Miten 80-luvulla syntyneet eroavat 70-lukulaisista

[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 17:20"]

70-luvulla syntyneet diggasi Hanoi Rocksia ensimmäisellä kerralla, 80-luvulla syntyneiden juttu oli Dingo.

[/quote]

No ei todellakaan! Kyllä se oli nimenomaan 70-luvulla syntyneiden juttu se Dingo, Dingohan lopetti jo meikäläisen murrosiän alussa. Hanoi Rocks oli joku ihan vanhusten juttu.

1974

[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 01:23"]

Mielenkiintoinen keskustelunaihe. Monet kommentit vain tuntuvat aikamoisilta yleistyksiltä, joten on pakko ottaa osaa keskusteluun. Olen itse 80-luvulla syntynyt ja seurustellut vuosia 70-luvulla syntyneen kanssa (ikäeroa yli 10 vuotta). Työelämästä ja ystäväpiiristä tunnen paljon molempien aikakausien kasvatteja.

Tämän päivän elossa olevista ihmisistä kovimman yhteiskunnallisen rakennustyön tekivät 20-, 30- ja 40-luvulla syntyneet. Tämän rakennustyön takia 50- ja 60-luvulla syntyneet pääsivät edes hieman helpommalla ja ennenkaikkea saivat paljon paremmat mahdollisuudet elämälleen kuin vanhempansa.

Ensimmäinen porukka joka alkoi poimia varsinaisesti hedelmiä korista olivat 70-luvulla syntyneet (osalle 70-luvun alussa syntyneistä saattoi olla pientä työttömyyttä laman aikana, mutta enemmän lamasta kärsi näiden ihmisten vanhemmat sekä etenkin 80-luvulla syntyneet lapset). Kuten jo aiemmin mainittiin, 70-lukulaiset menivät töihin ja saivat töitä (myös vähemmän kouluja käyneet), hankkivat asunnon ja tänä päivänä moni heistä on tehnyt valtavan tilin asuntomarkkinoilla. Samaan aikaan tänä päivänä 80-luvulla syntynyt ensiasunnon ostaja maksaa pelkkiä korkoja tuplasti kalliimmasta asunnosta kuin se, joka teki saman reilu vuosikymmen aikaisemmin.

Kotikasvatuksen eroista puhuminen on täysin naurettavaa tässä yhteydessä, koska monen 80-luvulla syntyneen vanhemmat saattavat olla vanhempia (ja hyvin usein ovat samanikäisiä) kuin joidenkin 70-luvulla syntyneiden.

Minun mielestä 70-lukulaisilla kävi hyvä mäihä työelämän suhteen ja kun katsoo suomalaisia ikäpyramideja työikäisen väestön suhteen, saavat 70-syntyneet tehdä rauhassa töitä eläkeikään saakka. Vielä ei tiedetä miten käy 80-lukulaisten suhteen. Suuri määrä 80-luvulla syntyneistä on jo menetetty laman, päihteiden ja pitkittyneen syrjäytymiskierteen myötä. Toisaalta 70-lukulaisilla alkaa olla varmaan jo joka toisella avioero takana. Ehdottoman rankka aihe sekin ja varmasti omalta osaltaan vaikuttamassa tulevaisuuden kuvioihin.

[/quote]

Mitä ihmettä sä höpötät? Kyllä 70-lukulaiset valmistuivat suoraan kortistoon 90-laman kourissa, ja seuraava satsi, eli 80-lukulaiset meni edelle kun valmistuivat nousukauteen. JA se näkyy, olen itse sen laman uhri, ja töissä pitkäaikaistyöttömien parissa, ja kyllä siellä on enemmän 70-lukulaisia pitkäaikaistyöttömiä kuin 80-lukulaisia.

1974

Olen syntynyt 70-luvun alussa ja rahoitin opintoni tekemällä töitä perintätoimistossa. Sitä työtä riitti - haasteita ja konkurssihakemuksia. Puoliso valmistui it-alalta ja perustimme oman firman, jonka myimme kuplan ollessa kuumimmillaan. Kun lapset syntyivät muutimme ulkomaille asumaan. Meille kävi hyvin.

Minusta 80-luvulla syntyneet vanhoillisempia arvoiltaan. Mennään naimisiin ennemmin kun asutaan avoliitossa. 

Olen syntynyt kesäkuussa-79, joten en tiedä kumpaa vuosikymmentä edustan :) peruskoulu loppui 1995 ja jatko-opiskelupaikan sain helposti. Työtä ei niinkään eikä tuttavapiirissä juuri kukaan saanut töitä. Pitkän aikaa oltiin koko porukka työttömiä boheemeja. Opiskelupaikassa jopa opettajat varoittelivat että töitä ei tule olemaan. Paitsi suhteilla.
En tunne tai minulla ei ole kavereina kuin muutama kasarin alkupuolen lapsi ja he, sekä nuoremmat työkaverit ovat kyllä reippaita ja aikaansaavia henkilöitä. Ainakaan itse en ole huomannut mitään jakautumista 70/80 luvuilla syntyneisiin.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 14:36"]

ovat nuorempia

[/quote]

opettele lukeen

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 14:48"]

80-luvulla syntyneet ovat eläneet lapsuuttaan ja kouluaikaa laman aikana, jolloin koulussa säästettiin paljon ja perheillä meni huonosti. Tämä näkyy vielä aikuisuudessakin.

Olen itse syntynyt 70-luvun lopulla ja ikätovereillani ei ollut nuoruusvuosina esim. teiniraskauksia tai itsemurhia (ei ketään omassa tuttavapiirissäni). Vajaa 10 vuotta nuoremmilla näitä molempia oli valitettavasti yläaste- ja lukioiässä. Asuinalue ja sosio-ekonominen taso sama.

[/quote]

80-luku oli jatkuvaa nousukautta, joten 80-luvulla syntyneet on nähneet muutakin kuin lamaa, varsinkin alkupuoliskolla syntyneet. 

80-luvulla syntyneillä on paremmat perät kuin 70-lukulaisilla. Pääsääntöisesti, tottakai..

Mä olen ainakin ylpeä siitä, että olen syntynyt -70-luvulla ja olen kokenut sen sjan nostalgian. En varmaan mitenkään muuten eroa -80-luvulla syntyneistä.

[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 17:32"]Mä olen ainakin ylpeä siitä, että olen syntynyt -70-luvulla ja olen kokenut sen sjan nostalgian. En varmaan mitenkään muuten eroa -80-luvulla syntyneistä.
[/quote]

*70- ja 80-luvulla.

Itse olen 80-luvulla syntynyt juristi, mutta niin vaan minäkin roikun määräaikauuksissa kuten suuri osa oman ikäluokkani juristeista. Tulen itse perheestä, joka menetti edellisessä lamassa kaiken. Luulin hyvän koulutuksen tarjoavan ulospääsyn ja "nousun", mutta toistaiseksi näyttää hyvin epävarmalta juristin koulutuksesta huolimatta.

Itse kirjoitin 1993, ja lama oli syvä. Ammattikorkeat olivat juuri aloittaneet (1992) yliopistojen rinnalla, ja ei opiskelupaikan saaminen tai työn löytäminen ollut todellakaan helppoa. Kävin siis peruskouluni kultaisella 1980-luvulla, ja silloin mantra oli, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Joka vuosi sai uudet koulukirjat jne. Tuloerot olivat tuolloin aika pienet, kunnes kasinotalous alkoi kuumeta 80-luvun loppua kohti. Kaiken kaikkiaan suurin osa kavereistani kuitenkin pääsi opiskelemaan 1-2 vuoden välivuosien jälkeen. Osalla on ollut enemmän työttömyyttä, ja osa on porskuttanut vakitöissä. 1990-luvun alkupuoli oli vaikeaa aikaa, mutta toki se oli sitä kaikille ikäluokille.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 17:18"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 22:38"]

Tämä on hienoa!!  En tietenkään yleistä, on poikia jotka taatusti osaa virittää mopoa, virityksiä on tietysi hyviä ja huonoja :)  mites kun kannat eteen ruohonleikkurin, moottorisahan, perämoottorin.....esim yamahan 20 heppaisesta saa käden käänteestä 25 heppaisen ( tehty rekisteröinti lain mukaan 20 hv)...monesti ratkaisee myös "yleistieto" eikä se että suuntautuu vain yhteen "asiaan"

Arvostaisin sitä että nykynuoret joutuisivat ihan oikeasti tekemään ja miettimään, oli sitten asia mikä tahansa, vaikka ruoanlaitto. itse ainakin nuoressani kun kalastin ja metsästin (teen niitä nykyään), niin saalis aina käsiteltiin ja pikku hiljaa siinä opittiin ruoanlaitto. Nyt on kiva kun osaa käsitellä lihat ja kalat, voisit vaikka tuoda elävän sonnin, niin äkkiä olisi sonni kinterissä ja 3-4 tunnin päästä paloiteltu ja vaikka sisäfileet grillissä tai savulohi pöntössä savustumassa....nam nam

Liian moni saan ns."manulle illallisen" , monessakin asiassa. Harmi jos ei vanhemmat osaa näitä "kädentaitoja" opettaa omilleen lapsilleen.

Moniko täällä oleva on lypsänyt lehmää? ehkä me -70 lukulaiset ollaan tätä tehty...nykyään kun mummolassa ei lehmiä ole! Toki tällä taidolla ei mitään tee mutta eipä nyky lapset tiedä mistä ( no sen tietää että jostain tissistä) ja miten maito tulee...no nekin monessa paikaa hoitaa lypsyrobotit

se -74 :)

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 22:11"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 21:48"]

Korjattiin omat polkypyörät ihan lapsesta asti, 15 veenä viritettiin mopoja (nyky nuoriso ei edes osaisi viilata "tehomäntää" tai tehdä "teharia"=teho pakoputki) ja ajokortti iässä sitten karvanopat autoon ;) ; ei ruinattu vanhemmilta rahaa, vaan kumin poltoon ja bensaan piti itse rahat hommata ja tietysti rehellisesti!
 

tässä nyt alkua.....kiva olisi kuulla nuorempien 80,90 ja 2000 luvulla syntyneiden tarinoita :)

t. 74 syntynyt

[/quote]

kyllä vaan mun -96 syntynyt pikkuveli osaa mopoja rukata ja virittää. Pyöriä on korjannut noin 6-vuotiaasta. Vuosikymmenet vaihtuu mutta kyllä pojat on aina poikia

[/quote]

[/quote]

Hei oikeasti, sä saat meidät 70-lukulaiset kuulostamaan vuosikymmeniä vanhemmilta. Vähän erilainen ollut kyllä -76 kaupunkilaistytön lapsuus. Ei se nyt kyllä noin paljon nykymaailmasta poikennut, tietokoneita ja kännyköitä ei ollut, mutta ei kyllä niitä lehmiäkään. Ja eiköhän tota metsästystä ja kalastusta edelleenkin harrasteta maaseudulla.

[/quote]

Totta. 70-lukulaista maalla asunutta ja kaupungilla asunutta ei voi verrata mitenkään samana ryhmänä, niin erilaista oli lasten elämä maalla ja kaupungissa. Sen takia maalla kasvaneet ja nyt kaupungissa työskentelevät asiantuntijat eri aloilla saattavat olla oikeasti hieman pihalla siitä todellisuudesta, missä nyt ollaan ja missä ennen on oltu, kaupungissa. Esimerkiksi kaupunkilaisten koululaisten elämä on oikeastaan ollut aika samanlaista aiemminkin. Maalta tulleellle se näyttäytyy asiana, joka "on muuttunut hirveästi verrattuna 70-luvun kooululaisten elämään".

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 23:18"]

Minusta 80-luvulla syntyneet vanhoillisempia arvoiltaan. Mennään naimisiin ennemmin kun asutaan avoliitossa. 

[/quote]

Se johtuu 70-luulla eläneiden ja 80-luvulla eläneiden vanhempien eroista. 70-luvun lasten vanhemmat elivät alkoholijuhlahuuruista elämää. Jokainen työtapaaminen ja kokouskin oli vauhditettu alkoholitajoilulla. oli monenlaista virkistysreissua ja "koulutusreissua". vanhemmilla oli hauskaa. Lapset eli aika paljolti itsekseen, jääkaappi-avainperälapsina.

80-lukulaiset matkustavat enemmän ja ovat tehneet sitä jo nuoresta saakka. Lentäminen oli paljon kalliimpaa 70-luvulla syntyneiden nuoruudessa. Samoin opiskelu ulkomailla on 80-lukuisille itsestäänselvyys, ja kaveripiiri on kansainvälisempää ulkomaankontaktien ja maahanmuuton seurauksena.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 14:48"]

Olen itse syntynyt 70-luvun lopulla ja ikätovereillani ei ollut nuoruusvuosina esim. teiniraskauksia tai itsemurhia (ei ketään omassa tuttavapiirissäni). Vajaa 10 vuotta nuoremmilla näitä molempia oli valitettavasti yläaste- ja lukioiässä. Asuinalue ja sosio-ekonominen taso sama.

[/quote]

Itsemurhakuolleisuus on Suomessa vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana huomattavasti. Päättelen tästä melko varmuudella, että se on leimallisemmin entisaikojen Suomen, siis aiemmin syntyneiden ikäpolvien, ongelma kuin nykyisen Suomen.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 22:47"][quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 01:23"]

Mielenkiintoinen keskustelunaihe. Monet kommentit vain tuntuvat aikamoisilta yleistyksiltä, joten on pakko ottaa osaa keskusteluun. Olen itse 80-luvulla syntynyt ja seurustellut vuosia 70-luvulla syntyneen kanssa (ikäeroa yli 10 vuotta). Työelämästä ja ystäväpiiristä tunnen paljon molempien aikakausien kasvatteja.

Tämän päivän elossa olevista ihmisistä kovimman yhteiskunnallisen rakennustyön tekivät 20-, 30- ja 40-luvulla syntyneet. Tämän rakennustyön takia 50- ja 60-luvulla syntyneet pääsivät edes hieman helpommalla ja ennenkaikkea saivat paljon paremmat mahdollisuudet elämälleen kuin vanhempansa.

Ensimmäinen porukka joka alkoi poimia varsinaisesti hedelmiä korista olivat 70-luvulla syntyneet (osalle 70-luvun alussa syntyneistä saattoi olla pientä työttömyyttä laman aikana, mutta enemmän lamasta kärsi näiden ihmisten vanhemmat sekä etenkin 80-luvulla syntyneet lapset). Kuten jo aiemmin mainittiin, 70-lukulaiset menivät töihin ja saivat töitä (myös vähemmän kouluja käyneet), hankkivat asunnon ja tänä päivänä moni heistä on tehnyt valtavan tilin asuntomarkkinoilla. Samaan aikaan tänä päivänä 80-luvulla syntynyt ensiasunnon ostaja maksaa pelkkiä korkoja tuplasti kalliimmasta asunnosta kuin se, joka teki saman reilu vuosikymmen aikaisemmin.

Kotikasvatuksen eroista puhuminen on täysin naurettavaa tässä yhteydessä, koska monen 80-luvulla syntyneen vanhemmat saattavat olla vanhempia (ja hyvin usein ovat samanikäisiä) kuin joidenkin 70-luvulla syntyneiden.

Minun mielestä 70-lukulaisilla kävi hyvä mäihä työelämän suhteen ja kun katsoo suomalaisia ikäpyramideja työikäisen väestön suhteen, saavat 70-syntyneet tehdä rauhassa töitä eläkeikään saakka. Vielä ei tiedetä miten käy 80-lukulaisten suhteen. Suuri määrä 80-luvulla syntyneistä on jo menetetty laman, päihteiden ja pitkittyneen syrjäytymiskierteen myötä. Toisaalta 70-lukulaisilla alkaa olla varmaan jo joka toisella avioero takana. Ehdottoman rankka aihe sekin ja varmasti omalta osaltaan vaikuttamassa tulevaisuuden kuvioihin.

[/quote]

Mitä ihmettä sä höpötät? Kyllä 70-lukulaiset valmistuivat suoraan kortistoon 90-laman kourissa, ja seuraava satsi, eli 80-lukulaiset meni edelle kun valmistuivat nousukauteen. JA se näkyy, olen itse sen laman uhri, ja töissä pitkäaikaistyöttömien parissa, ja kyllä siellä on enemmän 70-lukulaisia pitkäaikaistyöttömiä kuin 80-lukulaisia.

1974
[/quote]

On toki ero amiksen ja lukion suorittaneiden välillä. Amislaisten työelämään tulo osui pahimpaan lama-aikaan, kun yliopistosta valmistuneilla pahin lama-aika meni opiskellessa ja valmistumisen jälkeen pääsimme aika hyvin vakitöihin.

Oman kokemukseni mukaan (kuten moni muukin vastaaja) 80-lukulaiset ovat paljon "villimpiä ja rohkeampia". Työpaikkoja vaihdetaan ja kilpailutetaan, vaaditaan enemmän, puhutaan avoimesti palkoista ja muistakin eduista. Muutetaan helposti ulkomaille, vaihdetaan kotia, tehdään nopeita ratkaisuja, eikä asuntolaina kiinnosta pätkääkään.

Me 70-lukulaiset olemme kamalan tunnollisia, viihdymme turvallisessa samassa työpaikassa (jos sellainen siis on), emme todellakaan julkista palkkaamme, emme hingu maisemanvaihdosta. Asuntolaina on ja sitä maksetaan kiltisti.

Ja huvitti tuo yhden kommentti "70-lukulainen kysyy GT:tä ja 80-lukulainen Wi-Fi:ä" :) Niin totta, todellakin niin totta.

80-lukulainen veljeni meinasi tukehtua nauruunsa kun kysyin onko täällä "viiifiä". :D

Nuorten itsemurhat ovat kylläkin olleet yleisempiä 70-luvulla syntyneiden joukossa. Multakin on mennyt 3 tuttua.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 14:48"]

80-luvulla syntyneet ovat eläneet lapsuuttaan ja kouluaikaa laman aikana, jolloin koulussa säästettiin paljon ja perheillä meni huonosti. Tämä näkyy vielä aikuisuudessakin.

Olen itse syntynyt 70-luvun lopulla ja ikätovereillani ei ollut nuoruusvuosina esim. teiniraskauksia tai itsemurhia (ei ketään omassa tuttavapiirissäni). Vajaa 10 vuotta nuoremmilla näitä molempia oli valitettavasti yläaste- ja lukioiässä. Asuinalue ja sosio-ekonominen taso sama.

[/quote]