Pitääkö 12-vuotiaan siivota huoneensa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäisi, jos ei halua.

Sisällytä vaikka viikkorahapalkinto, jotta haluaa. Ainoa jota kiinnostaa, lienee vanhempi ja hänen asunnonarvon tai vuokravakuuden menetys pinttyneestä paskasta. Vanhempi siis siivoa tai lahjoaa lapsensa siivoomaan.

Siis miksi nuorelle ei pitäisi opettaa näin oleellisia taitoja ja rutiineja? Saisko perusteluja

Siksi, koska persoonallisissa kirjoissa (värikkäistä puhumattakaan) läheskään kaikki eivät ole siivoushulluja, että pitäisi näyttää siistiltä tai kuluttaa siihen voimavaroja.

On siis väärin opettaa lasta sillä mentaliteetilla, että kaikki olisivat "siivoushulluja". Miehilläkin se armeijan siivousopit monesti unohtuvat pikaisesti kotiutuessa. On elämässä muutakin sisältöä, kuin muutama likainen sukkapari lattialla, villakoira tai pizzalaatikko. Kyllä sitä joskus sitten innostaa käyttää aikaa enemmän tuloksen toteuttamiseen.

Niin, ei tule lasta eikä p*skaa, että joku sosiaalinen normi, minkälainen sängyn alusen tai päiväpetauksen tulee omassa tilassaan näyttää.

Vertaat siis perustaitojen opettamista "siivoushulluuteen" lietsomiseen? Jo on aikoihin eletty. 

Ei ihme että nykynuorilla on paljon mt-ongelmia, kun vanhemmat ei opeta edes alkeellisia elämänhallintataitoja. Siivous on arkirutiini, ja rutiinit luo elämään jatkuvuutta ja turvaa. Ei tarvitse olla siivoushullu viikkosiivoukseen kyetäkseen. Pöly ja pinttynyt paska ovat pidemmän päälle terveysriskejä. 

Kuinka kehitysvammaisia nämä lapset sitten ovat, tai kuinka kehitysvammaisina niitä pidetään, jos ei pari-kolme kertaa opettaen ja näytönsuorittaen riitä oppimaan imurointia ja moppausta?

Toki seuraavaaskel on sitten pölypussinvaihto, kalkin poisto sitruunahapolla tai etikalla ja mikrokuituliinan pesu, mutta ne ovat sitten jo toista astetta ja siinä jo moni "tavis mammakin" putoaa osaamisen kärryltä.

Up

Tuon ikäisenä siivosin yksin koko asunnon lauantaisin, kun äiti oli töissä ja isäkin sitä lajia joka ei "naisten töitä" tehnyt (ei ole onneksi mikään sotkupekkakaan).

Vanhempi veljeni oli jo silloin omassa kodissaan, jossa kyllä imuroi ja pölyjä pyyhki, mutta vaimonsa mukaan miehellä oli kai aluksi vesikauhu, koska kosteaan siivousliinaan tai moppiin on niin vaikea tarttua!

Paljon nuorempaa veljeäni en lauantaisiivouksiin vaatinut osallistumaan, mikä harmitti pitkään, koska äiti joutui sittemmin siivoamaan hänenkin asuntoaan. Kotityötaitojen (pyykit, silitys, siivous, ruoanlaitto) opetteleminen vasta aikuisena on yllättävän vaikeaa, vaikka halua onkin. On lapsen ja nuoren oma etu oppia nämä taidot ajoissa. Minusta yksi mukavimpia asioita on siivota tai laittaa ruokaa yhdessä: aika lentää, on kivaa ja tulosta tulee tehokkaasti.

Se on lapsen omaksi hyväksi. Itse olen "vapaan kasvatuksen" tuotos ja aikuisena toivoisin että olisi saanut edes jonkun kasvatuksen.

up