Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Jos on varasijalla 400-550 kaikkiin hakukohteisiin, niin onko ihan surkea tulos? Ensimmäinen hakukerta ja toiskertalainen hakija. Mietin kannattaako yrittää ens vuonna uudestaan...
Onnea sisäänpäässeille! Ja jaksua seuraavaan hakuun niille, joita ei nyt onnistanut. Meitä psykologeja ei ole koskaan liikaa.
Musta tuntuu, että mallivastauksissa on paljon virheitä.
Esim. 2.1.
oikeat vastaukset ovat c) ja d)
mutta miksi a) "nfvPPA-potilailla esiintyy usein samoja piirteitä kuin lvPPA-potilailla" ei ole oikein?
Kun paperissa lukee, että:
"the core features of lvPPA also occur frequently in nfvPPA"
Tää on kummallista kaikkinensa.
Aiotteko hakea ens vuonna opiskelemaan jotain muuta?
Vierailija kirjoitti:
Jos on varasijalla 400-550 kaikkiin hakukohteisiin, niin onko ihan surkea tulos? Ensimmäinen hakukerta ja toiskertalainen hakija. Mietin kannattaako yrittää ens vuonna uudestaan...
Paljonko pisteitä?
Mitkä olivat hankalimmat osiot kokeessa?
On tuosta täysin mahdollista päästä ensi vuonna.
Varasija 9 ouluun. Tuskin riittää, mutta lähelle jää…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on varasijalla 400-550 kaikkiin hakukohteisiin, niin onko ihan surkea tulos? Ensimmäinen hakukerta ja toiskertalainen hakija. Mietin kannattaako yrittää ens vuonna uudestaan...
Paljonko pisteitä?
Mitkä olivat hankalimmat osiot kokeessa?
On tuosta täysin mahdollista päästä ensi vuonna.
77,6. Englanti ja logiikka meni tosi huonosti
106.52 pistettä ja varasijoilla 4 ja 9. Harmittaa ihan helvetisti olla niin lähellä, mutta tietää, että ei pääse. Pitäkää tunkkinne!
Varasija 160. Ekaa kertaa hain ja kokeessa ajankäytön ongelmia ja muutenkin raskas alkuvuosi takana työpaikan menetyksineen.. Hyvähän se on tekosyitä keksiä riittämättömälle suoritukselle :D
Olen kuitenkin tyytyväinen omaan suoritukseeni, logiikat tais mennä kokonaan nollille et toivottavast ens vuonna on myös laskutehtäviä!
Nyt nauttimaan kesästä, kohta pääsee mustikkaan ja uuden luku-urakan alkuun vielä monenmonta kuukautta aikaa! Älkää lannistuko tai surko loputtomiin, moni hakee useita kertoja ja ennenpitkään sinnikkyys palkitaan.
Hyvää kesää!
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että mallivastauksissa on paljon virheitä.
Esim. 2.1.
oikeat vastaukset ovat c) ja d)mutta miksi a) "nfvPPA-potilailla esiintyy usein samoja piirteitä kuin lvPPA-potilailla" ei ole oikein?
Kun paperissa lukee, että:
"the core features of lvPPA also occur frequently in nfvPPA"Tää on kummallista kaikkinensa.
Auttaako tällaisita yleensä valittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että mallivastauksissa on paljon virheitä.
Esim. 2.1.
oikeat vastaukset ovat c) ja d)mutta miksi a) "nfvPPA-potilailla esiintyy usein samoja piirteitä kuin lvPPA-potilailla" ei ole oikein?
Kun paperissa lukee, että:
"the core features of lvPPA also occur frequently in nfvPPA"Tää on kummallista kaikkinensa.
Auttaako tällaisita yleensä valittaa?
En ole valittamassa, mutta mielestäni mallivastauksissa voisi olla jotain perusteita siitä, että mitä YMMÄRRYKSELLÄ kokeiden tarkastajien mukaan tarkoitetaan.
Olisi kiva nähdä listaus jokaisesta vastaus vaihtoehdosta siten, että sen yhteydessä selitetään miksi vastaus on tulkittu vääräksi tai oikeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin 2.9 tehtävässä oikea vastaus oli a eikä b
Apraksioissa pitää paikkaansa että
a )ne voivat olla seurausta aivoverenkiertohäiriöstä ja niiden yhteydessä vasemman aivopuoliskon vaurio on riskitekijä erityisesti oikeakätisillä potilailla
b) voivat vaihdella vaikeusasteeltaan, mutta vaikeusaste subakuutissa vaiheessa ei vielä anna viitteitä siitä, millainen on aivoverenkiertohäiriöpotilaan toimintakyky myöhemmin
No siten, että vaikeusaste subakuutissa vaiheessa nimenomaan antaa viitteitä siitä, millainen toimintakyky on myöhemmin
eihän ollut! Kun sen subakuutin vaiheen jälkeen vielä saattoi tapahtua muutosta myönteisempään!!! Nimenomaan sanottiin ettei subakuutista vaiheesta voi vielä sanoa miten kuntoutuu
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että mallivastauksissa on paljon virheitä.
Esim. 2.1.
oikeat vastaukset ovat c) ja d)mutta miksi a) "nfvPPA-potilailla esiintyy usein samoja piirteitä kuin lvPPA-potilailla" ei ole oikein?
Kun paperissa lukee, että:
"the core features of lvPPA also occur frequently in nfvPPA"Tää on kummallista kaikkinensa.
tuosta kannattaa tehdä oikaisupyyntöjä!!!!
Miten voisimne luottaa kokeentekijöiden huolellisuuteen mallivastauksissa, kun jo kokeessakin itsessään oli emämunauksia!
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että mallivastauksissa on paljon virheitä.
Esim. 2.1.
oikeat vastaukset ovat c) ja d)mutta miksi a) "nfvPPA-potilailla esiintyy usein samoja piirteitä kuin lvPPA-potilailla" ei ole oikein?
Kun paperissa lukee, että:
"the core features of lvPPA also occur frequently in nfvPPA"Tää on kummallista kaikkinensa.
Koen, että tässä tapauksessa mallivastaukset ovat oikein. Artikkelissa sanotaan, että samat YDINpiirteet ilmenevät usein toisessakin, kun taas väittämässä puhutaan vain piirteistä. Artikkeli siis tarkoittaa tiettyjä piirteitä, ei kaikkia, joita lvPPAssa esiintyy.
Bongasin muuten, että kohdassa 3.6 ei ole hyväksytty kohtaa "kuntoutus toteutui erilaisissa ympäristöissä." eikö tämä sanatarkkaan mainittu artikkelissa? Olen katsonut noita HOT-artikkelinkin vastauksia hieman ihmeissäni. Minusta vähän oudosti hyväksytty vastauksia niissä.
Ja esimerkiksi tehtävä 2.8. "LPA:n käyttötarkoitus artikkelissa oli":
mallivastaus oli b) eli "latenttien ryhmien tunnistaminen"
mutta mielestäni myös c) "keskiarvoerojen testaaminen" on oikein.
Kysymys on sanan "käyttötarkoitus" semantiikasta. Sanan voi ajatella välittömänä funktionaalisena vaikutuksena tai sitten toiminnan päämääränä.
Esimerkiksi: "Mikä on polkupyöräpumpun käyttötarkoitus kesäpäivänä?"
a) Pumpata ilmaa polkupyörän renkaaseen
mutta myös
c) Päästä sieniretkelle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin 2.9 tehtävässä oikea vastaus oli a eikä b
Apraksioissa pitää paikkaansa että
a )ne voivat olla seurausta aivoverenkiertohäiriöstä ja niiden yhteydessä vasemman aivopuoliskon vaurio on riskitekijä erityisesti oikeakätisillä potilailla
b) voivat vaihdella vaikeusasteeltaan, mutta vaikeusaste subakuutissa vaiheessa ei vielä anna viitteitä siitä, millainen on aivoverenkiertohäiriöpotilaan toimintakyky myöhemmin
No siten, että vaikeusaste subakuutissa vaiheessa nimenomaan antaa viitteitä siitä, millainen toimintakyky on myöhemmin
eihän ollut! Kun sen subakuutin vaiheen jälkeen vielä saattoi tapahtua muutosta myönteisempään!!! Nimenomaan sanottiin ettei subakuutista vaiheesta voi vielä sanoa miten kuntoutuu
"Apraksian vaikeusaste esimerkiksi AVH:n subakuutissa vaiheessa ennustaa hyvin myöhempää toimintakykyä"
Toisin sanoen vaikeusaste antaa viitteitä siitä millainen toimintakyky on myöhemmin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että mallivastauksissa on paljon virheitä.
Esim. 2.1.
oikeat vastaukset ovat c) ja d)mutta miksi a) "nfvPPA-potilailla esiintyy usein samoja piirteitä kuin lvPPA-potilailla" ei ole oikein?
Kun paperissa lukee, että:
"the core features of lvPPA also occur frequently in nfvPPA"Tää on kummallista kaikkinensa.
Koen, että tässä tapauksessa mallivastaukset ovat oikein. Artikkelissa sanotaan, että samat YDINpiirteet ilmenevät usein toisessakin, kun taas väittämässä puhutaan vain piirteistä. Artikkeli siis tarkoittaa tiettyjä piirteitä, ei kaikkia, joita lvPPAssa esiintyy.
Kyllä minun mielestäni ydinpiirteet ovat piirteitä. Mitä muuta ne voisivat olla?
Mulla pistemäärä 97,9, jos oikein ymmärsin opintopolusta ja en vastannut siihen ensimmäiseen tehtävään ollenkaan, paljonkohan siitä olisi saanut pisteitä jos olisi ollut osaamista.? Joskus nuoruudessa yli 25 v sitten kävin jossain yliopiston pääsykokeissa, mutta kun ei ollut mitään THE alaa mitä olisin halunnut opiskelemaan niin jäi sitten vakavasti yrittämättä.