Hyvät yksittäiset nimet vs. hyvä nimien yhdistelmä
Oletteko enemmän hyvien yksittäisten nimien kannalla vai hyvän yhdistelmän kannalla? Onko mielestänne tärkeämpää, että lapsi saa nimen, joka on hyvin sointuva rimpsu, vai sekoitus niitä nimiä, joista eniten pidätte? Samalla tavalla: Onko mielestänne tärkeämpää, että sisarusten nimet noudattavat jotakin logiikkaa (esim. alkukirjain, tavumäärä) vai että jokaiselle lapselle annetaan se nimi, josta eniten pidätte, välittämättä yhteensopivuudesta?
Kommentit (2)
Minulle ei toisella nimellä ole merkitystä. Tärkeintä on etunimi-sukunimi-yhdistelmän sointuvuus sekä tietysti se, että etunimi on yksinäänkin kiva. Nuo ovat ainoita, joita säännöllisesti käytetään. Oikeastaan voisin jättää toisen nimen kokonaan poiskin, mutta toisaalta se on hyvä paikka jollekin suvussa kulkevalle nimelle.
Minä suosin mallia, jossa käyttönimi on kaksitavuinen ja toinen etunimi kolme tai enemmän. Kolmas nimi jätetään vapaaksi, jos lapsi haluaa täysi-ikäisenä jonkin kutsumanimen viralliseksi. Lauseet on joskus ikäviä: Ellen-Anna Aina Impi tai jotain vastaavia. Meillä nimet valittiin sukuhistoriasta. Vaimon suvussa tietty nimi oli lähes kaikilla toisena nimenä.