Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka selittää lapselle hänen jäävän ilman sisaruksia?
14.05.2013 |
Olen hieman ennen aikaisesti asiaa kyselemässä, mutta muiden tavat toimia tässä tilanteessa kiinnostaa.
Lapset alkavat tietyssä iässä "kinuamaan" sisaruksia tai ainakin kyselemään, miksi heillä ei jo ole sisaruksia.
Mitä te heille vastaatte? En oikein viitsi suoraan sanoa, että äiti nyt vaan on niin surkea, ettei olisi selvinnyt enää yhdestäkään lapsesta. Kyllähän siinä lapsikin jo syyllistää itseään!
Meidän 9kk vauva on ollut aina ns. vaativa lapsi eli nukkunut huonosti ja omaa melkoisen tempperamentin. Siihen päälle se, että hän joutui syntymään keisarinleikkauksella, koska oli sotkeutunut kroppansakin ympärille napanuoran ja minä epäonnistuin imetyksessä. Tästä edellisestä lauseesta summa summarum koen itseni huonoksi äidiksi.
Nyt olen tosissani alkanut miettimään, että tämä vauva saattaa valitettavasti jäädä ainoaksi. Kovasti välillä tietysti on vauvakuumetta, mutta näin epäonnistuneena jo esikoisen kanssa ei se taida olla kannattavaa. Kaikista ei vain ole äideiksi. Tämä on paha pala minulle, koska lähes 10 vuotta odotin miestä ja samalla sitä, että saisin lapsia. Ilmeisesti vain todetakseni etten suoriudu maailman luonnollisemmasta asiasta.
Kommentit (45)
Eli tässä taas mamma selittää itselleen, ettei muka halua lisää tenavia. Meidän lapsi ei kysynyt koskaan ole kinunnut sisarusta. Olemme erittäin tyytyväisiä - koko kolmen hengen perhe. Lapsi ymmärtää hyvin tämän kombinaation edut.299
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 14:04"]
Olet ilmeisesti tyypillinen lattiamoppi. Mitä jos delegoisit hommia lapsen isälle, niin varmasti jaksaisit jatkossa muutaman vuoden kuluttua pusata toisen muksun. Kyllä mies jaksaa!
[/quote]
MIKSI pitää lisääntyä??? katso ympärille...... suurin ongelma tässä maailmassa on LIIKAlisääntyminen.
Mun neljävuotiaani rakastaa vauvoja. Heti kun näkee sellaisen pitäisi päästä paijaamaan ja hoitamaan. kyselee koko ajan että koskas äidin masussa kasvaa hänelle pikkusisko tai -veli ja miksei hänellä ole sisaruksia kun on niin tylsää leikkiä yksin (on supersosiaalinen tapaus) eikä tyydy mihin tahansa vastauksiin. että kyllä ne lapset voi kovastikin haluta sisaruksia jo pienellä iällä ;)
Olen tylsä ja haluan muistuttaa, että lapsia saadaan, ei tehdä. Meille sattui käymään niin, että lapsille tulikin 4 v. ikäeroa -mutta kuinka hyvä asia se olikaan: kun toinen on jo isompi, toisen vauva-aika on nautinnollista verrattuna siihen tilanteeseen, että olisi ollut se n. 2 v. uhmaikäinen esikoinen. Ja toisen kanssa ei enää stressaa samalla tavalla kuin esikoisen, eli paljon helpompaa on. Eli jospa siirrät päätöksentekoa vähän myöhemmäksi ihan suosiolla?
Mietin itsekin (kun vähältä piti), että kuinka kerron esikoiselle ettei meille tule toista lasta. Ei vielä kysellyt, mutta olisin vaan kertonut, että on erilaisia perheitä ja that's it. Sitten vanhempana olisin voinut selittää tarkemmin niitä syitä. Ja jokaisen oma päätöshän se on.
Nauti vauvastasi! Oikeasti, jokainen saa tehdä ihan omat päätökset näissä asioissa.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 13:40"]
Voi kuule kun olisikin!
Yritän vain ajatella lapseni tulevaisuutta, mutta se näyttää olevan kovin väärin.
Meidän perheessä ei asioista puhuttu. Aina vaan sanottiin, "että no siksi". En halua olla sellainen vanhempi! Kyllä lasten täytyy oppia puhumaan ja saamaan edes jonkinlainen pätevä selitys, jos jokin asia mietityttää.
Ehkä tämä puhumattomuus on sitten jokin perisuomalainen tapa...
Ap
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 13:17"]
Tuntuu vähän keksityltä jutulta.
[/quote]
[/quote]
Opetat siis lapsellesi, että se ettei halua jotain asiaa ei ole pätevä selitys? Se on pätevin selitys mitä voi olla! Opetat siis lapsellesi ettei ihmisen omalla tahdolla ole mitään merkitystä. Voi vittu sun kanssas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet nyt ymmärtänyt aivan väärin!
Se ettei halua enempää lapsia on aivan pätevä syy, mutta en usko, että lapselle on kovin hyvä mennä sanomaan, että äiti ei enää sinun jälkeen halunnut lisää lapsia. Sitähän se tarkoittaa, jos ei enää lapsen teko kiinnostanut. Kyllä sitä viimeistään isompana tajuaa, että tuollaisen selityksen jälkeen syy on siinä esikoisessa.
Ainut huono tapa on mielestäni se, että ei anna minkäänlaista selitystä, kuten olen jo aiemmin kirjoittanut.
Halusin vain kartoittaa minkälaisia tapoja ihmisillä on ollut hoitaa kyseinen asia ja minkälaisia tilanteita asian tiimoilta on seurannut.
En aio sinulta pyytää anteeksi sitä, että haluan toimia lapseni edun mukaisesti.
Ap
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 13:40"]
Voi kuule kun olisikin!
Yritän vain ajatella lapseni tulevaisuutta, mutta se näyttää olevan kovin väärin.
Meidän perheessä ei asioista puhuttu. Aina vaan sanottiin, "että no siksi". En halua olla sellainen vanhempi! Kyllä lasten täytyy oppia puhumaan ja saamaan edes jonkinlainen pätevä selitys, jos jokin asia mietityttää.
Ehkä tämä puhumattomuus on sitten jokin perisuomalainen tapa...
Ap
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 13:17"]
Tuntuu vähän keksityltä jutulta.
[/quote]
[/quote]
Opetat siis lapsellesi, että se ettei halua jotain asiaa ei ole pätevä selitys? Se on pätevin selitys mitä voi olla! Opetat siis lapsellesi ettei ihmisen omalla tahdolla ole mitään merkitystä. Voi vittu sun kanssas.
[/quote]
Ja kuten täällä on tullut esille niin enhän välttämättä enää saakaan lapsia! Olen kyllä tätäkin ajatellut. Mielestäni lapsia saadaan eikä tehdä, mutta se on asia sitten erikseen.
Ihmisethän nyt vaan ajattelee näitä asioita eteen päin, kun koskaan ei voi tietää tulevasta. Ei tuo esikoinenkaan heti ekasta laakista alkuaan saanut.
Kun näin yhden on jo saanut, niin todennäköisyys seuraavalle lapselle on tietysti varmaan aika hyvä... Siksi sitä mahdollista seuraava lasta miettiikin, kun ei voi tietää meneekö tässä vaikka viisi vuotta ennen kuin seuraavan kerran raskautuu. Sitten jos viiden vuoden päästä vasta alottaa yrittämisen ja siihen menee se viis vuotta voi jo olla myöhästä... Jos, jos, jos...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa nyt varmaan vain lapsentasoisesti kertoa, sillä eihän lapsi kovin monimutkaisia syy-seurausketjuja voi ymmärtää, eikä ymmärrä myöskään vauvojen tempperamenttieroja tai hoidon vaativuutta missään nimessä. Itse olen avautunut vauva-arjesta vauvakirjaan niin positiivisessa kuin negatiivisessa hengessä, kirjan aion antaa lapselleni kun hän omia lapsia saa. Mikset voi sitten isompana kertoa tarkemmin tai kirjoittaa asioista kuten minä?! Voit kyllä traumatisoida lastasi myös liian yksityiskohtaisella selityksellä liian varhaisessa vaiheessa, sitä mieltä olen.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 15:39"]
Olet nyt ymmärtänyt aivan väärin!
Se ettei halua enempää lapsia on aivan pätevä syy, mutta en usko, että lapselle on kovin hyvä mennä sanomaan, että äiti ei enää sinun jälkeen halunnut lisää lapsia. Sitähän se tarkoittaa, jos ei enää lapsen teko kiinnostanut. Kyllä sitä viimeistään isompana tajuaa, että tuollaisen selityksen jälkeen syy on siinä esikoisessa.
[/quote]
Tuo on ihan sinun omassa päässäsi. Lapsesi saattaa ajatella, että hän oli jo niin täydellinen, niin ettei toista lasta tarvita. Tai ehkä hän ajattelee, että vauvamarketista ovat vauvat loppuneet. Mitäs jos kertoisit sen todellisen syyn, niin ainakin vältät sen, että lapsesi myöhemmin pitää sinua valehtelijana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen kertonut omalleni, että me halusimme yhden lapsen, sinut, ja olemme onnellisia juuri näin. lapsi välillä kinuaa sisarusta, mutta on kuitenkin tyytyväinen vastaukseen.
Unohda koko juttu ja kehitä itseäsi. Ne kaikki mitään kinua ja kysele...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mielenkiinnosta kyselen, koska uskon, että varmasti jossain vaiheessa kyselee. Esikoinen vielä kaiken lisäksi tyttö, että uskon hänen vielä herkemmin ihastuvan muiden vauvoihin ja haluavan meillekin sellaisen.
Tietenkään lapsia ei vo itehdä, jos ei niistä pysty huolehtimaan, mutta kuinka tämä asia pienelle lapselle selittää!
Ei ne kinua. Voivat kysellä, mutta silloin riittää vastaus, että on erilaisia perheitä ja meillä on tällainen :) Älä vaan selittele liikaa, lapsi vain ahdistuu.
nim. Ainoa lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä ainakaan asiasta ole mitään keskusteltu. Ihan turha mennä mihinkään syvällisyyksiin.
t. Toinenkin Ainoa lapsi
Jotain tällaista olen ajatellutkin.
Saanko kysyä, tiedätkö, miksi sinä olet jäänyt ainoaksi lapseksi?
Onko sinua koskaan ahdistanut asia?
Esim. vanhempien kuoltua kun ei jää tavallaan sitä "omaa" perhettä enää jäljelle, kuten olisi jos olisi sisaruksia. Kaikki eivät tietenkään ole omien sisaruksien kanssa tekemisissä, mutta kyllä minä ainakin olen kiitollinen, että mulla on sisaruksia. Myös miehelläni on.
Aikuisena sitä varmasti enemmän sitten miettii, miksi on ainoa lapsi.
Ap
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 11:41"]
Ei ne kinua. Voivat kysellä, mutta silloin riittää vastaus, että on erilaisia perheitä ja meillä on tällainen :) Älä vaan selittele liikaa, lapsi vain ahdistuu.
nim. Ainoa lapsi
[/quote]
Ei meidän lapsemme ole kinunnut sisaruksia vaikka on 4,5v ja ainokainen. Meillä ikää jo 40v ja talous eikä terveys anna periksi tehdä enempää lapsia. Hän tykkää olla ainokainen koska touhutaan paljon kaikenlaista käydään tivoleissa,sirkuksissa,huvipuistoissa yms ja tehdään kotonakin monenlaista. Hän käy päiväkodissa 10 päivänä kuussa että tapaa muita lapsia kun kavereita ei paljoa ole mutta ihan onnelliselta vaikuttaa.
Onkohan sulla synnytyksen jälkeinen masennus? Sektio tai imettämättömyys ei tee ketään huonoksi äidiksi, jos syyllistät noista noin itseäsi, olet todennäköisesti masentunut.
Joskus voi tietysti olla, että asioista kannattaisi keskustella.
Ehkä teidän kohdalla näin ei sitten ole, mutta ajattelisin, että lapsiluku on aivan normaali keskustelun aihe. Viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa omista vanhemmistaan isovanhempia tekemään.
Ap
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 11:42"]
Ei meillä ainakaan asiasta ole mitään keskusteltu. Ihan turha mennä mihinkään syvällisyyksiin.
t. Toinenkin Ainoa lapsi
[/quote]
Alue: Aihe vapaa
Itselläni on kaksi nuorempaa sisarusta, ja on ollut pienestä pitäen joku yleinen käsitys miten ihminen lisääntyy, mutta en koskaan muista ajatelleeni että pikkusisarukset olisi asia jonka hankkimisesta vanhemmat voisivat päättää.
Ei lapselle mielestäni täydy suoraan sanoa, että jää sisaruksetta - se olisi minusta vähän turhaa ja julmaakin, koska ei lapsi välttämättä osaa käsitellä tuollaisia asioita ja saattaa nimenomaan sinun reaktiosi takia kokea että häntä on kohdannut suuri onnettomuus ja elämästä puuttuu jotain. Jos lapsen kasvattaa siihen, että on erilaisia perheitä, niin tuskin hän asiasta isoa numeroa tekee. Eihän lapsien saaminen tai saamattomuus edes ole aina oma päätös - minusta hyvä vastaus on, että lapsia ei voi hankkia vaan niitä saadaan.
En välttämättä myöskään sanoisi lapselle että en halua uutta vauvaa, turhaan pieni ymmärtämättä kyseenalaistaisi että eikö vanhemmat ole olleet sitten hänestäkään iloisia jos uutta sisarusta ei rakastettaisi yhtä lailla. Mieluummin vaikka korostaa, että äiti on onnellinen jo ihan kolmistaan.
Halusin minäkin pienenä lemmikin, ja jaksoin siitä puhua vuosikaudet, mutta sekin on ihan kasvattavaa että aina ei saa eikä tarvitsekaan saada ihan kaikkea mitä haluaisi. Sisaruksellisena tuntuu hyvin surulliselta edes kuvitella omaa elämää ilman siskoa ja veljeä, mutta vaikea se on ikävöidä jotain mitä ei koskaan ole ollut. Voisihan jokaisella meistä olla vielä yksi vaikka kuinka mahtava sisarus lisää, mutta ei sitä osaa oikeasti kaivata. Haikeutta tietysti voi tuntea aikuisena jos ei ole sisaruksia, mutta eiköhän sen kolon ole siihen mennessä muut ihmissuhteet täyttäneet.