tänään kaupassa nähtyä Järvenpäässä, lattialla raivoava poika.

Kuvasti suomalaisia hyvin? Vannon ja vakuutan, että muuallakin on ihmisiä, jotka katsovat tuollaista samoin. Ei ärsytä yhtään ne töllääjät.

Sattuuhan noita.

Minäkin eilen tölläsin yhtä perhettä: äiti yritti tehdä ostoksia, arviolta 5v yritti viihtyä parhaansa mukaan mitä nyt vähän kärryn reunassa roikkui, arviolta 12v isoveli teki kiusaa minkä ehti pienemmälleen ja töni ja kiskoi niitä kärryjä, jolloin äiti motkotti tälle pienemmälle ja uhkaili vaikka millä sekä bonuksena isä seurasi touhua sivummalta ja yritti esittää ettei kuulu porukkaan. :)

Oma lapseni totesi, että sillä pienemmällä on huono päivä. Minä sanoin siihen että isompi taitaa tehdä kiusaa, mutta ei sitä sitten kuullut kuin se isoveli (joka siirsi kärryt sivumpaan ja jatkoi kiusaa), äiti ei kuullut mitään jatkoi vaan motkottamista ja paiskoi perunoita pussiin.

Se on huvittavaa kun tuollaista lapsen ihan oikeasti todella huonoa käytöstä pitäisi sietää sen varjolla, että äiti on rauhallinen. Kotona se menetelmä toimii, mutta muualle ei tulla riehumaan ja melskaamaan, vaan häiritsevä lapsi viedään pois.

Vai että viedään häiritsevä lapsi pois? Mulle on henkilökohtaisesti aivan yksi hailea, sattuuko joku elämäänsä kyllästynyt hapannaama häiriintymään siitä, että mun parivuotias päättää saada uhmakohtauksen keskellä kauppaa. Yleensä nämä kohtaukset tapahtuvat vielä kauppareissun loppupuoliskolla, kun kaupassa on vierähtänyt jo tovi jos toinenkin, kärryssä on jo melkein parilla sadalla eurolla tavaraa ja vielä jokunen hylly kiertämättä. Siitä vaan sitten pakkaan kaikki muksut takaisin autoon, hylkään ostokset sinne käytäville ja yritän seuraavana päivänä samaa uudelleen? Hei salli mun nauraa...

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 14:24"]

Se on huvittavaa kun tuollaista lapsen ihan oikeasti todella huonoa käytöstä pitäisi sietää sen varjolla, että äiti on rauhallinen. Kotona se menetelmä toimii, mutta muualle ei tulla riehumaan ja melskaamaan, vaan häiritsevä lapsi viedään pois.

[/quote]

Ja sit syödään pieniä kiviä, vai? Tai eletään pelkällä vedellä, kunnes uhmaikä on ohitse? Anna mun kaikki kestää. Kyllä maailmaan meteliä mahtuu, ja sunkaltaiset lapsettomat naama norsunv*tulla kulkevat maailmanvihaajat voisivat suorittaa ostoksensa iltakymmenen jälkeen.

Aina kun näen sellaisen tapahtuman ajattele, että siinäpä tulevaisuuden toivo. Lapsella on tahtoa, määrätietoisuutta ja peräänantamattomuutta ja ne ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia tässä yhteiskunnassa. Sellainen lapsi tulee todennäköisesti pärjäämään elämässä hyvin.

Mä olin tullainen lapsi 70- luvulla. Äiti jatkoi yleensä tyynen rauhallisena ostoksia, kun mä potkin ja huusin lattialla maaten. Ei äiti koskaan kesken kaupasta kotiin lähtenyt, eikä todellakaan olisi pitänytkään.

Muut asiakkaat joko nauroivat minulle tai ihailivat äitini järkähtämättömyyttä. Jotkut mummelit ehkä yrittivät saada äitini myöntymään minun tahtoon. Yksikään ihminen ei katsonut äitiäni pahalla. He ymmärsivät.

Nykyään ollaan niin viaraannuttu siitä kunnon elämästä. Ei kestetä mitään, ollaan naama norsun piip.

Kyllä mä sanon, että jos et kestä elämää, ääniä ja ihmisiä, niin voi voi. kaikilla on oikeus kulkea ja olla ihmisten keskellä, vaikka kuinka olisi kitisevä ja huutava lapsi mukana.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 14:51"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 14:24"]

Se on huvittavaa kun tuollaista lapsen ihan oikeasti todella huonoa käytöstä pitäisi sietää sen varjolla, että äiti on rauhallinen. Kotona se menetelmä toimii, mutta muualle ei tulla riehumaan ja melskaamaan, vaan häiritsevä lapsi viedään pois.

[/quote]

Ja sit syödään pieniä kiviä, vai? Tai eletään pelkällä vedellä, kunnes uhmaikä on ohitse? Anna mun kaikki kestää. Kyllä maailmaan meteliä mahtuu, ja sunkaltaiset lapsettomat naama norsunv*tulla kulkevat maailmanvihaajat voisivat suorittaa ostoksensa iltakymmenen jälkeen.

[/quote]

Köh köh... Ihan vain sivuhuomautuksena, etteivät kaikki lapsettomat suinkaan ole maailmanvihaajia eivätkä lasten vihaajia! Itse asiassa en kaupungilla tai ostoksilla edes huomaa lapsiperheitä tai kiukkukohtauksia jos joku ei erikseen mainitse niistä (yleensä joku äiti itsekin). Minua eivät pienet kiukuttelijat haittaa, voin itse kätevästi liukua pois paikalta :)

Hyvin kirjoitettu :-)

Mulla on ns hyvätapaiset lapset, joiden kanssa olen käynyt ihan aina kaupassa. Myös uhmaikään ja suunnilleen samanlaisia kohtauksia nää munkin kullannuput on joskus aiheuttaneet. Olen jopa joutunut itkupotkuraivarisen kanssa poistumaan kaupasta siten että olen väkisin pitänyt sylissä riuhtovaa ja raivoavaa lasta.

Mua niin ärsytti se että sillon kun lapsilla on toi kiukkukohtaus niin kaikki mummot tulee sääliin ja kommentoimaan tilannetta. Ei se lapsi todellakaan siitä ilahdu että joku ventovieras mummo tulee viereen lättyttään.

Koitan sanoa, että ei tohon todellakaan vaadita mitään poikkeavan levotonta luonnetta vaan ihan ne tavislapsetkin kohtauksia saa joskus. Eikä se katso aikaa ja paikkaa.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 14:57"]

Aina kun näen sellaisen tapahtuman ajattele, että siinäpä tulevaisuuden toivo. Lapsella on tahtoa, määrätietoisuutta ja peräänantamattomuutta ja ne ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia tässä yhteiskunnassa. Sellainen lapsi tulee todennäköisesti pärjäämään elämässä hyvin.

[/quote]

Mä ajattelen noin myös. 
Olisin hyvin huolissani jos mulla olisi lapset jotka eivät olisi koskaan, ikinä, kiukutelleet ja laittaneet vastaan, saaneet kiukkukohtausta kesken kauppareissun koska eivät vaan saaneet tahtoaan läpi tms. Ei sekään tervettä ole.

Olen yksinäni ollessani joutunut sietämään tuollaista kaupparaivokohtausta lapsillani, jos olen ollut mieheni kanssa, jompi kumpi on lähtenyt äkäpussin kanssan pihalle ja toinen on tehnyt kauppareissun loppuun. 

Semmosta se on. Elämä.

10, niillä mummoilla tuskin on tarkoituksena ilahduttaa sellaista kiukkuajaa... Mitä väliä, jos mummotkin lättyttää?

Kaikesta te jaksattekin ärsyyntyä.

Minua ei haittaa yhtään kaupassa raivoavat lapset. Ei se marketti ole mikään pyhättö, jonne tullaan harjoittamaan hiljaisuuden retriittiä. 

Voi himpskatti, mä olen elänyt luulossa, että tyttäreni on ihan terve, mutta ei taida ollakaan, kun ei ole koskaan kiukkukohtausta kaupassa saanut...

Mitähän ongelmia on odotettavissa tämän vuoksi?

=D

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 15:02"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 14:57"]

Aina kun näen sellaisen tapahtuman ajattele, että siinäpä tulevaisuuden toivo. Lapsella on tahtoa, määrätietoisuutta ja peräänantamattomuutta ja ne ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia tässä yhteiskunnassa. Sellainen lapsi tulee todennäköisesti pärjäämään elämässä hyvin.

[/quote]

Mä ajattelen noin myös. 
Olisin hyvin huolissani jos mulla olisi lapset jotka eivät olisi koskaan, ikinä, kiukutelleet ja laittaneet vastaan, saaneet kiukkukohtausta kesken kauppareissun koska eivät vaan saaneet tahtoaan läpi tms. Ei sekään tervettä ole.

Olen yksinäni ollessani joutunut sietämään tuollaista kaupparaivokohtausta lapsillani, jos olen ollut mieheni kanssa, jompi kumpi on lähtenyt äkäpussin kanssan pihalle ja toinen on tehnyt kauppareissun loppuun. 

Semmosta se on. Elämä.

[/quote]

Ok... onhan se tietysti ihan kiva että löydetään asioista positiivisia puolia... mutta mitä hemmettiä??? :DDD Mä en tiedä mitä ne laittaa minun ja tuttavapiirini vesijohtoveteen mutta en tunne yhtään äitiä kenen lapsi saisi raivareita keskellä kauppaa tai muutenkaan muualla kun kotona? Ei se julkiraivari KUULU normaaliin kehitykseen, eikä kaupan lattialla kaksinkerroin itkevä ja huutava lapsi ole sellainen asia, jota täytyy kehua että voi miten on omaa tahtoa! :D Melkein tekisi mieli itkeä mutta enemmän naurattaa, kun ei tämä nyt omaa elämää hetkauta mutta ehkä meillä on sitten tosi kummallinen tuttavapiiri kun en tunnista tätä piirrettä mitenkään hyväksi ominaisuudeksi. Näitä kaupassa raivoavia lapsia on muutenkin suhteellisen harvassa, ehkä muutaman kerran vuodessa näen tällaisia tapauksia enkä edes muista koska viimeksi. Kovin yleisestä ilmiöstä ei siis ole kyse, tosin en tiedä onko lähiömarkeiteissa eri..

Sellaiseen kyllä törmään lähes päivittäin, että lapsi on hikinen, kiukkuinen ja tuskastunut ja ääntelee rattaissa/ostoskärryssä, ja äiti selailee poissaolevana vaaterekkejä ja tyynnyttelee lasta katsomatta tähän, mutta lapsi ei ylly raivoon. Luulen että tuollainen on normaalia, ja näin ainakin meillä oli että kun oltiin vaikka vaateostoksilla ja lapsi alkoi osoittaa väsymisen merkkejä, suoritin ostokset loppuun ja sitten poistuttiin kaupungilta. Ei siis niin että heti kun äännähtää niin ulos ettei vaan muut asiakkaat häiriinny! Mutta tuollainen itkupotkuraivari tarkoittaa vaan sitä että vanhempi ei ole huomioinut lastaan tarpeeksi ajoissa, jossain on menty pieleen ja päästetty tilanne lapasesta. Se raivari on kliimaksi sille pitkittyneelle stressille mitä lapsi on kokenut, eikä sitä pidä mieltää NORMAALIIN LAPSUUTEEN kuuluvaksi.

Minä en ole koskaan nähnyt ulkomaan-vuosinani siellä kaupan lattialla itkupotkuraivareita saavia uhmiksia. Onko se suomalainen ilmiö?

Ei ihme jos ihmiset kiinnittää tuollaiseen huomiota ja käyttävät omille lapsilleen havaintoesityksenä: lapsen ei tarvitse olla hissukka että se osaisi käyttäytyä.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 14:57"]

Aina kun näen sellaisen tapahtuman ajattele, että siinäpä tulevaisuuden toivo. Lapsella on tahtoa, määrätietoisuutta ja peräänantamattomuutta ja ne ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia tässä yhteiskunnassa. Sellainen lapsi tulee todennäköisesti pärjäämään elämässä hyvin.

[/quote]

Niin, kunhan oppisi vielä käyttäytymään. Kaikki eivät opi.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 15:39"]

Voi himpskatti, mä olen elänyt luulossa, että tyttäreni on ihan terve, mutta ei taida ollakaan, kun ei ole koskaan kiukkukohtausta kaupassa saanut...

Mitähän ongelmia on odotettavissa tämän vuoksi?

=D

[/quote]

"Uhmaikä liittyy lapsen tarpeeseen itsenäistyä ja hallita erillisyyttään vanhemmista. Itsenäistyminen on voimakkainta kaikkein lähimmästä ihmissuhteesta, tavallisimmin äidistä. Kun uhmaikäinen kiukkuaa äidilleen, mutta käyttäytyy sopuisasti päiväkodissa ja mummolassa, kyse ei ole äidin huonommasta kasvatustyylistä, vaan suhteen läheisyydestä. "

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_on_uhmaiassa/

Olisko kuitenkin vähän aihetta huolestua suhteen laadusta?

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 15:39"]

Voi himpskatti, mä olen elänyt luulossa, että tyttäreni on ihan terve, mutta ei taida ollakaan, kun ei ole koskaan kiukkukohtausta kaupassa saanut...

Mitähän ongelmia on odotettavissa tämän vuoksi?

=D

[/quote]

Jeps, mulla kanssa toinen tyttö nyt uhmaiässä eikä ole ikinä kaupassa raivonnut, vaikka pyytääkin saada jotakin ja vastaus on "Ei.". Toki saattaa sanoa, että "Höh.." tai vastaavaa, mutta ei siitä kunnolla kiukustu. Harmistuu.

Kotona kylläkin joskus sitten saa niitä ihania kiukkukohtauksiakin. Olen hyvin tyytyväinen, että lapseni käyttäytyvät kaupassa hyvin, kosa se on jotenkin todella turhauttavaa varmasti, jos sattuu kiukkukohtaus lapselle kaupassa kesken ostosten...

En tuijottele vihaisesti kenenkään lapsia, jos kiukuttelevat kaupassa tai muualla yleisellä paikalla. Se todellakin on vain elämää.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 15:51"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 15:39"]

Voi himpskatti, mä olen elänyt luulossa, että tyttäreni on ihan terve, mutta ei taida ollakaan, kun ei ole koskaan kiukkukohtausta kaupassa saanut...

Mitähän ongelmia on odotettavissa tämän vuoksi?

=D

[/quote]

"Uhmaikä liittyy lapsen tarpeeseen itsenäistyä ja hallita erillisyyttään vanhemmista. Itsenäistyminen on voimakkainta kaikkein lähimmästä ihmissuhteesta, tavallisimmin äidistä. Kun uhmaikäinen kiukkuaa äidilleen, mutta käyttäytyy sopuisasti päiväkodissa ja mummolassa, kyse ei ole äidin huonommasta kasvatustyylistä, vaan suhteen läheisyydestä. "

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_on_uhmaiassa/

Olisko kuitenkin vähän aihetta huolestua suhteen laadusta?

[/quote]

Niin oisko tarpeen huolestua sun lukutaidosta? Ja ihan korostin tuota kohtaa. En ole kuullutkaan että äidin ja lapsen suhde on huolestuttava jos lapsi ei saa uhmakohtausta kaupassa. Kerro toki lisää. :)

ps: en ole siis tuo kirjoittaja jonka tekstiä lainasin ylempänä