Mummo joka ei halua olla mummo? :(

En mäkään haluaisi olla mummo, vaan se ketjun nuorin. Asetu mummon asemaan. Arkun kansi kolkuttaa ja vanhuus tuntuu konkreettisesti, kun on mummo.

Ihmisten käytökselle on yleensä joku selitys.

Millainen anoppisi isä on tai on ollut? Onko anoppisi elänyt lapsuutensa kolmestaan isän ja äidin kanssa? Onko häntä kiusattu kotona tai koulussa?

Ja vielä jatkan. Lapsenlapset osaa olla tosi julmia. Haukkuvat vanhaksi ja roikkuu se ja se. Ei ole kiva olla jatkuvan nälvinnän kohteena.

Onpa tässä taas yksi kiero ja ahdistava keskustelu.

Selvästi yksi ja sama mieleltään epätasapainoinen ja vauvapalstalla jostakin käsittämättömästä syystä luppoaikaansa tuhlaava mummoihminen käy täällä säännöllisin väliajoin haukkumassa muita "sairaiksi" ja syyttelemässä "miniöitä äänekkäistä psykoanalyyseista". 

Eikö tämänkin ihmisen kannattaisi käyttää edes osa tästä vapaa-ajastaan vaikka omien lapsien ja/tai lastenlapsien kanssa seurusteluun? Ja huom: miniästä en tässä yhteydessä maininnut mitään, ettei tarvitse syytellä "miniän järjestämiin pellenäytelmiin osallistamisesta". Kyse on siis ennen kaikkea omasta lapsesta ja lapsenlapsesta, ei miniästä.

Ap suri viestissään biologisen mummon puuttumista lapsensa elämästä. Eli lapsella ei ole isän puoleista mummoa (vaikka mummo vielä fyysisesti tässä maailmassa onkin), koska mummo ei halua olla tekemisissä tai käydä edes kerran vuodessa kutsuttunakaan kyläilemässä. Mummo ei siis halua osallistua lapsenlastensa elämään edes läsnäolollaan. Surullistahan tuo on ja surisin asiaa minäkin. Sukupolvien ketju katkeaa, mummo on lapselle täysin vieras ja outo henkilö.

Kukaan ei ole valittanut lastenhoitoavusta, ainoastaan läsnäolon puutteesta. Miksi tästäkin keskustelusta pitää taas väen väkisin vääntää miniä-anoppitaistelua? Eikö mummoja saa enää kutsua osallistumaan lastenlasten juhliinkaan ilman että joku kierosti tulkitsee sen kutsuksi miniän pellenäytelmään? Haloo! 

Ei isovanhemmalla ole mitään velvollisuutta olla mukana lapsenlasten elämässä. Ikävää jos ei omienkaan lastensa elämässä halua erityisemmin olla mukana, mutta jotkut nyt vaan ovat sellaisia. Oma anoppini ei voi sietää lapsia yleisesti, saa nähdä miten suhtautuu sitten omiin lapsenlapsiinsa.

Miksi ihmisen pitäisi olla pakkososiaalinen ja rakastava sukulaisiaan kohtaan? Ei ihminen tunteilleen mitään voi. Hän voi olla luonteeltaan erakko ja kärsiä seuranpidosta, miksette voi hyväksyä sitä haukkumatta? Tietysti kuuluu hyviin tapoihin kutsua juhliin ja joulunviettoon, mutta kuuluu myös hyviin tapoihin olla loukkantumatta kieltäytymisestä. Hänellä on varmasti omat syynsä miksei halua tulla, ja ne ei kuulu teille.

Jos ei ap kerran itsekään anoppiaan rakasta, miksi häntä täytyy olla kutsumassa kylään, ja itse laukata anopin luona? Hänelle voi sanoa että ottaa yhteyttä kun haluaa tavata, ja näin jättää pallo anopin päätyyn. Ei siitä tarvitse tehdä sen kummempaa draamaa, tai syyllistää anoppia. Käyttäytyy itse asiallisesti ja ystävällisesti ja antaa toisen olla omissa oloissaan jos tämä sitä haluaa.

Monikaan ei tajua kuinka pienet lapset voi loukata ja muistuttaa vanhuudesta. Vaativat juoksemaan kuoppaista pihaa vauhdilla, ja häviäjä on törppö. Pitäis taipua uskomattomiin asentoihin ja sit nauretaan kun mummo ei pysty. Kyllä sitä loukkaantuu vaikka onkin aikuinen. Se jatkuva muistutus kykenemättömyydestä ja että on vanha, niin todella masentaa. Mielummin on ilman tätä muistutusta.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 17:45"]

Kukaan ei ole valittanut lastenhoitoavusta, ainoastaan läsnäolon puutteesta. Miksi tästäkin keskustelusta pitää taas väen väkisin vääntää miniä-anoppitaistelua? Eikö mummoja saa enää kutsua osallistumaan lastenlasten juhliinkaan ilman että joku kierosti tulkitsee sen kutsuksi miniän pellenäytelmään? Haloo! 

[/quote]

Kyllä se silloin on pellenäytelmä jos toinen osapuoli puoliväkisin pakotetaan osallistumaan siihen. Jos juhlat olisivat mukavat, niin silloinhan mummo haluaisi osallistua niihin mutta monet tässä ketjussa eivät välitä pätkääkään siitä onko niissä juhlissa mummolla kivaa. He eivät kysele, että mitä voin tehdä jotta mummo haluaisi osallistua juhliin. Miksi juhlia jos ei ole kivaa? Ainoa syy on, että se on näytelmä jota esitetään jollekin.

Jos tälläistä tapahtuisi parisuhteessa, niin eräät ehkä ymmärtäisivät sen olevan parisuhdeväkivaltaa. Jos vaikka mies vaatisi vaimoaan pukeutumaan tietylla tavalla aina kun menevät ulos, niin kuka täällä puolustelisi sitä miestä? Varmaan muslimimiehetkin vänkäävät vaimoilleen, että kyllä sun täytyy laittaa se burkha kun se on perinne ja kyllä sä nyt sen verran voit tehdä tai se kuuluu hyviin käytöstapoihin.

Kyllä tämä mummon/anopin rooli on vaikea - ainakin tämän av-palstan perspektiivistä katsottuna. Joko olet kylmä ja etäinen tai sitten tungetteleva, joka asiaan sotkeutuva päällepäsmäri. Välimuotoja ei taida olla.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 18:37"]

Se on varmaan ikävä asia teille tunnetaidon ihmenaisille, kun ette voi muuttaa kaikkia ihmisiä kaltaisiksenne, vaikka kuinka yrittäisitte. Jotain teistä kuitenkin kertoo se, että näette kauheasti vaivaa, touhuatte ja kutsutte ja järjestätte - ja sitten loukkaannutte syvästi, kun kaikki eivät ohjelmaanne osallistukaan.

Valitettavasti en näe etenkään seiskan ja kasin (etteivät olisi peräti sama ihminen?) kirjoituksissa sen paremmin aitoa "rakastavuutta ja huomioonottamista" kuin "inhimillisyyttä ja rakkauden tuntemisen ja osoittamisen kykyä". On yksinkertaisesti huonoa käytöstä haukkua toisia kapakalaksi ja vajavaiseksi ja analysoida traumanaiheuttajaksi. Se osoittaa, ettette te aidosti välitä noista ihmisistä vaikka niin täällä väitättekin, vaan itsestänne ja noiden ihmisten mahdollisesta vaikutuksesta teidän omaan elämäänne. Teillä on tiettyjä oletuksia ja odotuksia näitä ihmisiä kohtaan ja teitä närästää, kun he eivät täytäkään niitä. Tämä tyytymättömyys puolestaan vaikuttaa ihan varmasti teidän käyttäytymiseenne näitä ihmisiä kohtaan, eikä se välttis ole niin "rakastavaa ja huomioonottavaa" kuin itse ehkä ajattelette.

[/quote]

Höpöhöpö.

Tässä ei nyt ole kyse siitä, tuleeko joku kutsuille ja antaako oikeanlaisia lahjoja ja osaako ihastella miniän tekemisiä.

Tässä on kyse siitä, osoittaako MINKÄÄNLAISTA mielenkiintoa lastaan ja lapsenlapsiaan kohtaan.

Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että sellainen on ok, että jotain vanhempaa ei pätkääkään kiinnosta, miten hänen lapsensa voi, onko edes elossa? Ja sinä pidät sitä nyt sitten jonain meriittiniä, ei voi olla totta.

Kuten sanoin, hyväksyn hyvin sen, että ihmisillä on erilaisia tapoja osoittaa välittämistä. Ei kaikki tykkää antaa lahjoja ja osallistua muodollisiin juhliin. Toisille sitä välittämisen osoittamista on vaikka auttaa työllään. Tai viemällä lapsenlastaan puistoon. Soittaa ja jutella lapsensa kanssa. Ilahtua, kun tämä soittaa.

Mutta että sellainen piittaaminen puuttuu täysin, se on tunnepuolen kylmyyttä, eikä kaunista ketään, sano mitä sanot.

Totta kai se on kaksisuuntainen juttu. YLEENSÄ metsä vastaa kuten sinne huudetaan. Mutta ei aina. On ihmisiä, joilla on jostain syystä ongelmia tunteiden osoittamisen ja tuntemisen saralla. Vai väitätkö, ettei heitä ole olemassakaan...?

-8-

Tässä vasta omituinen ketju! 

Missä maailmassa teistä suurin osa oikein elää? Epäsosiaalisessa tyhjiössä, jossa on ok olla olematta tekemisissä omien lasten ja lastenlasten kanssa ihan vain oman sisäänpäinkääntyneisyyden vuoksi? Huhhuh. Ja sitten nämä samat tyypit itkevät parin vuoden päästä av-palstalla, miten on kauheaa olla se unohdettu mummo jota ei edes juhliin kutsuta. No, sitä saa mitä tilaa ja peiliin kannattaa välillä katsoa.

AP:lle tsemppiä ja jaksuhaleja täältä! Tosi ikävää, erityisesti miehesi ja lastenne vuoksi, ettei anopillasi ole halua olla tekemisissä kanssanne. Ajattele mistä kaikesta hän jääkään paitsi ja mitä menettää! Olen suorastaan surullinen hänen puolestaan, ja kaikista traagisinta tässä on se, ettei hän varmaan itse edes tajua menetystään ennen kuin on liian myöhäistä ja aikaa kulunut liikaa.

Mutta AP:lle siis viestiksi, että eniten tässä tämä haluton mummo menettää ja te olette voittajia, koska lasten ei todennäköisesti ole hyvä edes olla tekemisissä moisen epäsosiaalisen ihmispolon kanssa. 

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 17:45"]

Kukaan ei ole valittanut lastenhoitoavusta, ainoastaan läsnäolon puutteesta. Miksi tästäkin keskustelusta pitää taas väen väkisin vääntää miniä-anoppitaistelua? Eikö mummoja saa enää kutsua osallistumaan lastenlasten juhliinkaan ilman että joku kierosti tulkitsee sen kutsuksi miniän pellenäytelmään? Haloo! 

[/quote]

Kyllä se silloin on pellenäytelmä jos toinen osapuoli puoliväkisin pakotetaan osallistumaan siihen. Jos juhlat olisivat mukavat, niin silloinhan mummo haluaisi osallistua niihin mutta monet tässä ketjussa eivät välitä pätkääkään siitä onko niissä juhlissa mummolla kivaa. He eivät kysele, että mitä voin tehdä jotta mummo haluaisi osallistua juhliin. Miksi juhlia jos ei ole kivaa? Ainoa syy on, että se on näytelmä jota esitetään jollekin.

Jos tälläistä tapahtuisi parisuhteessa, niin eräät ehkä ymmärtäisivät sen olevan parisuhdeväkivaltaa. Jos vaikka mies vaatisi vaimoaan pukeutumaan tietylla tavalla aina kun menevät ulos, niin kuka täällä puolustelisi sitä miestä? Varmaan muslimimiehetkin vänkäävät vaimoilleen, että kyllä sun täytyy laittaa se burkha kun se on perinne ja kyllä sä nyt sen verran voit tehdä tai se kuuluu hyviin käytöstapoihin.

[/quote]

Siis häh? En minä kysele keneltäkään, mistään juhlista, että mitä minä voin tehdä, että sinä tulisit? Lasten juhlat ovat lasten juhlat, niitä ei järjestetä mummoilla tai papoille, vaan lapsille. Perheen juhlat ovat perheen juhlat, eikä niitä järjestetä ainoastaan yhden ihmisen toiveiden mukaisesti. Yksilön juhlat ovat yksilön juhlat ja hän saa tehdä juhlistaan oman näköiset. Ei ketään pitäisi anella osallistumaan juhliin, ne osallistuvat, ketkä haluavat. Eikä isovanhemmilla ole mitään oikeuksia kiristää osallistumisellaan, että tulevat, jos juhlat ovat sellaiset kuin minä sanelen. Ei koko maailma pyöri sinun napasi ympärillä, jos haluat pitää läheisiisi välit, olet vastavuoroinen. Et uhkaile etkä kiristä, käyttäydyt hyvin ja otat muut huomioon.

Etkä sinä lasten juhliin mitään pelle miniöitä mene katselemaan, vaan lapsenlapsiasi hyvänen aika.

Kaikkea se ruoka elättääkin!

Joo, onko joku malli mummolle. Tosi typerää odottaa jotain. Mummo voi olla ikionnellinen lapsenlapsista, mutta ei nyt vaan pidä pienistä lapsista. Ajatushan on tärkein??

Ymmärrän hyvin aloittajaa. Täydellisellä tunteettomuudellaan ja itsekkyydellään on oma äitini pilannut välit sekä lapsiinsa, että lapsenlapsiinsa. On tehnyt aina selväksi, ettei häntä kiinnosta mikään enää sen jälkeen, kun häiritsevät kakaransa saanut aikuisiksi. Eikä kyse ole mistään mielenterveyshäiriöön verrattavasta erakkoudesta, äitiä ovat aina kiinnostaneet kyllä miehet ja itselleen tärkeät jutut, mutta omat lapset ja lapsenlapset eivät yhtään. Näistä kaikista mitään mistään tietämättömistä urpoista vastaajista välittämättä voin sanoa, että olkaa tekemisissä mahdollisimman vähän, tuollaisesta äidista ja mummosta on vain haittaa jälkeläisille, parempi pysyä kaukana, niin ei kukaan pahoita mieltään. Kun sehän ei vieläpä sitä mummoa haittaa yhtään, päin vastoin ;)

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:46"]

. Miehen mukaan äitinsä ei ole koskaan osoittanut lämpöisiä tunteita, ei koskaan puhunut tunteista tai vaikkapa vain ohimennen halannut: ei osaa ja tuskin edes haluaa tällaisia huomionosoituksia jakaa tai saada. [/quote]

Ja tämä on tietenkin se kaikkein suurin draama tuossa, ei niinkään se, miten ap:n anoppi häneen suhtautuu tai että lapsilla ei ole rakastavaa isoäitiä.

-8-

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 19:11"]

Joo, onko joku malli mummolle. Tosi typerää odottaa jotain. Mummo voi olla ikionnellinen lapsenlapsista, mutta ei nyt vaan pidä pienistä lapsista. Ajatushan on tärkein??

[/quote]

Joka ilmenee .... miten? Ajatuksia lukemalla?

Minusta ei ole laisinkaan typerää odottaa ja toivoa, että lähiperheen jäsenet välittävät toisistaan. Se on inhimillistä.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 19:11"]

Joo, onko joku malli mummolle. Tosi typerää odottaa jotain. Mummo voi olla ikionnellinen lapsenlapsista, mutta ei nyt vaan pidä pienistä lapsista. Ajatushan on tärkein??

[/quote]

Mikä h***lvetin ajatus? Puhutko sä nyt omasta elämästäsi vai? Sulla on oma elämä sekoittunut aloittajan tarinaan? Sillä muutoinhan tuo kommenttisi ei sovi ollenkaan aloittajan alkuperäiseen viestiin.

Itse et ilmeisesti pidä pienistä lapsista? Sekö on se "ajatus joka on tärkein"? 

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 17:45"]

Kukaan ei ole valittanut lastenhoitoavusta, ainoastaan läsnäolon puutteesta. Miksi tästäkin keskustelusta pitää taas väen väkisin vääntää miniä-anoppitaistelua? Eikö mummoja saa enää kutsua osallistumaan lastenlasten juhliinkaan ilman että joku kierosti tulkitsee sen kutsuksi miniän pellenäytelmään? Haloo! 

[/quote]

Kyllä se silloin on pellenäytelmä jos toinen osapuoli puoliväkisin pakotetaan osallistumaan siihen. Jos juhlat olisivat mukavat, niin silloinhan mummo haluaisi osallistua niihin mutta monet tässä ketjussa eivät välitä pätkääkään siitä onko niissä juhlissa mummolla kivaa. He eivät kysele, että mitä voin tehdä jotta mummo haluaisi osallistua juhliin. Miksi juhlia jos ei ole kivaa? Ainoa syy on, että se on näytelmä jota esitetään jollekin.

Jos tälläistä tapahtuisi parisuhteessa, niin eräät ehkä ymmärtäisivät sen olevan parisuhdeväkivaltaa. Jos vaikka mies vaatisi vaimoaan pukeutumaan tietylla tavalla aina kun menevät ulos, niin kuka täällä puolustelisi sitä miestä? Varmaan muslimimiehetkin vänkäävät vaimoilleen, että kyllä sun täytyy laittaa se burkha kun se on perinne ja kyllä sä nyt sen verran voit tehdä tai se kuuluu hyviin käytöstapoihin.

[/quote]

Itse näin mummona koen, että lasteni ja lastenlasteni vuoksi olen valmis vähän epämukavuuttakin tarvittaessa kokemaan jos se mahdollistaa tälle toiselle osapuolelle tyydytyksen ja hyvän mielen. Eikö se ole altruistisesti ajateltuna ideaali toimintamalli? Elämän kun ei tarvitse aina olla egoistisesti ajateltuna vain ja ainoastaan minulle itselleni mahdollisimman helppoa ja mukavaa. Eihän elämä voi koko ajan sellaista olla muutenkaan! Jos minä olisin näin itsekkäästi ajatellut, en varmasti olisi lapsiakaan aikoinani hankkinut,  jo pelkkä esikoiseni synnytys oli todella epämukava kokemus.

Jos mummo ei osallistu oman lapsenlapsensa juhliin vain koska "mummolla ei ole siellä tarpeeksi kivaa", ei tällaisen mummon olisi kannattanut lisääntyä ollenkaan. Häpeällinen ajatus jo lähtökohtaisesti!

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 17:45"]

Kukaan ei ole valittanut lastenhoitoavusta, ainoastaan läsnäolon puutteesta. Miksi tästäkin keskustelusta pitää taas väen väkisin vääntää miniä-anoppitaistelua? Eikö mummoja saa enää kutsua osallistumaan lastenlasten juhliinkaan ilman että joku kierosti tulkitsee sen kutsuksi miniän pellenäytelmään? Haloo! 

[/quote]

Kyllä se silloin on pellenäytelmä jos toinen osapuoli puoliväkisin pakotetaan osallistumaan siihen. Jos juhlat olisivat mukavat, niin silloinhan mummo haluaisi osallistua niihin mutta monet tässä ketjussa eivät välitä pätkääkään siitä onko niissä juhlissa mummolla kivaa. He eivät kysele, että mitä voin tehdä jotta mummo haluaisi osallistua juhliin. Miksi juhlia jos ei ole kivaa? Ainoa syy on, että se on näytelmä jota esitetään jollekin.

Jos tälläistä tapahtuisi parisuhteessa, niin eräät ehkä ymmärtäisivät sen olevan parisuhdeväkivaltaa. Jos vaikka mies vaatisi vaimoaan pukeutumaan tietylla tavalla aina kun menevät ulos, niin kuka täällä puolustelisi sitä miestä? Varmaan muslimimiehetkin vänkäävät vaimoilleen, että kyllä sun täytyy laittaa se burkha kun se on perinne ja kyllä sä nyt sen verran voit tehdä tai se kuuluu hyviin käytöstapoihin.

[/quote]

Vedäpäs nyt hieman henkeä, siemaise kuppi kahvia ja laske kymmeneen. :) 
Ihan mielenkiinnosta: Sinut kutsutaan vaikkapa poikasi lapsen ristiäisiin. Suhtaudutko siihen miniän pellenäytelmänä ja pakkopullana, ja että sinut nyt pakotetaan johonkin muottiin mitä et ole? 
Eikö sinulle tule mitään halua mennä omasta halustasi ristiäisiin "pönöttämään arvokkaasti" ihan siksi, että on mukavaa nähdä oman poikasi lapsi, viis siitä minkälainen miniä itse on? 
Samaten muut juhlat. Onko ne automaattisesti pakkopullia, eikö tule minkäänlaista ilahtumista että "ihanaa nähdä serkku" tai "onpa kiva kun nuo lapsenlapsetkin tulevat sinne"?

Kuulun itse ihmisiin, joille opetettiin ihan lapsesta asti että "nyt mennään mummolaan", ja jos tarpeeksi kauan kiukutteli että leikit on kesken niin äiti ja isä muistuttivat, että mummo ei välttämättä kauan enää tässä maailmassa ole tavattavissa. Ei minua ole ihan serkun kaiman kummin häihin tai hautajaisiin pakotettu, mutta jos tässä lähisuvun ympärillä tulee joitakin kissanristiäisiä, niin oletuksena on että mennään nyt. Kyllä minä haluaisin joka päivä tehdä ihan tasan mitä itse haluan, mutta kyllä elämään kuuluu myös vastuut ja velvollisuudet. No okei, ei ole velvollisuus olla tekemisissä omien lastensa tai vaikkapa mummonsa kanssa, mutta jos välit suht. koht. normaalit ovat niin olisihan se suotavaa. 

Joskus on sysättävä se oma mukavuus syrjään että voisi tarjota mukavaa toisillekin. Ja oikeasti, silloin tällöin sukulointi (varsinkin oman perheensä sisällä!) ei kyllä ole hirvittävä urakka.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 19:17"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 19:11"]

Joo, onko joku malli mummolle. Tosi typerää odottaa jotain. Mummo voi olla ikionnellinen lapsenlapsista, mutta ei nyt vaan pidä pienistä lapsista. Ajatushan on tärkein??

[/quote]

Mikä h***lvetin ajatus? Puhutko sä nyt omasta elämästäsi vai? Sulla on oma elämä sekoittunut aloittajan tarinaan? Sillä muutoinhan tuo kommenttisi ei sovi ollenkaan aloittajan alkuperäiseen viestiin.

Itse et ilmeisesti pidä pienistä lapsista? Sekö on se "ajatus joka on tärkein"? 

[/quote]

jepjep, lapsista on mukavaa ja lämpöistä tietää, että mummo vihaa lapsia, kun se tulee kylään, eikä suostu puhumaan lasten kanssa tai katsomaan heihin päinkään.