Lue keskustelun säännöt.
Pakkosuomenruotsi estää lapsiltamme....
14.05.2013 |
...vapauden valita suuria maailmankieliä koulussa.
Eräs äiti kertoi että hänen lapsensa valitsi saksan vapaaehtoisena jo viidenneltä luokalta, mutta kun sitten seitsemänneltä oli pakko alkaa lukemaan ns. pakkoruotsia, niin hyvin alkaneet saksanopinnot piti lopettaa, sillä poika ei jaksanut lukea kolmea vierasta kieltä, eli englantia, joka on nykypäivän lingua franca, ja aivan välttämättömyys nykymaailmassa, ja jota sen tähden ei voinut valita pois, sitten piti jättää saksa pois, koska tätä pakkosuomenruotsia on kaikkien suomalaisten pakko lukea, vaikka sillä on maailmassa vain n. 200 000 puhujaa. Tämä on aivan järjetöntä, siinä ei paljon ajatella suomenkielisten lasten tulevaisuutta, ajatelkaa jos poika olisi saanut lukea ja jatkaa saksanopintojaan suomenruotsin sijaan, niin mitkä mahdollisuudet pojalla olisi ollut eurooppalaisellakin työmarkkinoilla, kielet joita hän olisi hallinut, äidinkieli suomi, maailmankieli englanti ja suuri eurooppalainen kieli saksa!?
Itse allekirjoitin kansalaisaloitteen, että lapsemme ja lastenlapsemme saisivat valita vapaasti mitä kieliä haluavat. Oli pakko tehdä jotain.
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:30"]
Ovatko ruotsalaiset kehitysvammaisia, kun siellä ei ole kuin yksi pakollinen vieraskieli, eli englanti? Ruotsissa voi suorittaa kaikki opintoasteet aina yliopistoa myöten opettelemalla vain yhden vieraan kielen eli englannin, joka on kaiken lisäksi vielä ruotsin sukulaiskieli?
[/quote]
No itseasiassa tuota mieltä on kyllä hyvinkin moni - varsinkin jääkiekon MM-kisojen aikaan - että ei tuolta naapurimaasta löydy kuin vammaisia ja homoja :P
Noo, vitsi, vitsi...
Niin, onhan tuo tietyski hirveä karhunpalvelus koululaisia ja opiskelijoita kohtaa Ruotsissa. Kuvitellaan, että helpotetaan opiskelua suosimalla valinnaisuutta, mutta sitten ei pidetä huolta siitä, että niitä kieliä tosiaan opiskeltaisiin kattavammin kun vain se englanti. Sitten tajutaan myöhemmin vasta työelämässä, että hitto, olisi sitä ehkä kannattunut panostaa silloin koulussa enemmän kielten opiskeluun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse haluaisin että Suomen kouluissa olisi kaksi pakollista vierasta kieltä, mutta ne saisi valta täysinvapaasti, tietenkin koulun resurssien mukaan. Näin Suomen kielivaranto kasvaisi, joku voisi valita esim. englanti-ranska, toinen esim. venäjä-ranska, kolmas englanti-riikinruotsi, neljäs saksa-espanja jne. jne.
Meidänkin Paavo olisi niin mielellään lukenut urdua, että olisi päässyt paperikoneiden huippumyyjäksi Pakistaniin. Mutta kun oli se pakkoruotsi, niin Paavolta jäi peruskoulu kesken, ja nyt hän viihtyy enimmäkseen Peräjärvi Pubissa. On se niin väärin.
Kyllä itsekin rehellisesti sanottuna jättäisin ruotsin pois ja keskittyisin hyödyllisempiin kieliin ja sellaisiin, joiden omaksuminen on työläämpää ja vie aikaa. Kolme kieltä on ihan ok määrä. Toisaalta moni kieli on niin vaikeaa, että siihen voisi käyttää aikaa enemmänkin. Nythän koulussa tosiaan saavuttaa aika pinnallisen kielitaidon, vähän pintaraapaisua monesta kielestä.
Me palaamme kesällä kotiin ulkomaankomennukselta ja hieman harmittaa, että esikoisemme joutuu aloittamaan ruotsin opiskelun ja se vie aikaa tämän kohdemaamme kieleltä jossa on saavuttanut hyvän tason ja jonka opiskelu on jatkossa muutenkin erikseen järjestettävää.
Ei minulla sinänsä ole mitään ruotsinkieltä vastaan, puhun sitä sujuvasti ja olen mm. opiskellut ruotsissa. Mutta eipä siitä kauheasti muuta hyötyä ole ollutkaan, pohjoismaisissa yhteistyökuvioissa käytetään yleensä englantia, koska tanska ja norja ei perusruotsilla kyllä avaudu. Siksi en tiedä miksi sitä on kaikkien pakko opiskella. Tämänkin ketjun vastaajista ylivoimainen enemmistö ilmeisesti kannattaa ruotsinopiskelua, joten opiskelijoita sillekin kielelle varmasti sen verran riittäisi että virkamieskunta pysyisi ruotsintaitoisina.
No, eihän kaikkien lasten ole mikään pakko hakeutua Eurooppaan töihin, varsin moni onneksemme jää tänne suomeen ja pärjää siis suomen, englannin ja pakkoruotsin kanssa oikein hyvin, moni osaa näiden lisäksi sitten saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa, italiaa, kiinaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:39"]
Itse haluaisin että Suomen kouluissa olisi kaksi pakollista vierasta kieltä, mutta ne saisi valta täysinvapaasti, tietenkin koulun resurssien mukaan. Näin Suomen kielivaranto kasvaisi, joku voisi valita esim. englanti-ranska, toinen esim. venäjä-ranska, kolmas englanti-riikinruotsi, neljäs saksa-espanja jne. jne.
[/quote]
Näitä Paavoja on paljon muitakin kuin ap:n lapsi ja teidän Paavonne.
On se niin väärin.
Onneksi heidän asiaansa ajaa nykyän ihan oma puolueensa...
:D
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:33"]
Kyllä on AP:n kertoma 'eräs äiti' vanhempana rajoittunut katsannoltasi, jos väittää, ettei seiskaluokkalainen hyvin englantia ja saksaa haldaava lapsi selviytyisi näiden kielten opiskelun ohella (suomen)ruotsin opiskelusta. Luulenpa, ettei kyse ollut lapsen kyvystä oppia, vaan vanhemman älyttömästä asenteesta, jonka mukaan yhdistelmä _pakko_ A1-kieli, vapaaehtoinen A2-kieli ja _pakko- B1-kieli (tässä tapauksessa ruotsi, voihan ruotsi olla jo A1-kielenäkin) olisi lapselleen mahdoton yhtälö. Ihmettelen tätä siitäkin näkökulmasta, että saksan opiskelu tukee suoraan ruotsin oppimista. Lahjaton ei ole kyseinen 'erään äidin' lapsi, vaan ko. äiti on syöttänyt lapselleen negatiivisen asenteensa. HARMI!
Vanhemman tehtävä on tukea ja motivoida, älä syytä lasta tai järjestelmää. Lainaus: "poika ei jaksanut lukea kolmea vierasta kieltä". Eihän tässä missään kyllä sanottu, että lapsi olisi ollut vähälahjainen, kyse oli vain LAISKUUDESTA. Tähänhän ei vaikuta se, mikä kieli se kolmas kieli ikinä olikaan.
T. pian B1-ruotsin opinnot innolla aloittavan erinomaisesti suomea, kouluenglantia (A1) ja koulusaksaa (A2) taitavan pojan äiti, joka ymmärtää mikä merkitys on kielten ja kulttuurien opiskelulla. Tämän ymmärryksen katson kasvattajana kuuluvan tehtävääni siirtää lapsilleni.
ps. (suomen)ruotsia hallitsemalla pääsee pohjoismaissa paljon paremmin kiinni kulttuureihin niin Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa kuin Islannissakin, kuin englantia hallitsemalla ja sillä näissä maissa kommunikoimalla.
[/quote] Pohjoismaissa ei enää käytännössä ole virallista kansallistuntoa. Kielitaito voidaan kohta luokitella rasistiseksi viharikokseksi. Ruotsissakin on varmasti melkoinen määrä mamuja, jotka eivät osaa kunnolla kouluruotsia, mutta saavat silti ruuan suuhun ja pärjäävät. Maissa, joissa kansallistunto on vielä voimissaan ja englannin osaaminen paljon vähäisempää, tilanne on erilainen. Siksi tarvitaan kiinan ja venäjän kaltaisia kieliä. Ei vain siksi, että kiinalaiset ja venäläiset eivät osaa englantia yhtä paljon, vaan myös siksi, että he eivät aio alistua monikulttuurille vapaaehtoisesti.
Jos Ruotsiin voi muuttaa ilman minkäänlaista kielitaitoa, niin luultavasti suomalainen turistikin voi käydä siellä. Mitään nopeatempoista keskustelua ei kuitenkaan voi käydä ilman jatkuvaa kielikontaktia, joka edellyttää yleensä asumista paikan päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:23"]
Yhdessäkään Suomen koulussa ei opeteta suomenruotsia - ei edes suomanruotsalaisissa kouluissa. Mutta sitähän ap ei kykene hahmottamaan omien rajoitteidensa vuoksi.
Ikävä kuitenkin ettei lapsensa saanut tukea peruskoulusta selviytymiseen.
Kehitysvammaisten lapsille sellainen pitäisi tarjota automaattisesti!
[/quote]
jaa ja mitähän ne sitten opiskelee?? ei ainakaan ruotsia.. Meidän ruotsissa kasvaneet ja sitä äidinkielenä puhuvat (äiti ruotsalainen ja isä suomalainen) alkoivat suomenkielisen koulun tänne muuttaessamme ja kas kummaa saivat kokeissa virheen esm jos sanajärjestys riikinruotsin sääntöjen mukaan, kun tästä opettajalta kyselin vastaus oli nimenomaan että emme opeta ruotsia vaan suomenruotsia joten lauserakenteet ym pitää osata sen mukaan lausuntaa korjailtiin myös tunneilla vastaamaan suomenruotsia.
Muuten kyllä samaa mieltä kun monet yllä kirjoittaneet että saksa ja ruotsi enenmmän tukee kuin lyttää toisiaan opiskelumielessä.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:23"]
Yhdessäkään Suomen koulussa ei opeteta suomenruotsia - ei edes suomanruotsalaisissa kouluissa. Mutta sitähän ap ei kykene hahmottamaan omien rajoitteidensa vuoksi.
Ikävä kuitenkin ettei lapsensa saanut tukea peruskoulusta selviytymiseen.
Kehitysvammaisten lapsille sellainen pitäisi tarjota automaattisesti!
[/quote]
jaa ja mitähän ne sitten opiskelee?? ei ainakaan ruotsia.. Meidän ruotsissa kasvaneet ja sitä äidinkielenä puhuvat (äiti ruotsalainen ja isä suomalainen) alkoivat suomenkielisen koulun tänne muuttaessamme ja kas kummaa saivat kokeissa virheen esm jos sanajärjestys riikinruotsin sääntöjen mukaan, kun tästä opettajalta kyselin vastaus oli nimenomaan että emme opeta ruotsia vaan suomenruotsia joten lauserakenteet ym pitää osata sen mukaan lausuntaa korjailtiin myös tunneilla vastaamaan suomenruotsia.
Muuten kyllä samaa mieltä kun monet yllä kirjoittaneet että saksa ja ruotsi enenmmän tukee kuin lyttää toisiaan opiskelumielessä.
[/quote]
Olisiko kuitenkin niin ollut, että lapsenne puhuivat jotain tiettyä ruotsin murretta aj opettaja korjasi virheet kirjakielen mukaisiksi? Kuulostaa uskottavammalle.
Tai sitten teillä on epäpätevä opettaja.
Se toiseksi uskottavin vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 10:05"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:23"]
Yhdessäkään Suomen koulussa ei opeteta suomenruotsia - ei edes suomanruotsalaisissa kouluissa. Mutta sitähän ap ei kykene hahmottamaan omien rajoitteidensa vuoksi.
Ikävä kuitenkin ettei lapsensa saanut tukea peruskoulusta selviytymiseen.
Kehitysvammaisten lapsille sellainen pitäisi tarjota automaattisesti!
[/quote]
jaa ja mitähän ne sitten opiskelee?? ei ainakaan ruotsia.. Meidän ruotsissa kasvaneet ja sitä äidinkielenä puhuvat (äiti ruotsalainen ja isä suomalainen) alkoivat suomenkielisen koulun tänne muuttaessamme ja kas kummaa saivat kokeissa virheen esm jos sanajärjestys riikinruotsin sääntöjen mukaan, kun tästä opettajalta kyselin vastaus oli nimenomaan että emme opeta ruotsia vaan suomenruotsia joten lauserakenteet ym pitää osata sen mukaan lausuntaa korjailtiin myös tunneilla vastaamaan suomenruotsia.
Muuten kyllä samaa mieltä kun monet yllä kirjoittaneet että saksa ja ruotsi enenmmän tukee kuin lyttää toisiaan opiskelumielessä.
[/quote]
Olisiko kuitenkin niin ollut, että lapsenne puhuivat jotain tiettyä ruotsin murretta aj opettaja korjasi virheet kirjakielen mukaisiksi? Kuulostaa uskottavammalle.
Tai sitten teillä on epäpätevä opettaja.
Se toiseksi uskottavin vaihtoehto.
[/quote]
esimerkkinä luku 18 eli kahdeksantoista lausutaan ruotsissa (ja kirjoitetaan) arton koulussa piti lausua suomenruotsalisittain aderton. ei siis liity ruotsinkielen murteeseen.
Epäpätevä opettajakaan ei selitä asiaa koska kahdessa eri koulussa sama ja oppikirjoista esimerkit nimenomaan suomenruotsalisittain, toki fiksut oppillaat tajuaa että kokeissa ja koulussa käytetään sitä kieltä mitä oppikirjoissa .Nämä minun väähä-älyiset (nuorina aikuisina 4-7 kieltä puhuvat ja opiskelussa käyttävät) vaan jäärinä käyttivät sitä kieltä mitä ruotsissa koulussa oli oppinut ja kotona puhutaan. Ei sinänsä iso asia eikä ketään lannistanut mutta fakta kuitenkin kun joku laittoi että ei suomenruotsia opeteta täällä kouluissa
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 10:14"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 10:05"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:23"]
Yhdessäkään Suomen koulussa ei opeteta suomenruotsia - ei edes suomanruotsalaisissa kouluissa. Mutta sitähän ap ei kykene hahmottamaan omien rajoitteidensa vuoksi.
Ikävä kuitenkin ettei lapsensa saanut tukea peruskoulusta selviytymiseen.
Kehitysvammaisten lapsille sellainen pitäisi tarjota automaattisesti!
[/quote]
jaa ja mitähän ne sitten opiskelee?? ei ainakaan ruotsia.. Meidän ruotsissa kasvaneet ja sitä äidinkielenä puhuvat (äiti ruotsalainen ja isä suomalainen) alkoivat suomenkielisen koulun tänne muuttaessamme ja kas kummaa saivat kokeissa virheen esm jos sanajärjestys riikinruotsin sääntöjen mukaan, kun tästä opettajalta kyselin vastaus oli nimenomaan että emme opeta ruotsia vaan suomenruotsia joten lauserakenteet ym pitää osata sen mukaan lausuntaa korjailtiin myös tunneilla vastaamaan suomenruotsia.
Muuten kyllä samaa mieltä kun monet yllä kirjoittaneet että saksa ja ruotsi enenmmän tukee kuin lyttää toisiaan opiskelumielessä.
[/quote]
"Arton" ?! LOL!!!
Olisiko kuitenkin niin ollut, että lapsenne puhuivat jotain tiettyä ruotsin murretta aj opettaja korjasi virheet kirjakielen mukaisiksi? Kuulostaa uskottavammalle.
Tai sitten teillä on epäpätevä opettaja.
Se toiseksi uskottavin vaihtoehto.
[/quote]
esimerkkinä luku 18 eli kahdeksantoista lausutaan ruotsissa (ja kirjoitetaan) arton koulussa piti lausua suomenruotsalisittain aderton. ei siis liity ruotsinkielen murteeseen.
Epäpätevä opettajakaan ei selitä asiaa koska kahdessa eri koulussa sama ja oppikirjoista esimerkit nimenomaan suomenruotsalisittain, toki fiksut oppillaat tajuaa että kokeissa ja koulussa käytetään sitä kieltä mitä oppikirjoissa .Nämä minun väähä-älyiset (nuorina aikuisina 4-7 kieltä puhuvat ja opiskelussa käyttävät) vaan jäärinä käyttivät sitä kieltä mitä ruotsissa koulussa oli oppinut ja kotona puhutaan. Ei sinänsä iso asia eikä ketään lannistanut mutta fakta kuitenkin kun joku laittoi että ei suomenruotsia opeteta täällä kouluissa
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaaha, lähdenpä tässä kylille ja kaupoille ja taidankin tulostaa ennen lähtöä vielä muutaman paperisen kannatuslomakkeen kansalaisaloitteeseen131 ja kerään samalla allekirjoituksia, on niin kaunis tuo päiväkin. Täytyy tehdä jotain suomenkielisten lasten hyväksi, kun politiikot eivät ymmärrä sitä tehdä.
Olen muuten asunut Ruotsissa ja osaan riikinruotsia, ennen Ruotsiin muuttoa opiskelin todellakin pakkosuomenruotsia, mutta sillä koulupakkosuomenruotsilla ei pitkälle pötkitä Ruotsissa. Sain hävetä silmät päästäni kun joku suomalainen politiikko yritti puhua koulussa oppimaansa suomenruotsia ruotsalaisille toimittajille esim. tv:ssä ja radiossa.
Itse meni heti Ruotsiin muutettuani RUOTSINkielen tunneille, siellä oppi nopeasti riikinruotsia ja oikean ääntämuksen ja modernin ruotsinkielen. Tack Susanne ja Kerstin, olitte hienoja opettajia, ja kauniita myöskin, oli ilo opiskella ruotsia teidän kansanne.
Ps. Voisin äänestää jopa 4 puoluetta seuraavissa vaaleissa, vasemmalta alkaen, Sdp, Peruss, Keskusta ja KD. En ole vielä päättänyt mitä noista em. puolueista äänestäisin.
Terv. Viestiketjun aloittaja!
Palaan tänne sivulle iltasella, hyvää päivän jatkoa kaikille!
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 10:16"]
Jaaha, lähdenpä tässä kylille ja kaupoille ja taidankin tulostaa ennen lähtöä vielä muutaman paperisen kannatuslomakkeen kansalaisaloitteeseen131 ja kerään samalla allekirjoituksia, on niin kaunis tuo päiväkin.
[/quote]
Käväise samalla koululla ja yritä neuvotella lapsellesi tukiopetusta että selviäisi raukka edes peruskoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:16"] Pojalla oli motivaatio oppia saksaa, mutta ei suomenruotsia!Vertaa: suomenruotsia puhuu n. 0,2 miljoonaa, saksaa n. 100 miljoonaa, kumpi kieli on mielestäsi tärkeämpi maailmassa ja etenkin Euroopassa?Viestketjun aloittaja!Ps. aion itse kerätä paperisia allekirjoituksia ko. kansalaisaloitteeseen, että lapsillamme olisi yhtä hyvä mahdollisuus lukea suuria maailmankieliä kuin on meidän naapurimaissamme. Ruotsissa esim. lapsilla on vain yksi pakollinen vieras kieli ja se on englanti, sitten saa vapaasti valita mitä kieliä haluaa, kuten esim. saksaa, ranskaa, espanjaa, italiaa, venäjää, kiinaa, arabiaa jne. jne. Ruotsissa ymmärretään että ruotsi on pieni kieli ja sen tähden he panostavat suuriin maailmankieliin, Suomessa sitä ei ymmärretä?[/quote]
Hyvä Ap,
kouluissa opetetaan ruotsia. Ei ole olemassa suomenruotsia. Vai tarkoititko että poikasi opettelisi mieluiten suomensaksaa tai suomenenglantia? Kuinka mini sitä kieltä puhuu?
Jos tarkoitat ruotsin kielen erilaista ääntämistä ruotsiin verrattuna, niin kuuntelepas kun joku puhuu saksaa tai englantia! Keskivertotallaajan ruotsi kuulostaa sata kertaa paremmalta.
Ja ihan vikkinä keksittyyn aloitukseesi: Saksa ja ruotsi ovat lähellä toisiaan. Kumpikin germaanisia kieliä. Ruotsinkielisten on hyvon helppo opiskella saksaa. Joten kuvitellun tilanteen poikakin olisi saanut tukea ko kielestä.
Eikö saksaa opi parhaiten saksaa opiskelemalla?
Minusta riittäisi että ainoa pakollinen vieras kieli olisi englanti. Suurin osa pärjää sillä ihan riittävän hyvin elämässään, ja aikuisenakin voi ihan hyvin oppia muita kieliä jos tarvii. Esim. itse olen muuttanut Espanjaan töihin aikoinani ja alkuun pärjäsin englannilla, sitten opin aika nopeasti espanjaakin. Kielistä kiinnostuneet voisivat sitten koulussa jo valita enemmän kieliä, mutta eri tavoin suuntautuneita ei rasitettaisi pakkokielillä joista oikeasti kovin moni ei hyödy.Varsinkin kun niiiden C- ja D-kielten kielitaito useimmilla jää niin heikoksi ja koulun jälkeen ruostuu käytön puutteessa olemattomiin ettei niillä juuri mitään tee edes.
Pakkoruotsia pidän aivan älyttömänä minäkin. Minä en ole ainakaan 20 vuoden työelämäaikani aikana tarvinnut koko kieltä kertaakaan, enkä missään arjessanikaan. Jos menen Ruotsiin, kommunikoin siellä englanniksi koska ruotsalaiset sitä ymmärtää ja itse osaan paljon paremmin englantia.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:28"]
Jos pojalla oli motivaatio opiskella saksaa, niin miksi lopetti? Ihan oikeasti, kyse täytyy olla oppimisvaikeuksista tai sitten ei ole saanut kotoa tarpeeksi tukea koulunkäyntiin. Koulussa on tylsiä ja kivoja aineita, kaikesta ei tarvitse eikä voikaan tykätä, mutta itse ainakin jaksoin paremmin suorittaa nuo tyhmätkin aineet, kun päivässä oli aina jotain vähän hauskempaakin.
[/quote]
Et ole lukenut koko ketjua. Kyseisellä pojalla on geneettisen defektin vuoksi oppimisvaikeuksia ja vanhempansa ei ehdi tukea häntä, koska keskittyy mieluummin tehtailemaan "kansalaisaloitteita yleisen opetustason laskemisen" puolesta.