Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suokaa anteeksi - hönö kysymys rakkausasioista...
11.05.2013 |
Olen rakastunut mieheen, joka on juuri eronnut. Olemme tapailleet, mutta mies ei halua sitoutua. Hän on sanonut, ettei halua puhua tunteistaan ym. Olen antanut hänelle tilaa ja päättänyt tapailla myös muita miehiä kunnes miehen mieli selkenee. Hän on itsekin kehottanut minua tekemään niin. Nyt kun olin päästänyt hänestä irti, hän soitti minulle ja sanoi, että olen hänelle hyvin rakas ihminen ja hän välittää minusta. Paljon siis tuolta mieheltä.
Pitäisikö uskoa vai onko tuo vain keino pitää minut satimessa, etten lähtisi muitten miesten kanssa? Voi... haluaisin niin uskoa. Ja mitä tuo "olla rakas ihminen jollekin" lopulta edes tarkoittaa? Yhtä kiva kuin kissa?
Kommentit (11)
Mistä sitä voi tietää. Voi olla että vain pompottaa, vaikkei edes tiedä tahtooko sut, jonkun muun, ei ketään. Mistä sitä kenenkään tarkoitusperiä voi oikeasti tietää, ikinä, jollei toinen niitä ihan oikeasti suoraan kasvotusten kerro yksityiskohtaisesti. Mä ainakin, siis yleisesti elämässä, yritän tulkita rivien välejä enää mahdollisimman vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 08:57"]
Jatkaisin muiden tapailua. Erosta toipuminen vie vuoden pari tai pidempäänkin. Olisit vain laastari jolla mennään erosta yli, suurella todennäköisyydellä.
[/quote]
Sähän et sitä voi tietää. Eroja on niin monenlaisia, että joillain se työ on tehty jo liiton aikana, ja vapaus on sitten oikeasti jo todellakin vapaus. Kai nyt jotain voi joutua pyörittelemään eron jälkeenkin, mutta ei siten kuin vaikka yhtäkkiä jätetty joutuu tai se, joka vielä rakastaa tai se joka ei edes halua erota.
Eli eipä kannata innostua. Vitsi tätä ihmisen mieltä, kun aina silti innostuu ja usein kuitenkin just vääristä asioista. ;)
ap
No nyt sitten puhutte tunteista jos mies kerran avautui.
Sinuna miettisin ennemminkin sitä, että jaksatko olla tukena, kun mies käsittelee entistä suhdettaan? Erohan on monelle helpotus, mutta sen jälkeen on edessä se vaikein eli suhteesta toipuminen. Usein vaan ihmiset näkevät sen eron ja silloin se edellisen suhteen virheet tuodaan helposti siihen uuteen suhteeseen yms.
Aloitin itse suhteen miehen kanssa, jonka erosta oli vain muutama kuukausi. Parisen vuotta meni ennen kuin vanha suhde oli ihan oikeasti käsitelty, sen vääristymät poistettu jne, mutta vaikka oli välillä raskasta, niin mun kohdalla tuo mies oli ehdottomasti sen arvoinen.
Ja ei hänkään halunnut sitoutua yms, mutta kummasti alkoi sitten puhumaan tunteista ja oli selkeästi helpottunutpuolivuotta tapailun aloittamisesta kun kerroin, että ei ole muita kuin hän =D Ensimmäisten viikkojen aikaan oli, mutta tuntui väärältä, joten lopetin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo niin, tuolle edelliselle sen verran että joillainhan on tuo (mielestäni) omituinen käsitys, että ihmisen pitäisi olla jotenkin täysin ja kokonaan täydellinen ja valmis, ennen kuin hän voisi olla ylipäänsä kai kenenkään kanssa missään tekemisissä... Joo siinähän se elämä sitten kuluukin, yksinään niin niin vahvana ja niin pirun onnellisena. Ihan sama se sinänsä mulle, eipä siinä mitään. Kaipa joillekin tulee uusia ja uusia tilaisuuksia, mutta enpä itse välttämättä laskisi sen varaan.
Siis ytimekkäästi; ihminen ei mielestäni ole koskaan valmis, eikä tarvitse ollakaan. Rakkaus myöskin korjaa ihmistä, eikä kaikesta tarvitse tehdä niin älyttömän vaikeaa ja liian järkeistettyä.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:46"]
Joo niin, tuolle edelliselle sen verran että joillainhan on tuo (mielestäni) omituinen käsitys, että ihmisen pitäisi olla jotenkin täysin ja kokonaan täydellinen ja valmis, ennen kuin hän voisi olla ylipäänsä kai kenenkään kanssa missään tekemisissä... Joo siinähän se elämä sitten kuluukin, yksinään niin niin vahvana ja niin pirun onnellisena. Ihan sama se sinänsä mulle, eipä siinä mitään. Kaipa joillekin tulee uusia ja uusia tilaisuuksia, mutta enpä itse välttämättä laskisi sen varaan.
Siis ytimekkäästi; ihminen ei mielestäni ole koskaan valmis, eikä tarvitse ollakaan. Rakkaus myöskin korjaa ihmistä, eikä kaikesta tarvitse tehdä niin älyttömän vaikeaa ja liian järkeistettyä.
[/quote]
Itse ajattelen tuotaihmisen kehittymisenä, jos ei pysähdy miettimään eronsa jälkeen mitä tapahtui, isolla todennäköisyydellä toistaa ne virheet aina uudelleen ja uudelleen.
Ei valmis tarvitsekaan olla eikä ihminen kai koskaan (toivottavasti) valmiiksi tulekaan, mutta asioita on mun mielestä hyvä tiedostaa ja käsitellä, ainakin itse olen saanut tuolla metodilla paljon paremman elämän kuin jos olisin vain jatkanut entistä menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, jotkut selvästikin on sitä mieltä että pystyäkseen pohtimaan elämässään jotakin oikeasti todella syvällisesti ja oppiakseen omista virheistään, pitäisi suunnilleen vetäytyä jonnekin vuorille luostariin meditoimaan vuosiksi. Sama se mulle, mutta jotkut meistä osaa ajaa pyörää ja syödä purkkaakin siinä samalla kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan ole koskaan pystynyt kontrolloimaan sitä kehen ihastun ja kehen en. Tunteet elävät omaa elämäänsä, ei niihin voi järjellä vaikuttaa.
Alue: Aihe vapaa
Jatkaisin muiden tapailua. Erosta toipuminen vie vuoden pari tai pidempäänkin. Olisit vain laastari jolla mennään erosta yli, suurella todennäköisyydellä.