Miksi köyhyyskeskustelussa niin usein sanotaan, että kaikki voivat aina kouluttautua?
Olen opiskellut kaksi yliopistotutkintoa. Olen opiskellut kyllin tietääkseni, että se on alasta riippuen enemmän tai vähemmän vaikeaa. Toki olen oppinut elämässä myös yrittämään, mutta iso tekijä opintomenestyksessä on ollut hyvä muisti ja riittävän nopea äly. Kumpaakaan noista en ole erityisesti ansainnut, vaan kyse on myös syntymälahjoista.
Miten köyhyyskeskustelussa pidetään yleensä selviönä, että kuka vain voi opiskella rahakkaan ammatin, kun yhtään elämässä liikkuneen arkikokemus kertoo osan ihmisistä olevan hädin tuskin kykeneviä ruokkimaan itsensä päivittäin? Nykyinen yhteiskunta on todella haastava, jos ei ole sattunut järjen kauha annostelemaan juuri omalle kupille.
Tuloeroja on oltava ja työntekoon riittävät kannusteet, mutta tuon "kuka vaan pystyy" - höpinän saisi lopettaa. Ei pysty. Kaikki emme ole kauniita, emme rohkeita, ei myöskään älykkäitä.
Kommentit (58)
Totta ja juuri tämä on ehkä tärkein argumentti miksi meidän pitää muttaa maahan muuttopolitiikkaamme.
Niin sanotaan, jotta päästään lyömään lyötyä. Eikö se ole ihan päivän selvää?
Suomessa kaikki voivat kouluttautua. On kuitenkin totta, että lapsuudenkodilla on suuri vaikutus. Ei niinkään lapsuudenkodin varallisuudella vaan kannustuksella, rohkaisulla ja opiskelun arvostamisella.
Koska niin ajattelevat taitavat luulla että matalapalkka-alat katoaa sillä että kaikki opiskelee. En ole päässyt logiikasta perille.
Itsekin ihmetellyt, että miten niin voi opiskella jos mihinkään ei pääse?
Mä en opiskele mitään niin kauan kuin ruotsinkieltä pitää myös opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ihmetellyt, että miten niin voi opiskella jos mihinkään ei pääse?
Nykyisin aikuislukioissa voi korottaa myös peruskoulun arvosanoja. Aikuislukiot eivät ole maksullisia. Jos yrityksistään huolimatta ei pääse mihinkään opiskelemaan, kannattaa korottaa arvosanoja.
Koulutuksellinen tasa-arvo alkaa toteutua sitten, kun kouluihin ei tarvitse enää "päästä", vaan jokainen voi etäopiskella ja kasata itselleen sähköistä portfoliota omista osaamisistaan.
Jos kaikille ei anneta mahdollisuutta tähän, niin sitten sitten kaikki eivät voi opiskella. Pitäisi saada sama systeemi kuin valtion kääntäjätutkintoihin eli jokainen voisi käydä tenttimässä itsensä osaajarekisteriin riippumatta siitä mistä tiedot on saatu; olisi sama onko ne saatu netistä ja kirjastosta vai muuttamalla toiselle puolelle Suomea viiden vuoden yliopistoa varten.
Tiedolla ei ole lain mukaan omistajaa eikä tiedon monopolia ole enää internetin myötä olemassa. Joku Madventures-reppureissaaja tietää kulttuureista enemmän kuin sota-aikainen professori, mutta vain toista arvostetaan hallinnollisista syistä. Vähän kärjistettyä ehkä, mutta tällainen iso ongelma meillä on. On paljon ihmisiä, joiden identiteetti, tulot tai kumpikin on kiinni siitä, että koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu ja he käyttävät älyllisiä resurssejaan keskiaikaisen järjestelmän puolustamiseen eivätkä järjestelmän uudistamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ihailen sitä sinnikkyyttä, jolla köyhät keksivät tekosyitä sille, että töitä ei saa eikä oikein mikään muukaan onnistu. Jos puolet tuosta selittelyenergiasta käytettäisiin järkevämmin vaikka itsensä kehittämiseen nettikursseilla, niin tulos olisi jotain ihan muuta.
Suomessa opiskelu on maksutonta. On kiinni omasta motivaatiosta, suostuuko kouluttautumaan omien älynlahjojen mukaiseen ammattiin ja tekemään sen jälkeen ahkerasti töitä.
Mutta minkä sille voi, jos ei löydä mitään alaa, jota voisi ajatella opiskelevansa? Jos motivaatiota on, mutta vain yleisesti eikä millekään tietylle alalle?
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Koulutuksellinen tasa-arvo alkaa toteutua sitten, kun kouluihin ei tarvitse enää "päästä", vaan jokainen voi etäopiskella ja kasata itselleen sähköistä portfoliota omista osaamisistaan.
Jos kaikille ei anneta mahdollisuutta tähän, niin sitten sitten kaikki eivät voi opiskella. Pitäisi saada sama systeemi kuin valtion kääntäjätutkintoihin eli jokainen voisi käydä tenttimässä itsensä osaajarekisteriin riippumatta siitä mistä tiedot on saatu; olisi sama onko ne saatu netistä ja kirjastosta vai muuttamalla toiselle puolelle Suomea viiden vuoden yliopistoa varten.
Tiedolla ei ole lain mukaan omistajaa eikä tiedon monopolia ole enää internetin myötä olemassa. Joku Madventures-reppureissaaja tietää kulttuureista enemmän kuin sota-aikainen professori, mutta vain toista arvostetaan hallinnollisista syistä. Vähän kärjistettyä ehkä, mutta tällainen iso ongelma meillä on. On paljon ihmisiä, joiden identiteetti, tulot tai kumpikin on kiinni siitä, että koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu ja he käyttävät älyllisiä resurssejaan keskiaikaisen järjestelmän puolustamiseen eivätkä järjestelmän uudistamiseen.
Olipa muuten hyvä idea! Tuolla opiskelutavalla voisi myös paremmin spesifioitua erilaisiin tehtäviin eikä tarvitsisi lähteä suorittamaan uutta tutkintoa vain siksi, että joku tietty palanen tutkinnosta puuttuu. Luulisi tulevan yhteiskunnallekin halvemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä sä sössötät?
Se että kaikki pystyy opiskelemaan tarkoittaa sitä että Suomessa kaikki koulut ovat edelleen maksuttomia toisin kuin lähes kaikissa muissa maissa. Suomessa siis se että vaikka sä tulisit köyhästä alkoholisti perheestä ei estä sinua TALOUDELLISESTI opiskelemaan vaikka hyvätuloiseksi lääkäriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihailen sitä sinnikkyyttä, jolla köyhät keksivät tekosyitä sille, että töitä ei saa eikä oikein mikään muukaan onnistu. Jos puolet tuosta selittelyenergiasta käytettäisiin järkevämmin vaikka itsensä kehittämiseen nettikursseilla, niin tulos olisi jotain ihan muuta.
Suomessa opiskelu on maksutonta. On kiinni omasta motivaatiosta, suostuuko kouluttautumaan omien älynlahjojen mukaiseen ammattiin ja tekemään sen jälkeen ahkerasti töitä.Mutta minkä sille voi, jos ei löydä mitään alaa, jota voisi ajatella opiskelevansa? Jos motivaatiota on, mutta vain yleisesti eikä millekään tietylle alalle?
Motivaatio voi löytyä, kun menee ensin johonkin nk paskaduuniin. Vaikka jollekin ärtyisälle hepulle henkilökohtaiseksi avustajaksi. Tai puhelinmyyjäksi.
Myyttihän tämä onkin. Sellainen myytti jonka sitkeys todellakin todistaa sen, että huutelijat ovat itse pärjänneet elämässään lähinnä suhteilla ja onnella eivätkä suurella viisaudellaan.
Vierailija kirjoitti:
Juu ei voi. Tein virhevalinnan koulutuksen suhteen nuorena ja olen yli 20 vuotta jyrnyttänyt samassa vituttavassa työssä. En voi lähteä opiskelemaan, koska en pysty maksamaan asuntolainaani jos opiskelen. Että tässä ollaan kuin tikku paskassa kunnes asunto on maksettu tai karenssi uhkaa.
Sen lainan saa yleensä maksettua aikaisemmin esimerkiksi myymällä sen asunnon. Tekosyy.
Faktahan se on, ettei kaikilla ole älyllisiä resursseja korkeakouluopintoihin.
Ei itsellänikään. Olin nuorempana ammattikorkean pääsykokeissa, en päässyt kouluun.
Sen sijaan löysin oman alani ja opiskelin ammattikoulussa ja pari vuotta valmistumisen jälkeen sain vakituisen työpaikan.
Vastauksena otsikkoon: useimmiten näin kaiketi sanotaan kiusaamistarkoituksessa, mutta osa sanojista ei vilpittömästi saata käsittää että vaikka he itse ja heidän lähipiirinsä työllistyi, kaikki eivät työllisty ja koulutuskaan ei aina auta.
(lisähuomiona se, että toisen tutkinnon suorittaminen on joissain tapauksissa taloudellisesti lähes mahdotonta - on tapauksia joissa ei saa opiskella työttömyysetuudella, opintotukikuukaudet on käytetty ja toimeentulotuen saantikin voi juuri opiskelijalle osoittautua todella hankalaksi)
Vierailija kirjoitti:
Faktahan se on, ettei kaikilla ole älyllisiä resursseja korkeakouluopintoihin.
Ei itsellänikään. Olin nuorempana ammattikorkean pääsykokeissa, en päässyt kouluun.
Sen sijaan löysin oman alani ja opiskelin ammattikoulussa ja pari vuotta valmistumisen jälkeen sain vakituisen työpaikan.
Älä nyt tolleen ittees mitätöi. Ne oli vain yhdet pääsykokeet, joihin joku muu oli valmistautunut sua paremmin. Moni on mennyt amiksesta ammattikorkeaan ja ihan pärjännyt. Toiset yliopiston käyneet taas sinnittelee matalapalkka-aloilla. Osa on kiinni tuurista, osa ihan omasta ittestään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä sä sössötät?
Se että kaikki pystyy opiskelemaan tarkoittaa sitä että Suomessa kaikki koulut ovat edelleen maksuttomia toisin kuin lähes kaikissa muissa maissa. Suomessa siis se että vaikka sä tulisit köyhästä alkoholisti perheestä ei estä sinua TALOUDELLISESTI opiskelemaan vaikka hyvätuloiseksi lääkäriksi.
No ei se nyt ihan noin mene.Kyllähän opiskeluun menee rahaa esim.lukiokaan ei ole ilmainen jos siitä korkeakouluun haluaa.Toisekseen kouluja ei joka paikkakunnalla ole täytyy matkustaa sekin maksaa.Jos muutat omaan asuntoon sekin maksaa siellä asuminen.Pieni opintolaina ja tuet ovat surkeat.
Taidat itse sössöttää.
Tiedän lukuisia työttömiä maistereita. Ei tässä maassa ongelma ole koulutuksen vaan työpaikkojen puute, osin myös koulutuksen huono laatu ja täydennyskoulutuksen puute mutta se taas on eri asia.
Koulutus vain ei nykyään enää takaa työpaikkaa.
Opiskelin itse 80-luvulla, jolloin pidettiin itsestään selvänä, että kouluttautunut ihminen saa töitä. Ilmeisesti tuo luulo on monella ikäiselläni jäänyt päälle.
Jos olisin tiennyt, että todellisuus nykyään on ihan muuta, olisin opiskellut ihan muuta alaa.
Voihan sitä alaa yrittää vaihtaa, mutta a) kun opintotukikuukaudet on jo käytetty, pitäisi jollakin elättää itsensä opintojen ajan (käytännössä työllä, mutta siitähän tässä juuri on puute), b) valmistuessani olisin kuusikymppinen, joten aika heikot mahdollisuudet enää työllistyä.
Kaikki eivät siis aina voi kouluttautua. Työttömälle kouluttautuminen on luvanvaraista, eikä työkkäri kaikkeen lupaa anna.