Miksi pitäisi sijoittaa ja ahnehtia lisää ja lisää rahaa?
En minä tarvitse rahaa kovin paljon. Velkaa ei ole, harrastukseni ovat edullisia eikä mikään kallis kiinnosta. En ole kiinnostunut merkkituotteista, ostan vain vähän ja laadukasta tai teetän, mutta pidän vaatekaappini sisällön vähäisenä. Laukkuja tarvitsen kaksi, pienen juhlalaukun ja peruskäsilaukun. Sitten ostan uuden kun vanha menee rikki. Käyn miehen kanssa joskus syömässä ravintolassa, mutta ei usein viitsitä, kun tykätään tehdä itse ruokaa. Matkusteluun jää sen verran kuin tarvitsee, eikä huvita koko ajan olla menossa johonkin, kun enemmän tykkään mennä läheisille luontopoluille. Sekä oma että miehen palkka on aika keskimääräisiä. Pahan päivän vara on säästössä kyllä. Miksi nykyään muut, jopa tuntemattomat vaatii, että jonkun pitää haalia lisää omaisuutta ja rahaa vain omaisuuden ja rahan haalimisen vuoksi?
Kommentit (28)
Suurta osaa länsimaisesta teollistuneesta yhteiskunnasta vaivaa tolkuton konsumerismi ja vauhtisokeus. Kuvitellaan että kuluttaminen on elämän tarkoitus tai ainakin kansalaisvelvollisuus. Raiskataan luontoa jotta saadaan louhittua viimeisetkin rippeet kulutuksen alttarille.
Anna muiden ahnehtia itsensä hengiltä ja nauti, tuo on hyvää ja rentoa elämää.
Tulevaisuuden varalle, eläke on yleensä palkkaa pienempi.
Vares-kirjan mukaan onnellisin on se, jolla on eniten leluja kuollessaan...
Noh, ei minun nähdäkseni kukaan VAADI sijoittamaan, se on ihan vapaaehtoinen valinta, eikä kaikilla hyvätuloisillakaan jää mitään sijoitettavaksi. Esimerkiksi täällä stadissa perheasunnot maksavat - siis aivan vaatimattomat lähiökolmiot ja neliötkin 250-600 tonnia, kyllä keskituloisen ja hyvätuloisenkin palkasta jää noiden maksamisen jälkeen hyvin vähän erikseen sijoitettavaksi.
Ja ei, en laske oman asunnon ostamista siinä mielessä sijoittamiseksi, että se olisi realisoitavissa ja kulutettavissa, koska jossain on kumminkin pakko elää ja vuokra-asunnot täällä vasta törkeän hintaisia ovatkin.
Minusta sijoitukset voivat - JOS niihin on laittaa siis ylimääräistä rahaa - olla hyvä tuomassa turvaa mahdollisia elämänmuutoksia vastaan. Jos sinä tai puolisosi jäätte työttömäksi tai sairastutte vakavasti, pienet säästöt on hyvin äkkiä kulutettu. Esimerkiksi minä ja mieheni olemme päälle viisikymppisiä, ja jos jäämme työttömiksi, on melko todennäköistä, että emme enää ikinä työllisty ja se tietää hyvin köyhää vanhuutta, koska palkkatulojen romahtaminen nollaan näkyy eläkkeessä. Siinä ei pikkusäästöillä pärjätä, kun edessä saattaa hyvinkin olla vielä 30 vuotta elinaikaa.
Samoin monet terveyspalvelut ovat julkisella puolella olemattomia. Aikuinen tyttäreni sairastui ja tarvitsi terapiapalveluita, nekin pitää käytännössä ostaa itse, edes Kela-korvauksen saaminen ei ole taattua ja sen jälkeenkin kuussa jää ylimääräistä maksettavaa satoja euroja.
Ei siis ole kyse siitä, että sijoituksilla ostettaisiin välttämättä mitään ihme ökyelämää. Harvemmin, yleensä sijoittajat ovat säästäväistä sakkia ja panevat kaiken liikenevän sijoituksiin.
Itse tykkään, että elämä on tässä ja nyt, joten jos minulla jää ylimääräistä, ostan perheelle lomamatkan, koska sellainen kokemuspääoma on aina tärkeää.
Tämä on kumminkin henkilökohtainen valinta, enkä sillä yritä todistella, että sijoittaminen sinänsä olisi turhaa tai jotenkin "pinnallista", mikä minusta on ap sinun aloituksesi ongelma: yleistät omia tekemisiäsi koskemaan kaikkia ja kuvittelet, että valintasi olisivat jotenkin jalompia kuin muiden.
Pystytkö huolehtimaan kaikissa kuviteltavissa olosuhteissa omasta ja perheesi toimeentulosta ilman tukin turvautumista? Jos vastaus on "en" niin parempi tosiaan sitten sijoittaa ja kerätä lisää rahaa...
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö huolehtimaan kaikissa kuviteltavissa olosuhteissa omasta ja perheesi toimeentulosta ilman tukin turvautumista? Jos vastaus on "en" niin parempi tosiaan sitten sijoittaa ja kerätä lisää rahaa...
Pystyn. Perhettä on enää vain mies. Aikuiset lapset käyvät jo töissä. Säästöjä on jonkin verran ja en sanonut, ettenkö sijoittaisi, vaan pohdin, miksi pitäisi haalia jättiomaisuuksia sijoittamalla, kun en tarvitse. Säästöjä ei kuulemma saisi olla, vaan pitäisi vain sijoittaa ja sijoittaa. Eipä tämä asuminen velattomassa asunnossa paljon maksa.
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuuden varalle, eläke on yleensä palkkaa pienempi.
Se on aina palkkaa pienempi, yleensä 60 prosenttia palkasta max.
Yksityinen lisäeläke on sitten eri asia, mutta se onkin jo sitten sitä sijoittamista, koska kyse on osakerahastoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö huolehtimaan kaikissa kuviteltavissa olosuhteissa omasta ja perheesi toimeentulosta ilman tukin turvautumista? Jos vastaus on "en" niin parempi tosiaan sitten sijoittaa ja kerätä lisää rahaa...
Pystyn. Perhettä on enää vain mies. Aikuiset lapset käyvät jo töissä. Säästöjä on jonkin verran ja en sanonut, ettenkö sijoittaisi, vaan pohdin, miksi pitäisi haalia jättiomaisuuksia sijoittamalla, kun en tarvitse. Säästöjä ei kuulemma saisi olla, vaan pitäisi vain sijoittaa ja sijoittaa. Eipä tämä asuminen velattomassa asunnossa paljon maksa.
No jos pystytte elämään säästöillänne loppuelämän mukavaa elämää, ilman että kumpikaan nostaa mitään tukia tai saa mitään palkkaa niin mitäpä sitä sitten sijoittelemaan.
Koska sijoittaminen on suunnilleen hauskinta mitä voi tehdä? Raha on vain sivutuote.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö huolehtimaan kaikissa kuviteltavissa olosuhteissa omasta ja perheesi toimeentulosta ilman tukin turvautumista? Jos vastaus on "en" niin parempi tosiaan sitten sijoittaa ja kerätä lisää rahaa...
Pystyn. Perhettä on enää vain mies. Aikuiset lapset käyvät jo töissä. Säästöjä on jonkin verran ja en sanonut, ettenkö sijoittaisi, vaan pohdin, miksi pitäisi haalia jättiomaisuuksia sijoittamalla, kun en tarvitse. Säästöjä ei kuulemma saisi olla, vaan pitäisi vain sijoittaa ja sijoittaa. Eipä tämä asuminen velattomassa asunnossa paljon maksa.
Kyllä se säästäminen usemmilla ON sijoittamista, koska pelkällä säästötilillä on tyhmää makuuttaa kymppitonnien säästöjä nollakorolla. Jos sinulla on rahaa ns. sijoitustilillä, se onkin jo sitä sijoittamista.
Ei se sijoittaminen ole mitään erityistä riskihurjastelua, jossa liikuteltaisiin miljoonia. Ihan tavalliset ihmiset sijoittavat juurikin pahan päivän varalle säästämällä rahaa vaikkapa osakerahastoom.
Mielestäni on pelkästään positiivista, että pienesti omistamani aurinkopaneeleja valmistavan firman kurssi on mm. noussut 50% parissa kuukaudessa. Turha se on länkyttää ylikuluttamisesta tai ahneudesta, jos itseä ei sijoittaminen kiinnosta, ei se ole niin mustavalkoista.
6 otti aika olennaisen jutun esille. Ihmisten keskimääräinen elinikä on jossain kahdeksankympin molemmin puolin.
Koska yhteiskunnan terveyspalvelut ja eläkeläisten palvelut tulevat lähivuosikymmeninä laskemaan todella voimakkaasti, huoltosuhteen heikentymisen ja väestön ikääntymisen takia, jopa ihan täyden työuran päällekin ne sijoitukset tulevat hyvään tarpeeseen. Eläke on palkkatuloon verrattuna noin 60 prosenttia, ja niil pitäisi voida ostaa terveyspalveluita, palveluasumista jne., vanhustenhoidon tila on jo nyt katastrofaalisen huono.
Ja tosiaan jos jää vaikkapa nyt 55-vuotiaana työttömäksi, putoat peruspäivärahalle jo alle kuusikymppisenä ja eläkkeesi jää todella huonoksi. Jos vaikkapa joudut siinä hyödyntämään säästöjä sanotaan vaikka vain 500 euroa kuussa - mikä on todella vähän - nuo vaikkapa 25 jäljellä olevaa elinvuotta söisivät jo 150 tonnia.
Ei sellaisia säästöjä kukaan hullu nollakorolla säästötililöä makuuta, kyllä ne ovat jo sitten yleensä osakesijoitustilillä, sinullakin ap toivon mukaan.
Ei oo pakko! Mulle sijoittaminen on vähän kuin harrastus. Pelaamisen jännitys, joka ei kuitenkaan ihan pelkkään tuuriin perustu tekee hommasta mielenkiintoista. Ylimääräistä rahaa en minäkään tässä ja nyt tarvitse, ja siksi onkin varaa ostella osakkeita. Voipi olla että myöhemmin eläkeiässä on sitten sijoitustuotoillekin käyttöä. Jos ei, niin onpahan sitten perintöä jälkipolville!
Millä sinä sitten ajattelit varmistaa itsellesi mukavan loppuelämän, josset rahalla? Mietipä sitä :-)
Kylläpä oli taas typerä aloitus.
Sijoitan koska:
- Pahan päivän varalta
- Pystyn auttamaan muita
- Avautuu kaiken maailman mahdollisuudet
- Ei tarvi stressata rahasta
- Voin vaihtaa ammattia eikä tarvitse ajatella rahaa
- Voin pitää lomaa silloin kun haluan
- Pystyn auttamaan muita
Pääasialliset syyt "rahan rohmuamiseen" ovat taloudellinen riippumattomuus ja kyky auttaa muita.
Älä pelkää, aika harva joutuu sietämään ”jättiomaisuuksia”, vaikka sijoittaa.
Sairauden, oman tai läheisen, kohdatessa voi helposti tulla tarve isoillekin rahoille. Harvoin siitä haittaa on.
Koska se on mukavaa. Kun aina puhutaan ettei "ole sisua", tässä sitä voi harjoittaa. Väitän että jokaisella on sisua jos tarpeeksi haluaa, pienistäkin rahoista.
Ap tässä vielä. Sitä siis yritän kysyä, miksi arvostellaan sitä, että joku ei sijoita ylimääräistä rahastoihin? Mun isä eli ihan mieleistään elämää pienellä eläkkeellä ja häneltäkin paljastui siitä huolimatta sellaiset säästöt, että saatiin pidettyä kivat hautajaiset ja remontoitua lapsuudenkotia, joka meillä on yhä jakamatta. Minulla on kyllä pieniä sijoituksia, mutta ei niistä erityisemmin voittoja ole tullut. Minulla ei riitä edes aikaa vapaaehtoistöiden (kolme eri juttua, ei maksa mitään paitsi mitä nyt lahjoituksia teen) ja palkkatöiden lisäksi istua koneen ääressä koko ajan. En jaksa ajatella eläkettä, kun esim. äitini ei ollut päivääkään eläkkeellä koskaan ennen hautaan joutumistaan ja isä tosiaan eli pienehköllä eläkkeellä. Harrastukseni eivät muutu tästä kalliimmaksi silloinkaan.
Sen takia että sitä voisi jotenkin verottaa pois koko kansalle.