Te joita luullaan vähävaraisiksi, mutta ette oikeasti ole. Mistä asia johtuu?

Jos ulkoisista merkeistä voi päätellä niin vaikutan köyhältä. Ei autoa, käytän vaatteet loppuun eikä vaateostokset ole minun juttu.

Talon hinta on kuitenkin milli ja sijoituksia on toinen mokoma. Pärjäilen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on vähävaraisen raja? 

Itse ajattelisin, että 2 aikuista + 2 lasta ja koko perheen nettotulot alle 2500€.

Toki tämä riippuu paljon perheen muusta tilanteesta.

Ostan vaatteita marketeista ja alennusmyynneistä. Käytän merkitöntä nahkaista perintökäsilaukkua. En huuda isoon ääneen elämästäni kaikille. En ole mitenkään erityisen varakas mutta ihan hyvin pärjään. Ehkä jopa keskivertoa paremmin. Olisi varaa vuittoneihin, mutta eivät kiinnosta minua niin paljoa.

Ostan vaatteeni Prismasta ja Tokmannilta, en tahdo meikata enkä pröystäillä hienosti laitetuilla hiuksilla, pyöräily on hyvää hyötyliikuntaa ja halpispyörän voi jättää huoletta vähän huonomminkin lukittuna odottamaan kauppareissun tai työpäivän ajaksi.

Liikun paljon pyörällä, koska nautin siitä. Ja lisäksi julkisilla. En pidä autoilusta keskustassa. Koulutus KTM ja palkka ~5200€/kk eli ei mikään erityisen korkea.

Olen hyvätuloinen yh, jolla on myös omaisuutta ehtinyt kertyä.

Joskus olen kuullut puolitutuilta kauhistelua ja vinkkejä että enkai minä nyt lapsille voi ostaa tuota tai tätä, pitäisi säästää jo nyt ajokortteihin ym. etteivät sitten tule niin isoina yllätyksinä. Joka kerta hämmennyn tilanteessa niin, etten osaa reagoida ja suuttumus tulee myöhemmin.

Nämä tutut siis lasten kautta tavattuja aikuisia jotka eivät tunne minua kuin pintapuoleisesti.

Minua luullaan usein vähävaraiseksi. Ylipainoinen yh, vaatteet kirppikseltä ja Prismasta pääosin. En käy ikinä kampaajalla yms. Osa-aikatyö. Oikeasti oli sijoituksia, on vieläkin ( ehkä pari ihmistä tietää näistä) ja niillä sain remontoitua alunperin huonokuntoisen nykyisin omistusasunnon. Asuntoa etsin jonkin aikaa tietyltä hyvältä alueelta. Olen erittäin pihi ja kyttään tarjouksia. Säästän kesämökkiin tällä hetkellä. Sanoisin, että korut ja kengät sekä seinillä oleva taide paljastaa varakkuuden tason.

Minua ei kiinnosta, mitä ihmiset luulevat ja ajattelevat.

Asun kunnan vuokratalossa sen sijainnin ja kunnon takia. Lisäksi luotan säätiöihin ym enemmän vuokranantajina kuin yksityiseen. Omistaa en täällä maalla halua ja omaisuuteni on muissa asioissa.

Moni on tätä valintaa kummeksunut, katsonut halveksuen kodista puhuessa ja muutama jooa suoraan kysynyt että eikö ole kamalaa.

Asia johtuu siitä että en koskaan kerro paljonko minulla on varoja. Joskus joku on kysynyt voinko lainata rahaa sanon ettei minulla ole. En osta mitään kallista, vaatteet on jotakuinkin Lidlistä tai Prismasta. Teen ruokani itse, ostan hyvin harvoin mitään valmista. Jos herkuttelen ostan valmissalaatin. Tämä johtuu siitä että tykkään perusruoasta.

Perin jonkin verran vanhemmiltani rahaa ja kerran kaverini kysyi sainko paljonkin mutta vastasin että enpä juuri mitään. En halua olla muiden silmissä rikas vaan haluan että he arvostavat minua luonteeni takia.

Minua ei palveltu huonekalu- tai kylpyhuoneliikkeessä kun menin sinne lauantaina vapaa-ajan vermeissä pitkän jakkupukutyöviikon ja miljoonan edustustapaamisen jälkeen. Myyjät katselivat tiskiensä takaa ja kulmiensa alta että miten tuollainenkin on tänne eksynyt. Katselin sitten huonekalut ja kylppäritarvikkeet itse läpi, mikäs siinä. Samalla reissulla sitten rautakauppaan, siellä kohtelivat kuin ihmistä. Oli kyllä outo kontrasti.

Olen siis ammatiltani arkkitehti, tuli tuolla reissulla laitettua pari tuotemerkkiä ja valmistajaa korvan taakse joita en omiin projekteihin enää aio ehdottaa :)

Asun vuokralla ja en omista autoa. Valvon myöhään ja vaikutan varmaan ihan työttömältä.

Todellisuudessa käyn katkeamattomassa 5-vuorotyössä ja rahaa olisi käyttääkkin.

Introvertti, sinkku ja tykkään olla kotosalla paljon.

Ounou, nopsaan silmäilin vastauksia ja ihan puoli sekuntia katsoin, että vastaaja nro20 maksaa käteisellä ja joskus jopa pikkuesineillä😂

Olen sairaanhoitaja. Minulla ei ole autoa, liikun paljon pyörällä ja kävellen.

Olen opiskelija ja kyttään tarjouksia. En ole pihi, mutten törsääkkään. Opiskelijastatus luo suoraan kuvan myös vähävaraisuudesta. Teen keikkatöitä, mutta kiinnostuksesta alaan, kuin rahan tarpeesta. En toki syistä puhu julkisesti. Asuin ennen kaupungin asunnossa, mutta hieman vaurastuttuani koin eettisesti vääräksi viedä joltain vähävaraiselta mahdollisuus edulliseen asumiseen.

Oletteko saaneet kommentteja, jotka viittaavat vähävaraisuuteenne?

Ajamme vanhoilla autoilla, vm-03.

Kotina vanha omakotitalo, isohko kuitenkin ja siistissä kunnossa.

Joskus tullut kommentteja " uudempia autoja saa nykyään edullisesti"

Käytän paljon samoja vaatteita, ja en kalliita. En tiedustele koskaan, ei ole tarvetta.

Ei varmaan uskoisi, että omaisuutta on jnkverran, rahanakin runsaat 120 000e pankissa.

Vierailija kirjoitti:

Ajamme vanhoilla autoilla, vm-03.

Kotina vanha omakotitalo, isohko kuitenkin ja siistissä kunnossa.

Joskus tullut kommentteja " uudempia autoja saa nykyään edullisesti"

Käytän paljon samoja vaatteita, ja en kalliita. En hienostele koskaan, ei ole tarvetta.

Ei varmaan uskoisi, että omaisuutta on jnkverran, rahanakin runsaat 120 000e pankissa.

Nimime kirjoitti:

Oletteko saaneet kommentteja, jotka viittaavat vähävaraisuuteenne?

On sanottu suoraan, että jos tekisin taloudellisempia valintoja (ostaisin halvempia huonekaluja ja edullisempaa ruokaa) niin voisin joskus päästä reissuunkin. En ole koskaan sanonut ettei minulla olisi varaa matkustella.

No ei meitä luulla vähävaraisiksi mutta varmaan työttömiksi jotka just ja just pärjää.

Olemme taviksi, ei käydä töissä (ei tarvitse rahan takia), peruskoti, 10 vuotta vanha auto ym.