Äidit, nyt sanokaa rehellisesti: Onko teillä suosikki tai inhokki lapsia?
Varmasti rakastaa jokaista lasta, mutta aivan varmasti joskus vaan sille ei voi mitään, että yksi lapsi miellyttää vähemmän kuin toinen.
Minä itse olen äitini inhokkilapsi, sen huomaa siitä että suuttuu minulle paljon helpommin kuin muille. Joskus ei siedä vaikka äänensävyäni, vaikka omasta mielestäni puhun normaalisti. Muille sisaruksille on hommattu ajokortit, autettu auton, asunnon yms ostamisessa, minulle ei voi lainata edes 20 e.
En sit tiedä mistä johtuu, tai ehkä tiedän. Olen tosi erilainen ja omaan ihan erilaiset arvot kuin äitini, eikä hän varmaan arvosta esim koulutusvalintojani tai ulkonäköä/tyyliä.
Kommentit (26)
En edes mieti tuollaisia. Meillä on vain 2 lasta. Tyttö ja poika. Molemmissa on sekä hyviä että huonoja puolia kuten meissä kaikissa. Jos ärsyttää molemmat, joskus vain toinen ja välillä kaikki on erittäin ok. Pyrimme parhaamme mukaan kohtelemaan lapsia tasapuolisesti mutta kyllä kuopuksella silti on ollut helpompaa. Hän on kuitenkin 5 vuotta nuorempi kuin siskonsa. Ensimmäisen lapsen kanssa sitä kuitenkin kasvaa äidiksi ja isäksi ja toinen lapsi saa "valmiimmat" vanhemmat.
On suosikki, mutta kohtelu on kaikille tasapuolista: jokainen saa tasan saman määrän huomiota, rahaa, lahjoja jne. Hän on suosikki, koska on vaan aivan yksinkertaisesti niin ihana lapsi, suloinen kuin mikä. Hänestä pitävät muutkin aikuiset ja lapset, käyttäytyy luonnostaan kauniisti ja osaa huomioida toisia. Ei tee tyhmyyksiä, ei kiusaa ketään eikä ahnehdi.
Ei, rakastan molempia. Molemmissa on omat hyvät ja huonommat puolet, molemmat ihastuttavia, fiksuja ja empaattisia ihmisiä.
Tyttö on monella tapaa enemmän isänsä kaltainen, mutta toisaalta meitä kiinnostaa monet samat asiat. Poika taas on herkempi ja tarvitsee enemmän tukea ja ehkä vaan osaan olla parempi vanhempi nuoremman kohdalla.
Meidän lapset on vielä pieniä ja tässä vaiheessa ovat kyllä kaikki suosikkejani vaikka jokaisessa on ärsyttäviäkin piirteitä (kiljuminen tai ettei osaa käydä vessassa, ei oo mun lempijuttuja). Itse taidan olla omien vanhempien lemppari koska minusta vaan voi olla ylpeämpi kuin muista. Rakastavat meitä kaikkia kyllä. Aloituksesta mieleen, siskolleni ei lainata edes 20 e koska hänellä ei pitäisi olla rahat loppu, mutta onpa vaan kun pitää ostaa miehelle kaljaa. Hukkaan menee siis.
Kaksi lasta, nuorempi on ihana, helppo, iloinen, sopeutuvainen, empaattinen ja hänen kanssa voi lähteä koska vaan ja minne vaan.
Vanhempi vilkas, äänekäs, uhmakas, vastarannan kiiski, menossa adhd tutkimuksiin. Vaatii itseltä todella paljon, ettei mene hermot.
Molemmat yhtä rakkaita ja lahjat yms aina tasan. Tuo nuorempi vaan on niin rakastettava.
Yksi on sellainen porukan hauskuuttaja. Aivan mahtavaa seuraa. Jo lapsena omasi hyvän huumorintajun, ja sitä isän kanssa ihmeteltiinkin. Käytännön tekijä, ei jaksa keskittyä teoreettisiin asioihin. Aikaansaava. Kova harrastamaan, ollut jo pienestä pitäen. Rakastaa sitä, että ympärillä tapahtuu koko ajan ja on ääntä ja meininkiä, ja hoitaa itsekin sen puolen. Todella paljon kavereita, ja onkin aina menossa niiden kanssa.
Toinen on varmaan maailman rauhallisin ihminen, sellainen introvertin arkkityyppi. Oppi lukemaan todella pienenä ja on sen jälkeen ahminut kirjoja kaksin käsin. Jo alakoulussa oli taitava kirjoittaja, on siis sanataiteellisesti lahjakas ja uskomattoman hyvällä mielikuvituksella varustettu. Kysyi jo aika pienenä, saako lukea pikkuveljelle iltasatuja, mutta alkoikin kehittää itse tarinoita, joita kertoi. Aika syrjäänvetäytyvä, joten olemme saaneet olla tarkkana, että saa saman verran huomiota esim. isovanhemmilta. Älykäs lapsi, joka haastaa normit. Kyselee TODELLA vaikeita kysymyksiä ihan kaikesta maan ja taivaan välillä, ja keskustelut ovat antoisia aikuisellekin.