Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vieraiylija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:

a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)

b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"

Kannattaa lukea se artikkeli ja kommentoida vasta sitten. Kohta josta a b ja c voidaan suoraan johtaa on muistaakseni 2. sivulla

Vierailija kirjoitti:

7552: Olen samaa mieltä siitä, että olisi ihan perusteltua käyttää esim Ravenin matriiseja, mikäli logiikkaosuuden tarkoitus olisi mitata älykkyyttä. Me emme kuitenkaan tiedä, onko se osuuden tarkoitus. Siitä olen aika varma, että validoidun älykkyystestin käyttäminen pääsykokeessa rikkoisi jotain yhdenvertaisuusperiaatetta. Kuten itsekin mainitsit, niin älykkyttä ei voida juurikaan kehittää harjoittelemalla. Suomessa ei voida rajata, että vain top 2% älykkäimmät sopivat psykalle. 2% oli tietysti täysi arbitraarinen luku, en osaa arvioida mihin raja asettuisi. Kovin oikeudenmukaiselta tuo edellä kuvailtu menettely ei tunnu, rajasta riippumatta.

Nämä kokeessa olleethan palautuvat melko helposti yhtälöiden pyörittelyyn - tosin aika paine oli kova. Niissä perusidea oli lukea oikein, että mitä infoa on tarjolla ja miten sen pystyy yhdistelemään ratkaistakseen ongelman. Saman tyylisiä oli muutamia myös 2019 kokeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraiylija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:

a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)

b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"

Kannattaa lukea se artikkeli ja kommentoida vasta sitten. Kohta josta a b ja c voidaan suoraan johtaa on muistaakseni 2. sivulla

Ei siellä sellaista lukenut. Jos haluat tarkemmin viitata minkä kohdan tulkitsin näin, niin voin perustella miksi asia ei ole niin. Se voi auttaa epäoikeudenmukaisuuden tunteen käsittelyssä tai auttaa siten, että keskität ponnistelut muiden oikaisupyyntöjen tekemiseen. (Niitäkin voin vilkaista, jos vinkkaatte tarkat kohdat.) Ja tietysti saa olla eri mieltä kanssani. :) Yritän vain tuoda esiin sen, kuinka mallivastaus voisi olla perusteltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraiylija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:

a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)

b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"

Kannattaa lukea se artikkeli ja kommentoida vasta sitten. Kohta josta a b ja c voidaan suoraan johtaa on muistaakseni 2. sivulla

Ei siellä sellaista lukenut. Jos haluat tarkemmin viitata minkä kohdan tulkitsin näin, niin voin perustella miksi asia ei ole niin. Se voi auttaa epäoikeudenmukaisuuden tunteen käsittelyssä tai auttaa siten, että keskität ponnistelut muiden oikaisupyyntöjen tekemiseen. (Niitäkin voin vilkaista, jos vinkkaatte tarkat kohdat.) Ja tietysti saa olla eri mieltä kanssani. :) Yritän vain tuoda esiin sen, kuinka mallivastaus voisi olla perusteltu.

Puolakanaho ym. s.35, luvun HOTin vaikutusmekanismit alusta:

"HOTiin perustuvat psyykkistä hyvinvointia edistävät menetelmät ja ohjelmat ovat lisääntyneet maailmalla viime vuosina nopeasti. HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin. HOTin pohjana olevan suhdekehysteorian mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä spontaani kyky yhdistää toisiinsa asioita sekä päätellä niiden välisiä suhteita."

Puolakanaho ym. (2019) s. 35 ” HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

Tuo kyseinen kohta on lainauksena jo viestissä 7535, jota itse alun perin lainasit! Se viesti, jonka perusteella alun perin aloit kommentoimaan näitä väittämiä.

Tsemppiä oikaisuvaatimuksen tekijöille! Älkää välittäkö kommenteista, joita tehdään perehtymättä ennakkomateriaaleihin tai edes edelliseen viestiin. Uskomatonta, kun tuo kohta on tuotu keskustelussa jo useamman kerran esiin, ja edelleen jatkuu kommenntointi, että oikaisuvaatimuksen tekijät eivät olisi asiaa ymmärtäneet. Me ollaan tankattu näitä muutamaa artikkelia kokonainen kuukausi ennen koetta. Ja kokeen jälkeen hyvin tarkkaa perehdytty mallivastauksiin ja verrattu niitä artikkeleihin. Monilla meistä on myös takana yliopisto-opintoja, psykologian opintoja ja tutkimuskokemusta.

Ok, no nyt oon kyllä samaa mieltä, että tossa on mennyt arvostelu päälaelleen. Eli mun mielestä a, b, c on oikein ja d on väärin.

Vierailija kirjoitti:

...kommenteista, joita tehdään perehtymättä ennakkomateriaaleihin tai edes edelliseen viestiin. Uskomatonta, kun tuo kohta on tuotu keskustelussa jo useamman kerran esiin

Pahoittelut, jos hermostutin sinut. En ole niin aktiivisesti lukenut tätä keskustelua ja yritin olla avuksi. Tsemppiä kaikille tälle vuodelle ja uusille koitoksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...kommenteista, joita tehdään perehtymättä ennakkomateriaaleihin tai edes edelliseen viestiin. Uskomatonta, kun tuo kohta on tuotu keskustelussa jo useamman kerran esiin

Pahoittelut, jos hermostutin sinut. En ole niin aktiivisesti lukenut tätä keskustelua ja yritin olla avuksi. Tsemppiä kaikille tälle vuodelle ja uusille koitoksille.

Ok, kiitos! Täällä on vaan jo tosi paljon vähätelty noita mallivastausten virheitä. Ja nimenomaan ilman tarkempaa perehtymistä. Kiva, että päästiin yhteisymmärrykseen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...kommenteista, joita tehdään perehtymättä ennakkomateriaaleihin tai edes edelliseen viestiin. Uskomatonta, kun tuo kohta on tuotu keskustelussa jo useamman kerran esiin

Pahoittelut, jos hermostutin sinut. En ole niin aktiivisesti lukenut tätä keskustelua ja yritin olla avuksi. Tsemppiä kaikille tälle vuodelle ja uusille koitoksille.

Tsemppiä sinullekin! Ja hyvää myöhäisiltaa. Taivas sinertää illan himmenevään lämpöön.

onkohan mitään mahiksia päästä enää ouluun 5. varasijalta? pääsin yllättäen eilen joensuuhun, mutta vähän pelottaa lähteä niin kauas vieraaseen kaupunkiin. mielessä on kieltämättä käynyt paikan hylkääminenkin, mutta se olisi tietysti typerää kolmannella hakukerralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Missä sanotaan, että valintakokeessa on tarkoitus toistaa sanatarkasti vain artikkeleita? Sanotaanko jossakin, että laajempi ymmärrys ei ole sallittua ja esim. lähdeviitattujen artikkelien lukeminen on kiellettyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Missä sanotaan, että valintakokeessa on tarkoitus toistaa sanatarkasti vain artikkeleita? Sanotaanko jossakin, että laajempi ymmärrys ei ole sallittua ja esim. lähdeviitattujen artikkelien lukeminen on kiellettyä?

Tämä! Silloin kun lukee artikkelia eikä ymmärrä jotakin konseptia tai sitä mitä tässä nyt sanottiin, sitä lähdematskua luetaan myös. Miksi psykalle haluttaisiin opiskelija, joka opettelee, että ”Hauki on kala” ja sit ei tajua, että myös Ahven on kala?

Ihan on mallivastaus tässä oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Missä sanotaan, että valintakokeessa on tarkoitus toistaa sanatarkasti vain artikkeleita? Sanotaanko jossakin, että laajempi ymmärrys ei ole sallittua ja esim. lähdeviitattujen artikkelien lukeminen on kiellettyä?

Tämä! Silloin kun lukee artikkelia eikä ymmärrä jotakin konseptia tai sitä mitä tässä nyt sanottiin, sitä lähdematskua luetaan myös. Miksi psykalle haluttaisiin opiskelija, joka opettelee, että ”Hauki on kala” ja sit ei tajua, että myös Ahven on kala?

Ihan on mallivastaus tässä oikein.

Tätä tehtävää on täällä käsitelty jo. Lue kommentoimasi viestiketju loppuun.

Varmaan on tänä vuonna hakenut jonkun proffan mukula, joka on täytynyt päästää sisään. Koko kokeen pisteytys on sitten veivattu niin, että kyseinen herranterttu paikan saa.

Ja se joka väittää, että näin ei voisi tapahtua, ei tiedä minkälainen maailma yliopisto on.

Kohta 2.14 ei ole tulkinnanvarainen. ABC ovat oikein. D:stä voidaan vääntää. Spontaani on eri asia kuin opittu, mutta artikkelissa annettiin esimerkki, joka viittaa opittuun kykyyn. Arvostan sitä, että joku esitti edes joissain määrin perustellun tulkinnan mallivastausten tueksi. Yritys oli hyvä, mutta tuo kohta on kyllä selvästi väärin arvosteltu. Tuo kohta väittämineen on lähes sanatarkasti sanatarkasti kopioitu artikkelista.

Mitä muita vaihtoehtoja tässä on, kuin oikaisuvaatimuksen tekeminen? En siis kaipaa pisteideni korjausta, olen supertyytyväinen opiskelupaikkaani. Haluaisin kuitenkin antaa oman pienen vaatimattoman panokseni, jos se edes minimaalisesti edesauttaisi niitä hakijoita, jotka vastasivat oikein saamatta siitä pisteitä. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että asiaan saadaan selvyys. Miksi kukaan viitsisi lukea kokeeseen, jos osaamisesta ei palkita?

En todellakaan osaa arvioida, missä määrin virheellinen arvostelu on vaikuttanut opiskelijavalintaan. Jokin vaikutus sillä kuitenkin on ollut. Haluaisin kuulla valintakoeryhmän mielipiteen siitä, miten tämä heidän mielestään on mennyt. Olen monesti sanonut täällä, että virheitä sattuu ja kokeen laatiminen tuhansille hakijoille varmasti on todella hankalaa, kun paikkoja on niin rajallinen määrä. Nyt kävi näin, ja turha tässä on syytellä ja haukkua ketään, ei kukaan pahaa ole tarkoittanut. Toivottavasti ensi vuonna ei jää näin paljon kysymysmerkkejä roikkumaan ilmaan.

Tsemppiä kaikille, jotka eivät päässeet sisään, vaikka tekivät kovan työn kokeen eteen. Hakuprosessi on aina haastava, ja nostan hattua kaikille, jotka keräävät itsensä ja yrittävät uudelleen, jos tänä vuonna jäi pienestä kiinni. Sympatiani ovat puolellanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Missä sanotaan, että valintakokeessa on tarkoitus toistaa sanatarkasti vain artikkeleita? Sanotaanko jossakin, että laajempi ymmärrys ei ole sallittua ja esim. lähdeviitattujen artikkelien lukeminen on kiellettyä?

Tämä! Silloin kun lukee artikkelia eikä ymmärrä jotakin konseptia tai sitä mitä tässä nyt sanottiin, sitä lähdematskua luetaan myös. Miksi psykalle haluttaisiin opiskelija, joka opettelee, että ”Hauki on kala” ja sit ei tajua, että myös Ahven on kala?

Ihan on mallivastaus tässä oikein.

Hei! Mitä järkeä olisi valita valintakokeen ennakkomateriaaliksi tieteellisiä artikkeleita, joissa asiat olisivat virheellisiä? Kyllä ennakkomateriaalien esittämiin tietoihin täytyy voida luottaa. Olen perehtynyt nyt netistä saamaani informaatioon HOT-menetelmästä ja niidenkin valossa kaikki kohdat abcd ovat mielestäni täysin oikein.

Tässä myös kokeen ohjenivaskasta s. 3 ohjeet kokeeseen vastaamiseen:

”Jokaiseen tehtävään on määrätty aineisto. Aineisto koostuu ennakkomateriaalista, tehtävien yhteydessä esitetystä aineistosta sekä aineisto- ja tehtävävihon liitteestä 1. Ole huolellinen, että vastaat kuhunkin tehtävään oikean aineiston pohjalta. Jos tehtävän yhteydessä esitetty aineisto on ristiriidassa muun tiedon kanssa, vastaa tehtävän aineiston perusteella. Muista arvioida koko väitteen totuutta tehtävän aineiston pohjalta ja tehtävän ohjeiden mukaisesti.”

Tehtäviin vastataan ennakkomateriaalin pohjalta ohjeistuksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Missä sanotaan, että valintakokeessa on tarkoitus toistaa sanatarkasti vain artikkeleita? Sanotaanko jossakin, että laajempi ymmärrys ei ole sallittua ja esim. lähdeviitattujen artikkelien lukeminen on kiellettyä?

Tämä! Silloin kun lukee artikkelia eikä ymmärrä jotakin konseptia tai sitä mitä tässä nyt sanottiin, sitä lähdematskua luetaan myös. Miksi psykalle haluttaisiin opiskelija, joka opettelee, että ”Hauki on kala” ja sit ei tajua, että myös Ahven on kala?

Ihan on mallivastaus tässä oikein.

Ei. Kokeessa vastataan niiden artikkeleiden mukaan, jotka siinä olivat vaatimuksena. Lähdeviitteitä ei pidä osata. Koehan ei silloin olisi mitenkään yhteismitallinen.

Tottahan toki kannattaa katsoa muualta, jos ei ymmärrä lukemaansa, mutta sen muun mukaan ei kokeessa vastata. Sitä ei kokeessa kysytä.

Ennakkomateriaalin yhteydessä lukee näin (lihavointi minun):

"Tehtävät edellyttävät valintakoevaatimuksena olevan ennakkomateriaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja menetelmien ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä siinä laajuudessa kuin asiat on esitetty valintakokeen ennakkomateriaalissa ja/tai kokeessa jaettavassa aineistossa. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä."

Samasta muistutetaan myös kokeen ohjeissa (lihavointi jälleen minun):

"Aineisto koostuu ennakkomateriaalista, tehtävien yhteydessä esitetystä aineistosta sekä aineisto- ja tehtävävihon liitteestä 1. Ole huolellinen, että vastaat kuhunkin tehtävään oikean aineiston pohjalta. Jos tehtävän yhteydessä esitetty aineisto on ristiriidassa muun tiedon kanssa, vastaa tehtävän aineiston perusteella. Muussa tapauksessa vastaa aina valintakokeen ennakkomateriaalin perusteella."

Kysymys: mikäli teen oikaisuvaatimuksen esim tuosta tehtävästä 2.14 ja se menee läpi, pisteytetäänkö se uudelleen kaikille muillekin jotka ovat tehneet oikaisun?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: mikäli teen oikaisuvaatimuksen esim tuosta tehtävästä 2.14 ja se menee läpi, pisteytetäänkö se uudelleen kaikille muillekin jotka ovat tehneet oikaisun?

Tätä minäkin olen miettinyt, koska veikkaan, että kaikki sisään päässeetkin ovat menettäneet tuossa tehtävässä pisteitä

Parin tehtävän osalta oon kyllä valmis viemään oikaisupyynnön vaikka oikeuteen asti, mikäli sitä ei kumota selkein perusteluin. Tilanne on nyt se että minä olen vastannut oikein ja jäänyt pisteen päähän sisäänpääsystä, kun opiskelupaikan on takuuvarmasti saanut henkilöitä jotka ovat vastanneet samoihin kohtiin väärin (mutta saaneet silti pisteet näistä kohdista virheellisen pisteytyksen vuoksi.) Kaikki sisälle päässeet ansaitsevat mielestäni opiskelupaikkansa, mutta niin ansaitsen minäkin.