Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
tuleekohan pääsykokeissa kuitenkin kaavat kuten ennenvanhaan ja niistä voi sitten valita sen minkä luulee olevan se oikea kaava?
Tuskinpa. Opettelet artikkeleissa vastaan tulevat kaavat ja that's it.
Tuleekohan kokeeseen logiikka-osio. Tuntuu turhalta lukea artikkeleja, kun sit kompastuu logiikkatehtävissä.
Melko asenteellista täällä, kun heti, kun artikkelin kirjoittajana on joku iranilainen, niin urputetaan, että englanti on niin huonoa. Mun mielestä artikkelin englanti on ihan ymmärrettävää.
Jos artikkelin kirjoittaja olisi ruotsalainen, niin tuskin kukaan valittaisi huonosta englannista.
Ja
Noihin lehtiin menevät artikkelit kyllä tarkistetaan englannin osalta. Ei niihin mitään me no understand äänytiiing artikkeleita päästetä.
Vierailija kirjoitti:
Melko asenteellista täällä, kun heti, kun artikkelin kirjoittajana on joku iranilainen, niin urputetaan, että englanti on niin huonoa. Mun mielestä artikkelin englanti on ihan ymmärrettävää.
Jos artikkelin kirjoittaja olisi ruotsalainen, niin tuskin kukaan valittaisi huonosta englannista.
Ja
Noihin lehtiin menevät artikkelit kyllä tarkistetaan englannin osalta. Ei niihin mitään me no understand äänytiiing artikkeleita päästetä.
Ihan jo käännösliitteessä oli mainittu, että artikkeli sisältää kirjoitusvirheitä. :)
Tuolle ei selvästikään ole tehty kielitarkastusta. Se on ihan normaalia ei-natiivia enkkua: asia tulee ymmärretyksi, mutta virheitä on paljon.
htt'ps://off-guardian.org/2021/04/29/deleting-the-reset-the-imminent-struggle-ahead/'
Lukaiskaapa läpi, on mielenkiintoista juttua psykologiaan ja psyykkeeseeen liittyen.
Vierailija kirjoitti:
Melko asenteellista täällä, kun heti, kun artikkelin kirjoittajana on joku iranilainen, niin urputetaan, että englanti on niin huonoa. Mun mielestä artikkelin englanti on ihan ymmärrettävää.
Jos artikkelin kirjoittaja olisi ruotsalainen, niin tuskin kukaan valittaisi huonosta englannista.
Ja
Noihin lehtiin menevät artikkelit kyllä tarkistetaan englannin osalta. Ei niihin mitään me no understand äänytiiing artikkeleita päästetä.
Jep, mutta kun täällä on gradun kirjoittaneita kieliguruja, niin saa valittaa, jos ei tajua 😅
Vierailija kirjoitti:
Meinaatteko kääntää englannin kieliset artikkeli suomeksi, kun teette muistiinpanoja yms? Vai kirjoitatteko englanniksi ja siten ymmärtää teksti? Vähän kahden vaiheilla miten kannattaa tehdä
Käännän suomeksi, koska kysymyksetkin tulee olemaan suomeksi :) Luulen, että mp tekeminen englanniksi olisi nopeampaa, mutta itse koen luontevammaksi kääntää pääpiirteet suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heiii, osaiskoha joku avata ton työhyvinvointi&ulkoilu artikkelin kaavaa 2? oon jäänny ny jotekki ihan jumiin siihen :/
Kuvaisitko ongelmaasi vähän tarkemmin?
En oo siis tosiaan itse koskaan lukennut tällaista taulukkoa, niin en nyt ihan ymmärrä että mitä tässä tapahtuu :D Varsinkin, kun kohdassa 1. Frequency of visits in winter ei ole mitään merkintää, mutta sen jälkeen merkintöjä alkaa tulemaan aina +1 jokaiseen sarakkeeseen. Myös se jäi epäselväksi, että mihin noi Variables tässä taulukossa nyt viittaa?
Eihän noita lähdeviitteitä tarvitse opetella? Miten tarkkaan pitää lukea? Onko syytä painottaa yleiseen ymmärtämiseen vai nippelitiedon painottamiseen? Eli jos osaisi hyvin referoida pääpointit ja yleisen sisällön (kuten lukion esseisiin), niin tekeeköhän sillä vielä mitään? Vai onko nimenomaan kannattavaa satsata ihan älyttömään irralliseen nippelitietoon monivalintoja ajatellen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heiii, osaiskoha joku avata ton työhyvinvointi&ulkoilu artikkelin kaavaa 2? oon jäänny ny jotekki ihan jumiin siihen :/
Kuvaisitko ongelmaasi vähän tarkemmin?
En oo siis tosiaan itse koskaan lukennut tällaista taulukkoa, niin en nyt ihan ymmärrä että mitä tässä tapahtuu :D Varsinkin, kun kohdassa 1. Frequency of visits in winter ei ole mitään merkintää, mutta sen jälkeen merkintöjä alkaa tulemaan aina +1 jokaiseen sarakkeeseen. Myös se jäi epäselväksi, että mihin noi Variables tässä taulukossa nyt viittaa?
Nämä ovat siis korrelaatioita. Ykkösrivillä ei ole mitään, koska ykkösen korrelaatiot esitellään muilla riveillä. Kakkosrivillä on ykkösen ja kakkosen välillä, kolmosrivillä ykkösen ja kakkosen (kolmoseen) välillä jne.
Vierailija kirjoitti:
Eihän noita lähdeviitteitä tarvitse opetella? Miten tarkkaan pitää lukea? Onko syytä painottaa yleiseen ymmärtämiseen vai nippelitiedon painottamiseen? Eli jos osaisi hyvin referoida pääpointit ja yleisen sisällön (kuten lukion esseisiin), niin tekeeköhän sillä vielä mitään? Vai onko nimenomaan kannattavaa satsata ihan älyttömään irralliseen nippelitietoon monivalintoja ajatellen?
Pääpointit ei taida riittää. Hakijoita on niin hirveästi ja jollain on eroteltava se pieni sisäänpääsevä prosentti. Niin mälsää kuin se onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heiii, osaiskoha joku avata ton työhyvinvointi&ulkoilu artikkelin kaavaa 2? oon jäänny ny jotekki ihan jumiin siihen :/
Kuvaisitko ongelmaasi vähän tarkemmin?
En oo siis tosiaan itse koskaan lukennut tällaista taulukkoa, niin en nyt ihan ymmärrä että mitä tässä tapahtuu :D Varsinkin, kun kohdassa 1. Frequency of visits in winter ei ole mitään merkintää, mutta sen jälkeen merkintöjä alkaa tulemaan aina +1 jokaiseen sarakkeeseen. Myös se jäi epäselväksi, että mihin noi Variables tässä taulukossa nyt viittaa?
Nämä ovat siis korrelaatioita. Ykkösrivillä ei ole mitään, koska ykkösen korrelaatiot esitellään muilla riveillä. Kakkosrivillä on ykkösen ja kakkosen välillä, kolmosrivillä ykkösen ja kakkosen (kolmoseen) välillä jne.
Aaa! Kiitti paljon :)
Vierailija kirjoitti:
Eihän noita lähdeviitteitä tarvitse opetella? Miten tarkkaan pitää lukea? Onko syytä painottaa yleiseen ymmärtämiseen vai nippelitiedon painottamiseen? Eli jos osaisi hyvin referoida pääpointit ja yleisen sisällön (kuten lukion esseisiin), niin tekeeköhän sillä vielä mitään? Vai onko nimenomaan kannattavaa satsata ihan älyttömään irralliseen nippelitietoon monivalintoja ajatellen?
Ei tarvitse lähdeviitteitä. Esseetaso ei riitä, koska monivalinnoissa epävarmuutta ei voi peittää painottamalla jotain toista osa-aluetta enemmän. Käy läpi vanhoja kysymyksiä. Yksi oli mallina jo täällä, ja vaikka ehkä vaikutti sille, että luvut pitää osata ulkoa, näin ei ole.
Logolaiset - mitä mietä olette tosta ennakkomatskusta? Tuntuuko että on hankalampaa kun ennen yhdistämistä? Onko se jotenkin ”psykamaisempi” vai ihan kuten logolla ennenkin?
Vierailija kirjoitti:
Logolaiset - mitä mietä olette tosta ennakkomatskusta? Tuntuuko että on hankalampaa kun ennen yhdistämistä? Onko se jotenkin ”psykamaisempi” vai ihan kuten logolla ennenkin?
Logolle ei ole ennen ollut artikkeleita ennakkona ja ehti olla vuosi, jolloin ei ollut mitään ennakkomateriaalia (jo ennen koronaa).
Vierailija kirjoitti:
Logolaiset - mitä mietä olette tosta ennakkomatskusta? Tuntuuko että on hankalampaa kun ennen yhdistämistä? Onko se jotenkin ”psykamaisempi” vai ihan kuten logolla ennenkin?
Kurja fiilis. Tuntuu etten ikinä voi päästä. Tekisi mieli heittää hanskat tiskiin jo nyt kun päälimmäisenä on mielessä, että alanvaihtajana parin hassun paikan vuoksi aivan turhaa ajanhukkaa kun englanti ei ole vahvuus.
Hakijoita oli yhteensä yli 5000. Kuinka suuri osa hakijoista on yleensä mennyt pääsykokeeseen?
Vierailija kirjoitti:
Hakijoita oli yhteensä yli 5000. Kuinka suuri osa hakijoista on yleensä mennyt pääsykokeeseen?
siis minne oli hakijoita 5000?
Niin psykalle yhteensä yli 5000
tuleekohan pääsykokeissa kuitenkin kaavat kuten ennenvanhaan ja niistä voi sitten valita sen minkä luulee olevan se oikea kaava?