Hoidan vauvan yksin, kun mies on jatkuvasti ylitöissä
On alkanut niin ärsyttää, kun mies on jatkuvasti ylitöissä. Tällä viikolla mennyt ma-pe töihin klo 5 ja tullut kotiin aikaisintaan klo 18. Tänään lauantaina on taas mennyt töihin klo 5, eikä tietoa koska tulee kotiin.
Tässä ärsyttää lähinnä se, että vaikka olemme naimisissa ja meillä on yhteinen lapsi, meillä ei ole yhteisiä rahoja. Eli käytännössä hoidan yksin vauvaamme 24/7 ja elän äitiyspäivärahalla, kun mies kerää töistä ja ylitöistä rahat itselleen.
Onko mulla oikeus ärsyyntyä tästä? En voi itse vielä lähteä töihin, koska vauvaa ei voi vielä laittaa hoitoon. Olen alkanut kevytyrittäjäksi, että saisin vähän lisäansioita, mutta en ehdi tehdä sitäkään, kun vauva on huono nukkumaan ja vaatii paljon huomiota ja aktiviteettia koko ajan. Oonko tehnyt lapsen väärän miehen kanssa? Tää ylityöongelma alkoi raskausaikana..
Kommentit (43)
Miten mies asias selittää? Mitä hän sanoo, kun kysyt runsaasta työmäärästä? Entä siitä, että eikö hän halua nähdä vauvaa? Puhutteko edes?
Näkyykö miehen tekemät runsaat ylityöt ollenkaan rahana, eli kannattaako työnteko edes? Onko teillä velkaa? Minkälainen mies on vapaalla ollessaan? Osaako hän olla vapaalla? Mitä työtä mies tekee? Mikä koulutus hänellä on?
Minun mieheni oli työ työnarkkis siihen saakka kunnes se iski yli. Muutaman kuukauden saikun jälkeen hän lähti taas ja vuoden päästä sama toistui. Meidän rahatilanne oli periaatteessa töiden takia todella hyvä, tosin mies oli todella tarkka rahoista, mutta niin olin minäkin, joten se ei ollut huolena. Kolmannen kerran miehen piti vielä iskeä päätään seinään työasioissa ennen kuin hän oppi. Nyt kaikki asiat ovat kunnossa. Työ ja vapaa-aika ovat omia asioitaan ja perheellä menee hyvin. Juttelemme hyvin paljon ja en päästä tilannetta enää ikinä huonoksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ikinä suostuisi tekemään lapsia, jos ei olisi yhteisiä rahoja.
Olin aikanaan sama mieltä. Mies ei ole ollut töissä yli 5 vuoteen, koska minä olen töissä ja olen vaatinut yhteiset rahat ja yhteisen tilin. Mies harrastaa ja elää omaa elämäänsä, minä elätän. Koen, että tämä on hirmuisen väärin.
Olin varsin hyvätuloinen ennen lapsia ja vasta kuopuksen vauvavuonna mies tajusi, että hänen pitää alkaa maksaa enemmän laskuista. Silloin pistin kovan kovaa vasten ja tein tulolaskelmat. Mies nolostui kun älysi loisivansa, siihen asti olimme siis maksaneet kulut puoliksi. Sen jälkeen yhteinen tili, jolle molemmat siirsivät sovitun prosentin nettotuloistaan.
Kuka on edes niin tyhmä että tekee lapsia jos ei ole talous turvattu hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Miten mies asias selittää? Mitä hän sanoo, kun kysyt runsaasta työmäärästä? Entä siitä, että eikö hän halua nähdä vauvaa? Puhutteko edes?
Näkyykö miehen tekemät runsaat ylityöt ollenkaan rahana, eli kannattaako työnteko edes? Onko teillä velkaa? Minkälainen mies on vapaalla ollessaan? Osaako hän olla vapaalla? Mitä työtä mies tekee? Mikä koulutus hänellä on?
Minun mieheni oli työ työnarkkis siihen saakka kunnes se iski yli. Muutaman kuukauden saikun jälkeen hän lähti taas ja vuoden päästä sama toistui. Meidän rahatilanne oli periaatteessa töiden takia todella hyvä, tosin mies oli todella tarkka rahoista, mutta niin olin minäkin, joten se ei ollut huolena. Kolmannen kerran miehen piti vielä iskeä päätään seinään työasioissa ennen kuin hän oppi. Nyt kaikki asiat ovat kunnossa. Työ ja vapaa-aika ovat omia asioitaan ja perheellä menee hyvin. Juttelemme hyvin paljon ja en päästä tilannetta enää ikinä huonoksi.
Äh, tuli epäselvä teksti. Eli mies sai jonkunlaisen burnoutin kolme kertaa ennen kuin hän oppi ymmärtämään sen mikä on tärkeintä. Se tärkein ei ole työ, vaan elämä. Jos työ vie 2/3 ajasta ja se jäljelle jäänyt kolmasosakin on vain töiden miettimistä, niin se ei ole normaalia elämää. Kun lapset eivät halunneet tehdä isänsä kanssa mitään tämän ollessa kotona ja vierastivat suurinpiirtein isäänsä, niin se herätti miehessä ensin suuttumuksen minua kohtaan ja sitten vihdoin ymmärryksen, että että asioiden tulee muuttua. Kohta lapset ovat isoja, mutta työt eivät ole silloinkaan tehtyjä.
Vierailija kirjoitti:
Olin varsin hyvätuloinen ennen lapsia ja vasta kuopuksen vauvavuonna mies tajusi, että hänen pitää alkaa maksaa enemmän laskuista. Silloin pistin kovan kovaa vasten ja tein tulolaskelmat. Mies nolostui kun älysi loisivansa, siihen asti olimme siis maksaneet kulut puoliksi. Sen jälkeen yhteinen tili, jolle molemmat siirsivät sovitun prosentin nettotuloistaan.
Siis mies loisi, koska maksoi kaikista kuluista puolet? Et kai tosissasi väitä, että miehen pitää maksaa kuluista enemmän vain siksi, että hän on mies? Kuluttaa enemmän asuntoa, vettä ja sähköä kuin sinä?
Vierailija kirjoitti:
Olin varsin hyvätuloinen ennen lapsia ja vasta kuopuksen vauvavuonna mies tajusi, että hänen pitää alkaa maksaa enemmän laskuista. Silloin pistin kovan kovaa vasten ja tein tulolaskelmat. Mies nolostui kun älysi loisivansa, siihen asti olimme siis maksaneet kulut puoliksi. Sen jälkeen yhteinen tili, jolle molemmat siirsivät sovitun prosentin nettotuloistaan.
Näin se on, asiat pitää avata selkeästi ja niin, että kummatkin ne näkevät. Tässä tapauksessa siis raha-asiat JA työmäärät. Raha-asiat on helppo avata, se ei ole ongelma. Tiliotetta vaan pöytään molemmilta ja vaikka vuoden verran koosteet minkä verran rahaa on tullut ja mihin mennyt. Se on helpoin osuus ja myös asioita ei voi kiistää mitenkään.
Työmääräasia on hankala, jos siitä haluaa tehdä hankalan. Tosin sekin on helppo katsoa ihan kalenterin kautta, mutta vanhoista ei kannata enää meteliä pitää. Mennyt on mennyttä ja tulevaa voi muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta sulle kelpaa kyllä asua miehen maksamassa asunnossa ja istua sen autossa ?
Mistä sä tämän repäisit? Mistä tiedät kenen maksama asunto ja kenen auto.
Tämän nyt voi päätellä aloituksesta ihan kaupunkilaisjärjellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ikinä suostuisi tekemään lapsia, jos ei olisi yhteisiä rahoja.
Olin aikanaan sama mieltä. Mies ei ole ollut töissä yli 5 vuoteen, koska minä olen töissä ja olen vaatinut yhteiset rahat ja yhteisen tilin. Mies harrastaa ja elää omaa elämäänsä, minä elätän. Koen, että tämä on hirmuisen väärin.
En minä sellaisen kanssa lähtisi tekemään lapsia, joka ei edes käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin varsin hyvätuloinen ennen lapsia ja vasta kuopuksen vauvavuonna mies tajusi, että hänen pitää alkaa maksaa enemmän laskuista. Silloin pistin kovan kovaa vasten ja tein tulolaskelmat. Mies nolostui kun älysi loisivansa, siihen asti olimme siis maksaneet kulut puoliksi. Sen jälkeen yhteinen tili, jolle molemmat siirsivät sovitun prosentin nettotuloistaan.
Siis mies loisi, koska maksoi kaikista kuluista puolet? Et kai tosissasi väitä, että miehen pitää maksaa kuluista enemmän vain siksi, että hän on mies? Kuluttaa enemmän asuntoa, vettä ja sähköä kuin sinä?
Ollaan hankittu yhteisellä sopimuksella lapsia, jonka seurauksena naiselle on aiheutunut suuria tulonmenetyksiä vanhempainvapaiden seurauksena. Vain naiselleko nämä kulut kuuluvat maksettaviksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin varsin hyvätuloinen ennen lapsia ja vasta kuopuksen vauvavuonna mies tajusi, että hänen pitää alkaa maksaa enemmän laskuista. Silloin pistin kovan kovaa vasten ja tein tulolaskelmat. Mies nolostui kun älysi loisivansa, siihen asti olimme siis maksaneet kulut puoliksi. Sen jälkeen yhteinen tili, jolle molemmat siirsivät sovitun prosentin nettotuloistaan.
Siis mies loisi, koska maksoi kaikista kuluista puolet? Et kai tosissasi väitä, että miehen pitää maksaa kuluista enemmän vain siksi, että hän on mies? Kuluttaa enemmän asuntoa, vettä ja sähköä kuin sinä?
Tosissani väitän, että muut maksutavat kuin tulojen suhteen jaetut ovat epäreiluja ja loisintaa, jos minun nettotuloni olivat n. 400 euroa kuussa ja miehen nettotulot n. 2500 euroa kuussa. Mies oli kiihkeämpi kotihoidon kannattaja kuin minä, mutta ei itse halunnut olla kotona.
Nyt on jo vuosia ollut hyvä systeemi ja tuota on jatkettu, vaikka palkkamme ovat taas aika tasan.
Meillä on sama. Mies tekee kaikki mahdolliset extravuorot, ja samalla huutaa kotona kuinka saamani tuet ovat ilmaista rahaa ja jotka tulee käyttää myös hänen hyväkseen=hänen ei tarvitse maksaa yhtä paljon, vaikka tienaa kolmin-nelinkertaisesti minuun verrattuna.
Tarvitseeko edes sanoa, että maksan silti puolet vuokrasta sekä muut kulut, kuten sähkön, useat ruokareissut ja 4v lapsen hankinnat?
Hienot ukot meillä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama. Mies tekee kaikki mahdolliset extravuorot, ja samalla huutaa kotona kuinka saamani tuet ovat ilmaista rahaa ja jotka tulee käyttää myös hänen hyväkseen=hänen ei tarvitse maksaa yhtä paljon, vaikka tienaa kolmin-nelinkertaisesti minuun verrattuna.
Tarvitseeko edes sanoa, että maksan silti puolet vuokrasta sekä muut kulut, kuten sähkön, useat ruokareissut ja 4v lapsen hankinnat?
Hienot ukot meillä.
Miksi olette vielä yhdessä? Lapsesi saisi hyvät elarit.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama. Mies tekee kaikki mahdolliset extravuorot, ja samalla huutaa kotona kuinka saamani tuet ovat ilmaista rahaa ja jotka tulee käyttää myös hänen hyväkseen=hänen ei tarvitse maksaa yhtä paljon, vaikka tienaa kolmin-nelinkertaisesti minuun verrattuna.
Tarvitseeko edes sanoa, että maksan silti puolet vuokrasta sekä muut kulut, kuten sähkön, useat ruokareissut ja 4v lapsen hankinnat?
Hienot ukot meillä.
Miksi pysytte noissa suhteissa?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama. Mies tekee kaikki mahdolliset extravuorot, ja samalla huutaa kotona kuinka saamani tuet ovat ilmaista rahaa ja jotka tulee käyttää myös hänen hyväkseen=hänen ei tarvitse maksaa yhtä paljon, vaikka tienaa kolmin-nelinkertaisesti minuun verrattuna.
Tarvitseeko edes sanoa, että maksan silti puolet vuokrasta sekä muut kulut, kuten sähkön, useat ruokareissut ja 4v lapsen hankinnat?
Hienot ukot meillä.
Tiliotteet pöytään sitten vain. Ruokakauppojen järjestelmistä saat myös täydet selitykset tuotteista mitä olet ostanut, joten ne esiin myös. Kaikista löytyy maksumäärät, ajat ja kohteet, joten rahaselvittely on hyvin hyvin helpoo juttu. Pitää vain vaivautua. Jos et tee sitä, niin ei kannata valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama. Mies tekee kaikki mahdolliset extravuorot, ja samalla huutaa kotona kuinka saamani tuet ovat ilmaista rahaa ja jotka tulee käyttää myös hänen hyväkseen=hänen ei tarvitse maksaa yhtä paljon, vaikka tienaa kolmin-nelinkertaisesti minuun verrattuna.
Tarvitseeko edes sanoa, että maksan silti puolet vuokrasta sekä muut kulut, kuten sähkön, useat ruokareissut ja 4v lapsen hankinnat?
Hienot ukot meillä.
Miksi pysytte noissa suhteissa?
Koska he eivät muita uskalla.
Sinun kannattaa puhua raha-asiat nyt heti selväksi. Minä olin itse nuorena todella naiivi, tyhmä ja ihan liian kiltti, kun lapseni syntyi. Kitkutin opiskelijan äitiyspäivärahalla, josta maksoin vielä puolet halvan vuokra-asunnon vuokrasta ja ostin ruokaa. Välttelin kaikkia ristiriitatilanteita, koska pelkäsin miehen ottavan, lähtevän ja jättävän, mikä ei olisi ollut mikään menetys. Ylityöt vaan jatkuivat vuosi toisensa perään ja taustalta paljastui useita naissuhteita. Valitettavasti traumaattiset lapsuudet näkyvät juuri tällaisissa tilanteissa, kun ihminen näkee itsensä lattiariepuna, eikä pysty tekemään päätöksiä, koska ei välttämättä tunnista itsessään edes erilaisia tunteita. Kipu ei ole kipua, koska siihen on jo lapsena niin tottunut neutraalina tunteena
Mutta sä olet nuori ja fiksu nainen, niin sä varmasti osaat antaa itsellesi arvoa. Kun on ensimmäistä kertaa äitinä, niin vauvan hoitaminen voi olla todella rankkaa ja siksi olisi tosi tärkeää, että sulla olisi sellainen olo, että se toinen vanhempi on siinä sun tukena ja se teidän elämä on yhteinen yritys.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on toimistolla (IT-ala) kanssa näitä pienten lasten isiä, jotka ovat jäävät tunniksi pariksi istumaan kahville klo 16-> ja virnuilevan toisilleen, että ”ei sinne kotiin kannata vielä mennä kun siellä on täyshärdelli päällä”.
Että sellaset vastuuntuntoiset isät ja pitkät työpäivät.
Näitä kotivastuita pakoilevia isiä valitettavasti on aika paljon nykyään. Eikä niillä todellakaan suurimmalla osalla ole mitään toisia naisia, vaan kyse on pelkästä vauva-arjen välttelystä ja oman olon mahdollisimman mukavaksi tekemisestä. Jäädään toimistolle pelaamaan tietokonepeliä tai mennään oman äitin luo nukkumaan päikkärit. Jos kuka tahansa kaveri tarvitsee viikonloppuna kokopäiväistä jeesiä esim. remonttihommissa, lupaudutaan heti auttamaan. Onhan se aikaa pois "kotihärdelistä“. Ja näitä isiä ei tunnu lainkaan mietityttävän äidin uupuminen tai se että lapsi ei käytännössä opi tuntemaan isäänsä.
Jotkut isät ihan hyvässä tarkoituksessa ahnehtivat vauvan synnyttyä ylitöitä, koska perhe tarvitsee enemmän rahaa, mutta pääsee unohtumaan se, että sen perheen kanssa pitäisi ehtiä ollakin. On myös niitä työnantajia, jotka kasaavat nuorille isille kaiken mahdollisen, tavallaan hyväksikäyttäen nuoren perheen uutta rahantarvitsemistilannetta...
Näitä on muuallakin. "Ylitöitä" painetaan koska vaimo mukamas vaatii isompaa autoa, uutta taloa, ulkomaanmatkoja...
Juu, ihan varmasti.