Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ip-kerho ja erityisluokka - ongelma
15.05.2013 |
Lapseni on erityisluokalla toisella puolella kaupunkia. Tähän asti hän on käynyt ip-kerhossa oman kotimme lähellä - toiveena on ollut, että hän saisi sitä kautta lähikavereita, jotka helpottaisivat lähikouluun siirtymistä.
Mutta kuinkas kävikään. Kaikki muut tämän ip-kerhon lapset ovat samassa koulussa, leikkivät keskenään ja käyvät toistensa synttäreillä. Hyvän alun jälkeen lapseni tipahti kaveriporukoista pois ja on nyt yksinäinen. Pari meillä järjestettyä leikkitreffiä ei ole tuonut ip-kerhosta kaivattuja kavereita. Omassa koulussa 15 km päässä olisi kavereita. Harmia lisää se, että naapurissamme ei asuu muita lapsia.
Olisin valmis muuttamaan lähemmäs lapsen koulua ja siirtämään lapsen tämän koulun ip-kerhoon. Minusta se olisi järkevää jo senkin takia, että lasta aletaan integroimaan isompaan luokkaan, jonne hän myös tulevaisuudessa siirtyy. Nämä tulevat luokkakaverit ovat oman koulun ip-kerhossa, jossa voisivat tutustua.
Mutta huokaus, mies kieltäytyy. Lapsi siis jatkaa kulkemista 15 km päähän ja on kovin yksinäinen iltaisin ja viikonloppuisin. Mitä tehdä?
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttakaa lähemmäs koulua. Eiköhän lapsella ole oman sairautensa tai vammansa takia tarpeeksi kestämistä muutenkin. Ei sitä lapsen taakkaa tarvitse lisätä vielä kaverittomuudellakin.
Me muuten muutimme lähemmäs koulua. Elämämme yksi parhaimpia päätöksiä.
Nro 2 - olen ihan samaa mieltä! Minusta lapsi on onneton ja kärsii yksinäisyydestä, tämä tekee pahaa hänen itsetunnolleen. Usein kyselee minulta, miksi hänen pitää oleva lähi-ip-kerhossa, miksi ei kauempanakaan koulun ip-kerhossa. Mutta kun mies ei suostu muuttamaan. Hän on kovin ehdoton tässä asiassa.
Ihme mies sulla. Jos teillä kerta on mahdollista muuttaa, niin miksi ei lapsen takia suostu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikö nyt aluksi voi vaihtaa sitä ip- kerhoa? Jos siellä on kavereita, niin voitte järjestää niitä leikkitreffejäkin, vaatii vain vähän enemmän kuljettamista vanhemmilta. Harrastuksia voisi olla sitten asuinalueella, niin ei sitä kuskaamista nyt niin älyttömästi tule. Kannattaa varmasti. Jq sitten voitte myöhemmin vielä muuttaa lähemmäksi koulua, jos tuntuu vielä oikealta ratkaisulta ja poika on siellä onnellisempi.
Hän uskoo, että lapsi pääsee integroitumaan lähikouluun kolmannen luokan alussa eli vuoden päästä syksyllä. Tämä on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Toka luokka olisi kuitenkin yksinäinen ilman lähikavereita. Itse epäilen, että kavereita olisi tässä tapauksessa kolmannelta luokalta vaikea saadakin, varsinkin jos lapsi joutuu ip-kerholaistensa kanssa samaan kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän uskoo, että lapsi pääsee integroitumaan lähikouluun kolmannen luokan alussa eli vuoden päästä syksyllä. Tämä on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Toka luokka olisi kuitenkin yksinäinen ilman lähikavereita. Itse epäilen, että kavereita olisi tässä tapauksessa kolmannelta luokalta vaikea saadakin, varsinkin jos lapsi joutuu ip-kerholaistensa kanssa samaan kouluun.
Nro 6: ip-kerhon vaihto on minullakin ollut mielessä. Toki silloin lapsi joutuisi tulemaan taksilla pitkiä matkoja kotiin ja päivät olisivat vähän pitemmät, mutta kavereita olisi. Mieheni vastustaa tätä, koska hänestä meidän täytyy pitää yhteydet lähiympäristöön ja kavereihin auki. Kun lapsi kuitenkin on yksinäinen lähikoulun ip- kerhossa, niin tämä ei nyt oikein toteudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, oliko lapsellasi kavereita eskarissa? Jos oli,niin missä he ovat? Onko lähialueellanne muita ip-kerhoja kuin tuo yksi? ja ovatko kaikki muut lapsen varsinaiset luokkakaverit samassa ip-kerhossa?
Meillä samantyyppinen tilanne. Tosin lapsella on 2 kaveria lähialueemme ip-kerhossa, mutta muuten eivät tapaa. Koulukaverit taas asuvat kuka missäkin, etäisyydet ovat liian pitkiä. Kurjaa kun ei saa käydä lähikoulua, vaikka saakin hyvää erityistä tukea nyt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi ei päässyt eskarikavereiden kanssa samaan ip-kerhoon, kuulemma omasta koulustakaan eivät kaikki halukkaat päässeet. Sinne ei siis mahdu. Olen yrittänyt pitää yllä eskarikaverisuhteita, mutta lapset eivät asu ihan lähellä. Menevillä ja paljon kyläilevillä city-ihmisillä ei välttämättä ole aikaa viikonloppuisin ja näin kevättä kohti vanhat eskarikaverisuhteita alkavat unohtua.
Hyviä ajatuksia teiltä on tullut. Luulenpa että alan taivutella jääräpäistä miestäni ip-kerhon vaihtoon. Vielä ehtisi ensi syksyksi!