joutuuko täysi-ikäinen työssäkäyvä lapsesi maksamaan rahaa kotiin?

Jotenkin karmivaa, kuinka moni ajattelee omasta lapsestaan noin ikäänkuin "riesana". Minä olen opettanut lapsilleni tasan tarkkaan, että kaikkea ei voi saada ja että raha ei kasva puussa, mutta minulle ei silti tulisi mieleenkään pyytää 19-vuotiaalta tyttäreltä rahaa vuokraan. Olen onnekas, olen saanu kaksi ihanaa lasta, olen aina sanonut lapsille että kotona saa olla niin kauan kuin siltä tuntuu, aina on paikka jonne voi turvautua. Aikuiset lapseni opiskelevat, toinen käy töissä. Nuoret ovat kotitöillä ansainneet kuukausirahaa nuorempina, rahan eteen on tehty töitä, mutta omasta kodista herranjumala ei tarvitse maksaa (eri asia jos ikää jo 30v). 

Jotenkin karmivaa, kuinka moni ajattelee omasta lapsestaan noin ikäänkuin "riesana". Minä olen opettanut lapsilleni tasan tarkkaan, että kaikkea ei voi saada ja että raha ei kasva puussa, mutta minulle ei silti tulisi mieleenkään pyytää 19-vuotiaalta tyttäreltä rahaa vuokraan. Olen onnekas, olen saanu kaksi ihanaa lasta, olen aina sanonut lapsille että kotona saa olla niin kauan kuin siltä tuntuu, aina on paikka jonne voi turvautua. Aikuiset lapseni opiskelevat, toinen käy töissä. Nuoret ovat kotitöillä ansainneet kuukausirahaa nuorempina, rahan eteen on tehty töitä, mutta omasta kodista herranjumala ei tarvitse maksaa (eri asia jos ikää jo 30v). 

Tämä on 50 vuoden takaa, jolloin yleinen elintaso oli aivan toinen.

Töissä käyvä lapsi maksoi osna palkastaankotiin. Kansantlaoustieteilijäisäni katosi, että sopvia summa oli aiheuttamansa marginaalikustannukset.. Lisattävä, että siihen aikana hyvin harva asuin yksin omaa kotia. Vanhempien luona - tasi yhteisasunnossa asuttiin . kunnes mentiin naimisiin.

Tämä on 50 vuoden takaa, jolloin yleinen elintaso oli aivan toinen.

Töissä käyvä lapsi maksoi osna palkastaankotiin. Kansantlaoustieteilijäisäni katosi, että sopvia summa oli aiheuttamansa marginaalikustannukset.. Lisattävä, että siihen aikana hyvin harva asuin yksin omaa kotia. Vanhempien luona - tasi yhteisasunnossa asuttiin . kunnes mentiin naimisiin.

Kotona asuvat 20v ja 22v maksavat nimellisen korvauksen ja näin ottavat osaa kuluihin.Tytär etsii asuntoa ja uskon ettei poikakaan kauaa täällä asu. Itse olen työtön ja olisi se aika erikoista jos työtön poikani, joka saa korvausta melkein saman kuin minäkin ei ottaisi osaa kuluihin. Kun itse aikoinani asuin työssäkäyvänä vanhempieni nurkissa, niin tottahan toki otin osaa kuluihin.Jos minullakin olisi työpaikka, eikä rahasta tiukkaa, niin silloin ei olisi pakko.

Tytär on 19-vuotias, pääsee juuri ylioppilaaksi ja käy kesätöissä. En mä sen mitättömistä tienesteistä ala mitään ottaa, tarvii sen kuitenkin säästää ensi syksyä varten, kun ei vielä tiedä, missä on ja mitä tekee.

Ja joku tuolla kommentoi, että pitää muuttaa pois kotoa kun on täysi-ikäinen ja töissä. Niin kai, jos asuntoja vain olisi tarjolla. Vuokrat on korkeita, eikä määräaikaisella työsopimuksella oleva ole kovin hohdokas vuokralainen. Mulla ei ole varaa maksaa monen sadan euron vuokria hänen puolestaan.

Itse olen aikuinen ja asun vanhemmillani. Maksan kuukaudessa noin 300 euroa vanhemmilleni asumiskuluja. Olen opiskelija.

ap.n tilanne on se,että kohta 19v poika on valmistunut ammattiin ja sai ihan kokopäivätyönkin loppuvuodeksi.Tammikuussa lähtee inttiin ja sen jälkeen muuttaa omilleen jos saa asunnon ja kait se työpaikkakin pitää olla.Periaate siis on,että kotona saa tietenkin asua,mutta pojalla polttelee raha ja pistää rahan menemään ihan turhuuksiin,jotenkin tuntuu hullulta "elättää" tuonikäistä joka tienaa samanverran kuin minä ja sitten raha menee pelikoneisiin,hampurilaisiin,juhlimiseen ym. toki hän maksaa harrastuksensa,vaatteensa.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 22:28"]

Jaa niinkuin miksi? Onko vanhemmat sossupummeja tai eläkeläisiä ja haluaa, että lapsi elättää heitä, kun kerran on jo aikuinen ja töissä.

[/quote]

Siinä taas joku 32v kilapsi joka ihmettelee miksi kotona asumisesta pitäisi maksaa.... Jos aikuinen jää elätytyttämään itseään vanhempien asuntoon vaikka on jo työelämässä, niin hän tässä on wt hyväksikäyttäjä.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 22:50"]

Kymppi kuorii kermat päältä.

Se on vaan omaa ahneutta jos lypsää lapseltaan rahaa. Tottakai lapsi laittaa rahansa mihin laittaakaan. Enempi minua häiritsee se ettei lapsi kotona tee mitään ja tulee aina valmiiseen pöytään. Mutta se on oman toiminnan seuraus. Kyllä pienenkin lapsen voi opettaa tekemään.

Se ettei lapsi vaikka säästä palkkaansa ei ole mikään syy siihen että hän alkaa maksamaan asumisestaan kotona.

[/quote]

Tietenkin on syy. Jos käyt töissä niin sittenhän voi itse kustantaa elämisensä. Aikuisen pitää osata elättää itsensä. Just sellaisista tulee luusereita jotka asuvat vielä täysi-ikäisinäkin kotona ja vanhemmat elättää vaikka itse käy töissä. He eivät opi maksamaan omia kulujaan.

Meillä ainakin periaate on se että niin pitkään kun opiskelee saa asua kotona. Kesätöistä ei olla odottamassa mitää vuokraa tai ruokarahaa kotiin päin, mutta lapsilta odotetaan osallistumista kodin arjen pyörittämiseen.

Mitään maksutonta täyshoitolaa en aio alkaa pyörittämään. Ja minun kodissani noudateaan minun sääntöjä, ei tuoda kavereita yöksi omin lupinensa, eikä muutenkaan kuljeta miten sattuu, vaan pitää vähän aina ilmoitella menoistaan. Jos haluaa itsenäisyyttä ja omaa rauhaa, niin sitten pitää hankkia oma kämppä.

Omakotitalossa asumiskulut ei paljon muutu siitä että onko yhdessä huoneessa asukas vai ei, mutta ymmärrän kyllä että jos asuu vuokralla ja itselle riittäisi pienempikin asunto ja  jos aikuisen työssä käyvän lapsen vuoksi joudutaan pitämään surempaa asuntoa, niin on vähintään kohtuullista että tämä osallistuu myös vuokrakuluihin.

Tunnen muutamia yksinhuoltajia, jota aikuiset lapset käyttää törkeästi hyväkseen ja vie kuin tiskirättiä.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 02:47"]

Jotenkin karmivaa, kuinka moni ajattelee omasta lapsestaan noin ikäänkuin "riesana". Minä olen opettanut lapsilleni tasan tarkkaan, että kaikkea ei voi saada ja että raha ei kasva puussa, mutta minulle ei silti tulisi mieleenkään pyytää 19-vuotiaalta tyttäreltä rahaa vuokraan. Olen onnekas, olen saanu kaksi ihanaa lasta, olen aina sanonut lapsille että kotona saa olla niin kauan kuin siltä tuntuu, aina on paikka jonne voi turvautua. Aikuiset lapseni opiskelevat, toinen käy töissä. Nuoret ovat kotitöillä ansainneet kuukausirahaa nuorempina, rahan eteen on tehty töitä, mutta omasta kodista herranjumala ei tarvitse maksaa (eri asia jos ikää jo 30v). 

[/quote]

Joku sen kodin ja ruuan aina maksaa...

Ap, tilanteessasi maksattaisin pojalla omat ruuat mutta asua antaisin ilmaiseksi. Luultavasti syö kuitenkin tuplasti sen mitä sinä...

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 22:37"]

Olisi aika erikoista, jos kotona asuva, työssä käyvä aikuinen ei osallistuisi millään tavalla kustannuksiin.

Eri asia sitten, kun asuu omillaan.

[/quote]

Jos aikuinen työssäkäyvä lapsi jää asumaan vanhempiensa kanssa, niin kyllä hän minusta on sen jälkeen yksi perheen aikuisista ja osallistuu sen ylläpitoon kykyjensä mukaan.

Retkut jäävät asumaan aikuisena mamman täysihoitolaan. Huonosti kasvatettu hyväksikäyttäjä ei näe mitään väärää siinä, että käyttää oman palkkansa lisäksi myös äitinsä eläkkeen.

Aika hämmästyttävää että näinkin moni on sitä mieltä että aikuisen työssäkäyvän lapsen ei tarvitse osallistua aiheuttamiinsa kuluihin jos asuu "kotona".

Kun taas toisaalla hyvin suuri osa jakaa menot tarkasti jopa puolisonsa kanssa.

Olisi mielenkiintoista tietää että onko henkilöt samoja, varotaan ettei itse eletä miehen siivellä, mutta ollaan valmiita elättämään aikuista lasta.

En olisi perimässä kuluja kesätöitä, mutta sen jälkeen kyllä kun kolut on ohi ja siirtyy työelämään.

Nuoren on tarkoitus itsenäistyä ja hänen tulee erota vanhemmistaa ja perustaa oma perhe.

Olen pienipalkkainen ja mieheni pitkäaikaistyötön. Meillä ei ole varaa tukea lastamme paljoakaan taloudellisesti. Nyt poika pääsi hyväpalkkaiseen työhön ja sovimme, ettei tarvitse maksaa kotiin mitään. Voi laittaa vuokra- ja ruokarahat säästöön ja kerätä pientä pesämunaa kunnes haluaa muuttaa omilleen. Itse arveli, että korkeintaan pari vuotta asuisi näin. Laskin, että säästää ainakin 15000 euroa.

Meillä ylioppilas piti välivuoden lukion jälkeen ja oli vuoden ajan töissä. Sitten aloitti opinnot. En perinyt mitään, koska emme ole taloudellisesti niin tiukilla, että olisi pakko ja koska lapsi säästi koko vuoden. Ja tiedän, että nyt omillaan asuvana opiskelijana ne säästöt ovat tuiki tarpeelliset.

Ymmärrän, että taloudellisesti tiukilla oleva, esim. yh, voi olla tilanteessa, jossa on pakko periä rahaa vuokraan tai ruokaan.

Meillä saa opiskelijat asua ilmaiseksi kotona. Ja sen jälkeenkin jonkun aikaa, jos esim. säästää rahaa omaa kotia varten. Ikuisesti ei voi kotona asua ja jos nyt yliopistosta valmistunut kokopäiväisesti työssäkäyvä 3-kymppinen asuisi vielä kotona, niin kyllä harkitsisin, että jotain pitäisi jo maksaakin, jos ei ymmärrä lähteä omilleen.

Yllättävän moni ottaisi lapsiltaan rahaa. Minä ja mieheni olemme molemmat sen sijaan saaneet aikanaan huomattavaa tukea vanhemmiltamme opiskeluaikoina ja myöhemminkin, asunnon ostoon jne, ja tuntuisi vinksahtaneelta kääntää tämä tilanne niin päin, että nyt sitten lapsiemmekin pitäisi meille antaa rahaa. Kyllä meillä nyt on jo pesämunaa lapsilla odottamassa, ja sitten isompanakin, muutaman vuoden päästä, toivottavasti olemme edelleen siinä asemassa, että me voimme tukea lapsiamme.

Ymmärrän vuokranmaksun tarpeen sosiaalituilla elävillä, koska aikuisen kotona asuvan lapsen tulothan vähentävät heidän tukiaan. Silloin on kohtuullista osallistua. Mutta veikkaan, että hyvätuloisissa perheissä se raha kyllä kulkee aikuisilta aikuistuvien nuorten suuntaan, eikä päinvastoin. Tietenkin niin, että säästämiseen ja sijoittamiseen opetetaan.