Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opettaja? Tuleeko sulla sun oppilaita ikävä?
22.05.2013 |
Olen töissä yläkoulussa ja eilen menin kahvipöydässä möläyttämään, että mulla tulee ikävä meidän ysejä. Kaikki muut opettajat katsoivat minua kuin vajaata ja sanoivat, että "et voi olla tosissas" ja "mä en kyllä kiinny oppilaisiin" jne. Olin selvästi ainut meidän opettajanhuoneesta, jolla tulee ysejä ikävä.
Onko yleistäkin tämmöinen, että koulussa opettajat ovat tekemässä työtä vain ja eivät kiinny sitten oppilaisiin? Vai olenko töissä harvinaisen tunnekylmässä työyhteisössä?
Kommentit (59)
Kyllä! Itseäni itkettää jo nyt. Tosin olen huomannut, että taidan olla meidän pienehkön opettajanhuoneen ainoa ope tuolla mielellä. Kai ne nyt kaipaa sitten eronhetkellä, mutta puheissa eivät kyllä kovinkaan paljon lapsista pidä ja suhtautuminen on suorastaan julmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettaja, tuleeko sulla vai sulle? Kuinka tuo otsikko oikeasti menisi Suomessa?
Ehkä ensimmäisinä opettajavuosinani ajattelin noin, mutta nyt olen lähinnä helpottunut, jos saan kaikki asiat opetettua ja lapset kunnialla yläkouluun. Tykkään oppilaista, mutta eiväthän he mihinkään häviä. Moni on kutsunut ylioppilasjuhliinsa ja valmistujaisiin. Olen ottanut myös Facebookiin entiset kavereni oppilaiksi, jos ovat pyytäneet.
Opet hoi, välitättekö te vain niistä kivoista, kauniista ja sosiaalisista oppilaista? Tuleeko teille ikävä myös sitä koulukiusattua, muiden haukkumaa, aina ryhmätöitä tunnilla yksin tekevää oppilasta? Tämän ketjun mukaan oppilaat ovat ihania, heitä tulee ikävä ja heitä jopa ajatellaan koulun ulkopuolella, mutta kun puheeksi tulevat kiusatut oppilaat, astuu open mieleen asenne "olen vain töissä tällä, koti ja oppilashuolto ottakoon vastuun".
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 21:01"]
Mulle tulee ikävä ysejä, mutta tiedän sen, että syksyllä ne vanhat ysit unohtuu aika äkkiä, kun tulee uusia oppilaita.
[/quote]
Sama mulla! Onhan ne ysit mukavia ja toivon heille kaikkea hyvää, mutta syksyllä on taas uusi lauma ysejä odottamassa ja silloin ne "vanhat" unohtuvat ihan tahtomattakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tule tosiaankaan ikävä. Nyt minulla ei ole omaa luokkaa, luojan kiitos. Ehkä minulla on ollut huono tuuri, kun kaksi viimeistä valvontaluokkaa on sisältänyt sellaisia kusipäitä, että odotin koko kolme vuotta, että lähtisivät vittuun peruskoulusta. Vihasin niitä aivan helvetisti. Tunsin näin jo seiskan alussa eikä tunne muuttunut mihinkään. Oli joukossa tietenkin mukaviakin, mutta mulkkukatras pilasi koko homman. Jos joskus saisi sellaisen luokan, jolla ei olisi niitä kusipäitä, olisin tyytyväinen. Kusipäille en toivu mitään hyvää, toivottavasti epäonnistuvat täysin elämässään tai tappavat saatana itsensä. Mukaville oppilaille toivon taas valoisaa tulevaisuutta.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 21:23"]
Ei tule tosiaankaan ikävä. Nyt minulla ei ole omaa luokkaa, luojan kiitos. Ehkä minulla on ollut huono tuuri, kun kaksi viimeistä valvontaluokkaa on sisältänyt sellaisia kusipäitä, että odotin koko kolme vuotta, että lähtisivät vittuun peruskoulusta. Vihasin niitä aivan helvetisti. Tunsin näin jo seiskan alussa eikä tunne muuttunut mihinkään. Oli joukossa tietenkin mukaviakin, mutta mulkkukatras pilasi koko homman. Jos joskus saisi sellaisen luokan, jolla ei olisi niitä kusipäitä, olisin tyytyväinen. Kusipäille en toivu mitään hyvää, toivottavasti epäonnistuvat täysin elämässään tai tappavat saatana itsensä. Mukaville oppilaille toivon taas valoisaa tulevaisuutta.
[/quote]
Aika rajua tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsen miesope itki kutosluokan kevätjuhlissa. Ei meinannut tulla loppupuheesta mitään. Kyllä moni vanhempikin siinä itki. Sano, että ikävä tulee.
Muistan edelleen yhden ujon tytön joka tuli välituntisin kyselemään syventäviä kysymyksiä ja kaikkea muutakin, ja laski aina matikkaa välituntisin. Eipä mitään, opetin sille differentiaaliyhtälöitä ja lineaarialgebraa kun kyseli, kirjoitti lopulta L:n matikasta miltei täysillä pisteillä. Olisi kiva tietää mitä hänelle kuuluu nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin oppilaan näkökulmasta tulee todella ikävä opettajia. :(
Suosikkioppialaita tulee ikävä. Useimpia ei.
Sama pätee muuten työkavereihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 15:39"]
Suosikkioppialaita tulee ikävä. Useimpia ei.
Sama pätee muuten työkavereihin.
[/quote]
Niin, ja itken aina päättäjäisissä. Mutta päättäjäisissä itkeminen ei tarkoita, että jäisin ikävöimään opiskelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee ikävä. Joudun ensi kertaa hyvästelemään oppilaat, joihin olen kiintynyt, ja tuntuu lattealta ajatella, että tuleehan näitä uusia. Yritän valmistautua, mutta parin kuukauden päästä kesälomalle pääsy on varmasti alkuun pudotus tyhjyyteen. Nuori opettaja
Olen pelkkä sijainen. Silti joitakin oppilaita tulee ikävä, kun pidempi keikka loppuu. Lähinnä ne oppilaat jotka ovat kyselleet ihan hirveästi tunneilla jäävät erityisesti mieleen. Toisaalta muutamia vilpereitäkin tulee ikävä, vaikka heidän kanssaan on tunneilla ollut aikamoinen vääntö välillä. Törmäsin juuri yhteen sellaiseen kauppareissulla ja oli kiva huomata, että poika tuli iloisena tervehtimään, vaikka tunneilla oltiin kovasti erimielisiä. Suurin osa oppilaista minulta kyllä unohtuu, koska teen eniten tosi lyhyttä keikkaa vaihtuvissa kouluissa.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 21:01"]
Opet hoi, välitättekö te vain niistä kivoista, kauniista ja sosiaalisista oppilaista? Tuleeko teille ikävä myös sitä koulukiusattua, muiden haukkumaa, aina ryhmätöitä tunnilla yksin tekevää oppilasta? Tämän ketjun mukaan oppilaat ovat ihania, heitä tulee ikävä ja heitä jopa ajatellaan koulun ulkopuolella, mutta kun puheeksi tulevat kiusatut oppilaat, astuu open mieleen asenne "olen vain töissä tällä, koti ja oppilashuolto ottakoon vastuun".
[/quote]
Juuri niitä "vaikeita" tapauksia miettii ja ikävöi eniten ja niitä, joiden asioista murehtii, esim. kiusatut tai yksinäiset. Kiltit ja taitavat unohtaa nopeammin.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 23:06"]
Muistan edelleen yhden ujon tytön joka tuli välituntisin kyselemään syventäviä kysymyksiä ja kaikkea muutakin, ja laski aina matikkaa välituntisin. Eipä mitään, opetin sille differentiaaliyhtälöitä ja lineaarialgebraa kun kyseli, kirjoitti lopulta L:n matikasta miltei täysillä pisteillä. Olisi kiva tietää mitä hänelle kuuluu nykyään.
[/quote]
Suloista. :)
En mä sanoisi, että varsinaisesti ikävä tulee. Kevätjuhlissa on haikea fiilis, ja mietin usein, miten entisten oppilaideni elämä sujuu. On myös kivaa, kun joku tulee moikkaamaan. Osa oppilaista unohtuukin kokonaan.
Yläkoulussa oppilaat tulee ja sitten kolmen vuoden päästä taas menee. Aina uudet naamat, vuosien varrella satoja. Kiinnyn kyllä oppilaisiini, mutta ajattelen heitä vain ohimenevästi vapaa-ajallani esim kesälomalla.
Tästä syystä en haluaisi olla ope.
Alakoulu kun päättyi lapseltani, oli tuskallinen olo.
Ope itki luokassa.
Alue: Aihe vapaa
Itse olen vasta opeurani alussa, eli en ole ollut koskaan pitkää aikaa samojen oppilaiden tai saman ryhmän kanssa. Olen kuitenkin havainnut, että vaikka rakastan oppilaitani/opiskelijoitani luokassa (eli välitän heistä yksilöinä ja ryhmänä ja teen kaikkeni heidän eteensä), en välitä nähdä heitä sen ulkopuolella. Työminä ja vapaa-ajan minä erikseen. Tuntevatko muut opettajat näin?