsoa voisiko jutusta tulla mitään.

Kaksi sanaa:

- amerikkalaisissa

- leffoissa.

Jos minulle tulisi joku mies kakaisemaan, että "vaikutat kiinnostavalta, lähtisitkö kahville?" niin en taatusti lähtisi. Se, ettei hänen vuorovaikutustaitonsa riitä parempaan kertoisi, että tilanteesta on tulossa vain ja ainoastaan kiusallinen. Jos hän sen sijaan herättäisi kiinnostukseni siinä tilanteessa olemalla hauska, seurallinen, avoin, "supliikki" ja hetken jutustelun jälkeen kysyisi, lähtisinkö kahville jatkamaan juttua nyt tai myöhemmin, niin tilanne olisi aivan toinen.

Tässä kysyttiinkin vinkkejä miesten lähestymiseen. Ei ketään kiinnosta jonkun naisen mielipiteet.

Miksi sitten roikut täällä VAUVA palstalla, jos naisten mielipiteet ei kiinnosta? Taidat olla taas yksi saamaton nörtti, joka ei ole ikinä koskenut naista pitkällä tikullakaan.

Minä olen ollut useissa suhteissa, jättänyt ja tullut jätetyksi. En silti ole katkera yhdellekään naiselle.

Naisille tiedoksi: Jos näette minut jossain, niin tulkaa toki kysymään kahville. Lähden heti, aivan varmasti. Olen ehkä vanhanaikainen, mutta haluan seurustella livenä, enkä netin kautta.

t.mies

Vierailija kirjoitti:

Miksi seuraa haluavat ja hakevat sinkut eivät mene baariin tai nettiin niinkuin muutkin ihmiset? Siellä saa lähestyä ilman että tarvitsee kysellä netissä asiasta.

Viimeksi ihan muualla kuin baarissa kohtasin mukavan naisen, ehdotin, että mennään vaikka lasilliselle juttelemaan. Ei, hän ei käy enää baareissa eikä yökerhoissa, mutta mennäänkö tuonne puistoon penkille juttelemaan. Eli toki voisin löytää baarista baarissa viihtyvän naisen, mutta mites me jotka emme varsinaisesti baareissa viihdy?

Oli muuten vielä tahollaan varattu tuolloin, joten juttu jäi sitten pariin keskusteluun ja kuukausien katkolle, kunnes hän sitten päätti tulla jatkamaan meidän tuttavuutta sen suhteen kaaduttua.

Ai niin se netti ja deittipalvelut. En ole, enkä mene, eikä kiinnosta deittailu deittailun vuoksi, toki olisi kiva löytää seuraa, mutta ennekin on ilman nettiä pärjätty.

Minulla on tämä kahvi, mutta ei paikkaa missä juoda se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen, mutta kerron tarinan silti. Oudoimpia iskuyrityksiä on kun mies lähestyi minua Lidlin pakastealtaalla. Katselin kaikessa rauhassa mitä ostaisin kun joku mies tuli viereeni. Yhtäkkiä hän sanoi: "Mitä meinasit syödä iltapalaksi?" Erittäin kiusallinen tilanne. Vastasin, että en vielä tiedä, mihin mies jatkoi: "Eikös sieltä vauvapalstalta löydä parhaat vinkit?" ????? Vastasin, että voi olla ja lähdin vauhdilla pois tilanteesta. Mies otti minut kiinni kassoilla ja pyysi numeroa ja ehdotti treffejä. 😂😂

Niin, en antanut. Ehkä joku tykkää, itse en lämmennyt.

Tästähän voisi aloittaa uuden ketjun, "Oudoimmat Iskuyritykset"

Muutamia vuosia sitten hyvä kaverini iski kaupassa naisen. Kassajonossa sopivat treffit samalle illalle terassille. Ja terassilta sitten saman tien kaverin asunnolle ja sitä rataa. Kyllä ihan oikeasti näin voi käydä.

Joo varmasti voi, mutta todennäköisesti kaverisi ja nainen olivat nähneet jo joskus aikaisemmin kaupassa tai jossakin muualla tai ainakin heilläoli tällä kyseisellä kauppakäynnillä ollut jotakin flirttiä keskenään. Harva nainen sanoo, että joo jos joku mies tuosta vaan tulee kassajonossa kysymään treffeille. Poikkeuksena toki, jos kaverisi on ulkonäöltään joku hunks tai hän maksoi platinum-amexilla.

Olin paikalla. Kaveri ei tuntenut naista ja nainen ei tuntenut kaveria. Kaveri on "raksamies" ja kaupassa hän oli työvaatteissa. Ei Rolexia ja velkaa ihan hemmetisti (yrittäjä). Ulkonäkö ja paino tavallisen normaalit.

Mutta asenne ja puhelahjat kunnossa. Keskustelee, on rohkea ja uskaltaa ehdottaa vaikka kaupan kassajonossa. Itse seurasin tilannetta epäuskoisen kateellisena, eihän tuo voi onnistua. Mutta onnistui!

Ettekö te pojat tajua, että puheilla niitä naisia saa!