Kaikki on pielessä, mutta mikään ei ole vialla

Mulla on periaatteessa kaikki ihan hyvin: on työ, koti, lapset, mies, yms. Missään näistä e ole varsinaisesti vikaa. Silti kaikki on pielessä, olen ihan poikkipuhkiväsynyt kaikkeen. Vihaan töitäni, taas olen murjottanut koko päivän pelkästään siksi, että huomenna on maanantai. Kotona ei huvita mikään, harkitsen jopa hylkääväni puutarhan, joka on ollut minulle tosi tärkä, nyt sekin tuntuu vain työleiriltä. No lapsia rakastan, poden vain syyllsyyttä kun en ehdi tarpeeksi. Mies.. no jaa, seksi ja kommunikointi pielessä. Plaa. Mikään ei kiinnosta enää.