Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että täällä väännetään PPV:n määritelmästä, kun pitäisi löytää perusteluja sille, mitä esiintyvyyttä tulee tehtävässä käyttää. Mistä kohtaa tehtävässä nähdään, että tulee laskea väestön/tutkimusaineiston esiintyvyydellä? Itse en ole tällaista selkeää kohtaa vielä löytänyt, ja siksi tämä onkin mielestäni tulkinnanvarainen tehtävä. Ennustearvoja voidaan laskea niin väestön kuin myös tietyn väestöryhmän esiintyvyydelle. Onko tarkoitus seuloa lukihäiriöisiä väestöstä vai onko testiä tarkoitus käyttää jossakin esim. tietyssä potilasryhmässä, jossa häiriön esiintyvyys on luokkaa 0,5?

Tuolla jonkun linkkaamalla THL:nkin sivuilla lukee näin: ”Testien positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne, taudin esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä sekä testien suorituskyky.”. Nyt jokainen kenties osaa tuosta lukea, että esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä. Mikä on tehtävän tutkittava väestöryhmä? Mihin ympäristöön sovelletaan tätä testiä? Nyt on myös syytä erottaa termit insidenssi (ilmaantuvuus) ja prevalenssi (esiintyvyys) toisistaan.

Tarkoitus on testata testin kyvykkyyttä tunnistaa oikein positiiviset ja negatiiviset. Populaation prevalenssi on arvio (koska koko populaatiota tuskin on testattu), toisin kuin testiaineisto, johon on luotettavan kriteeristön perusteella valikoitu 50/50 kummastakin joukosta. Testi on siis sitä parempi, mitä lähempänä tuota 50/50 suhdetta sen antama tulos on; ts mitä suuremmat PPV ja NPV arvot siitä saadaan.

Juuri näin! Aivan loistavasti selitetty. Eli tämäkin viittaa siihen, että arvot pitää laskea 2x2 taulukosta.

Populaation prevalenssi ei ole arvio, sillä tehtävänannon mukaisesti "tiedetään, että prevalenssi on 0,1".

Mites sitten, jos tutkitaan tehtävänantoa eli ”todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitELLAAN” > viittaa, ettei siis olla vielä luokiteltu mihinkään, ts. ei voi kuulua tutkimusaineistoon, koska hehän kaikki ovat jo luokiteltu > puoltaa 0,1 esiintyvyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Sä et taida nyt yhtään ymmärtää mistä puhutaan. Eihän kukaan tutki testiä otoksella, jossa kaikki on sairaita????????? Kun ideana on tutkia, miten hyvin testi erottelee sairaat ja terveet toisistaan.

Se siinä oli pointtina, että tuollaisesta itse päätetystä otoksesta laskettu PPV ei kerro testin tarkkuudesta mitään

Tottakai se kertoo, mitä ihmettä oikeesti :D jos uusi lukitesti olisi luokitellut TP=0, FP=125, FN=125 ja TN=0, niin PPV =0 ja NPV =0. Eli testi luokittelisi kaikki terveet sairaiksi ja sairaiksi. Eli tarkkuudeltaan täysin käyttökelvoton testi. Ootko trolli?

Mieti nyt vielä uudestaan, mitä tarkoittaa että kaikki tutkittavat on sairaita :D

Kerropa mulle, miten sä tutkit testin tarkkuutta ja luokittelukykyä otoksella, jossa kaikki on sairaita? Kiinnostaa oikeasti tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että täällä väännetään PPV:n määritelmästä, kun pitäisi löytää perusteluja sille, mitä esiintyvyyttä tulee tehtävässä käyttää. Mistä kohtaa tehtävässä nähdään, että tulee laskea väestön/tutkimusaineiston esiintyvyydellä? Itse en ole tällaista selkeää kohtaa vielä löytänyt, ja siksi tämä onkin mielestäni tulkinnanvarainen tehtävä. Ennustearvoja voidaan laskea niin väestön kuin myös tietyn väestöryhmän esiintyvyydelle. Onko tarkoitus seuloa lukihäiriöisiä väestöstä vai onko testiä tarkoitus käyttää jossakin esim. tietyssä potilasryhmässä, jossa häiriön esiintyvyys on luokkaa 0,5?

Tuolla jonkun linkkaamalla THL:nkin sivuilla lukee näin: ”Testien positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne, taudin esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä sekä testien suorituskyky.”. Nyt jokainen kenties osaa tuosta lukea, että esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä. Mikä on tehtävän tutkittava väestöryhmä? Mihin ympäristöön sovelletaan tätä testiä? Nyt on myös syytä erottaa termit insidenssi (ilmaantuvuus) ja prevalenssi (esiintyvyys) toisistaan.

Tarkoitus on testata testin kyvykkyyttä tunnistaa oikein positiiviset ja negatiiviset. Populaation prevalenssi on arvio (koska koko populaatiota tuskin on testattu), toisin kuin testiaineisto, johon on luotettavan kriteeristön perusteella valikoitu 50/50 kummastakin joukosta. Testi on siis sitä parempi, mitä lähempänä tuota 50/50 suhdetta sen antama tulos on; ts mitä suuremmat PPV ja NPV arvot siitä saadaan.

Juuri näin! Aivan loistavasti selitetty. Eli tämäkin viittaa siihen, että arvot pitää laskea 2x2 taulukosta.

Populaation prevalenssi ei ole arvio, sillä tehtävänannon mukaisesti "tiedetään, että prevalenssi on 0,1".

Ajatteletko, että kaikki maailman ihmiset testataan koronan varalta ihan vaan, jotta saadaan 100% luotettava prevalenssi? Miten tässä naiivissa ajatuksessa huomioidaan syntymät ja kuolemat aineiston keruun ja käsittelyn aikana? Nyt järki käteen ja ostoksille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että täällä väännetään PPV:n määritelmästä, kun pitäisi löytää perusteluja sille, mitä esiintyvyyttä tulee tehtävässä käyttää. Mistä kohtaa tehtävässä nähdään, että tulee laskea väestön/tutkimusaineiston esiintyvyydellä? Itse en ole tällaista selkeää kohtaa vielä löytänyt, ja siksi tämä onkin mielestäni tulkinnanvarainen tehtävä. Ennustearvoja voidaan laskea niin väestön kuin myös tietyn väestöryhmän esiintyvyydelle. Onko tarkoitus seuloa lukihäiriöisiä väestöstä vai onko testiä tarkoitus käyttää jossakin esim. tietyssä potilasryhmässä, jossa häiriön esiintyvyys on luokkaa 0,5?

Tuolla jonkun linkkaamalla THL:nkin sivuilla lukee näin: ”Testien positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne, taudin esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä sekä testien suorituskyky.”. Nyt jokainen kenties osaa tuosta lukea, että esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä. Mikä on tehtävän tutkittava väestöryhmä? Mihin ympäristöön sovelletaan tätä testiä? Nyt on myös syytä erottaa termit insidenssi (ilmaantuvuus) ja prevalenssi (esiintyvyys) toisistaan.

Tarkoitus on testata testin kyvykkyyttä tunnistaa oikein positiiviset ja negatiiviset. Populaation prevalenssi on arvio (koska koko populaatiota tuskin on testattu), toisin kuin testiaineisto, johon on luotettavan kriteeristön perusteella valikoitu 50/50 kummastakin joukosta. Testi on siis sitä parempi, mitä lähempänä tuota 50/50 suhdetta sen antama tulos on; ts mitä suuremmat PPV ja NPV arvot siitä saadaan.

Juuri näin! Aivan loistavasti selitetty. Eli tämäkin viittaa siihen, että arvot pitää laskea 2x2 taulukosta.

Populaation prevalenssi ei ole arvio, sillä tehtävänannon mukaisesti "tiedetään, että prevalenssi on 0,1".

Ajatteletko, että kaikki maailman ihmiset testataan koronan varalta ihan vaan, jotta saadaan 100% luotettava prevalenssi? Miten tässä naiivissa ajatuksessa huomioidaan syntymät ja kuolemat aineiston keruun ja käsittelyn aikana? Nyt järki käteen ja ostoksille!

:DDDD No niinpä. Ihan järjestön ajatus, että tutkimuksen prevalenssi pitäisi olla sama kuin populaatiossa. Korona on tästä niin loistava esimerkki ettei toista. Prevalenssi vaihtelee ajankohdan ja maan välillä laidasta laitaan koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että täällä väännetään PPV:n määritelmästä, kun pitäisi löytää perusteluja sille, mitä esiintyvyyttä tulee tehtävässä käyttää. Mistä kohtaa tehtävässä nähdään, että tulee laskea väestön/tutkimusaineiston esiintyvyydellä? Itse en ole tällaista selkeää kohtaa vielä löytänyt, ja siksi tämä onkin mielestäni tulkinnanvarainen tehtävä. Ennustearvoja voidaan laskea niin väestön kuin myös tietyn väestöryhmän esiintyvyydelle. Onko tarkoitus seuloa lukihäiriöisiä väestöstä vai onko testiä tarkoitus käyttää jossakin esim. tietyssä potilasryhmässä, jossa häiriön esiintyvyys on luokkaa 0,5?

Tuolla jonkun linkkaamalla THL:nkin sivuilla lukee näin: ”Testien positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne, taudin esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä sekä testien suorituskyky.”. Nyt jokainen kenties osaa tuosta lukea, että esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä. Mikä on tehtävän tutkittava väestöryhmä? Mihin ympäristöön sovelletaan tätä testiä? Nyt on myös syytä erottaa termit insidenssi (ilmaantuvuus) ja prevalenssi (esiintyvyys) toisistaan.

Tarkoitus on testata testin kyvykkyyttä tunnistaa oikein positiiviset ja negatiiviset. Populaation prevalenssi on arvio (koska koko populaatiota tuskin on testattu), toisin kuin testiaineisto, johon on luotettavan kriteeristön perusteella valikoitu 50/50 kummastakin joukosta. Testi on siis sitä parempi, mitä lähempänä tuota 50/50 suhdetta sen antama tulos on; ts mitä suuremmat PPV ja NPV arvot siitä saadaan.

Juuri näin! Aivan loistavasti selitetty. Eli tämäkin viittaa siihen, että arvot pitää laskea 2x2 taulukosta.

Populaation prevalenssi ei ole arvio, sillä tehtävänannon mukaisesti "tiedetään, että prevalenssi on 0,1".

Ajatteletko, että kaikki maailman ihmiset testataan koronan varalta ihan vaan, jotta saadaan 100% luotettava prevalenssi? Miten tässä naiivissa ajatuksessa huomioidaan syntymät ja kuolemat aineiston keruun ja käsittelyn aikana? Nyt järki käteen ja ostoksille!

En minä niin ajattele, vaan tehtävän antaja ajatteli niin. Ehkäpä lukihäiriön esiintyvyys on voitu mitata vaikkapa jätevesistä, jos tehtävän antava ajatteli, että se on voitu sieltä mitata. :)

Tehtävä on leikki. Kun tehtävänannon lukee huolellisesti sana sanalta alusta loppuun, löytyy myös muita yllätyksiä.

Onko muita maisterihakuun hakeneita jotka ottaisivat myös kandi+maisteri paikan vastaan? Itse olen opiskellut psykologian kandin ulkomailla. Luuletteko että melkein koko kandin saisi hyväksiluettua? Oma kandi oli 4 vuotta eli vuoden pidempi kuin Suomessa. Etätehtävä meni sen verran huonosti ja muutenkin otetaan vain se 10 ihmistä niin en usko pääseväni sillä sisään. En ymmärrä miten maisterihakuun pääsee koko maasta vaan 10 ihmistä...

Vierailija kirjoitti:

Onko muita maisterihakuun hakeneita jotka ottaisivat myös kandi+maisteri paikan vastaan? Itse olen opiskellut psykologian kandin ulkomailla. Luuletteko että melkein koko kandin saisi hyväksiluettua? Oma kandi oli 4 vuotta eli vuoden pidempi kuin Suomessa. Etätehtävä meni sen verran huonosti ja muutenkin otetaan vain se 10 ihmistä niin en usko pääseväni sillä sisään. En ymmärrä miten maisterihakuun pääsee koko maasta vaan 10 ihmistä...

Olethan tajunnut, että olet ensikertalainen, eli pääset papereilla sisään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Sä et taida nyt yhtään ymmärtää mistä puhutaan. Eihän kukaan tutki testiä otoksella, jossa kaikki on sairaita????????? Kun ideana on tutkia, miten hyvin testi erottelee sairaat ja terveet toisistaan.

Se siinä oli pointtina, että tuollaisesta itse päätetystä otoksesta laskettu PPV ei kerro testin tarkkuudesta mitään

Tottakai se kertoo, mitä ihmettä oikeesti :D jos uusi lukitesti olisi luokitellut TP=0, FP=125, FN=125 ja TN=0, niin PPV =0 ja NPV =0. Eli testi luokittelisi kaikki terveet sairaiksi ja sairaiksi. Eli tarkkuudeltaan täysin käyttökelvoton testi. Ootko trolli?

Mieti nyt vielä uudestaan, mitä tarkoittaa että kaikki tutkittavat on sairaita :D

Kerropa mulle, miten sä tutkit testin tarkkuutta ja luokittelukykyä otoksella, jossa kaikki on sairaita? Kiinnostaa oikeasti tietää.

Älä jumitu tuohon :D se oli vaan hypoteettinen esimerkki. Pointtina se, että PPV heittelee ihan miten sattuu sen mukaan, kuinka suuri osuus otoksessa on sairaita. Jos tulkittaisiin testin tarkkuutta PPV:llä aineiston esiintyvyyden perusteella, niin aineisto jossa on korkea sairauden esiintyvyys antaa korkean PPV:n vaikka testissä olisikin matala sen ja spe. Voiko testiä silloin sanoa tarkaksi?

Vierailija kirjoitti:

Mites sitten, jos tutkitaan tehtävänantoa eli ”todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitELLAAN” > viittaa, ettei siis olla vielä luokiteltu mihinkään, ts. ei voi kuulua tutkimusaineistoon, koska hehän kaikki ovat jo luokiteltu > puoltaa 0,1 esiintyvyyttä.

Tähän vielä lisänä. Jos pitäisi nimenomaan käyttää tutkimusaineiston esiintyvyyttä eikös silloin tulisi käyttää sanaa ”luokiteltiin”. Nyt tehtävänannossa passiivin preesens ja tällähän viitataan tulevaan eli siihen, että nyt on joku uusi henkilö tutkimusaineiston ulkopuolelta, jolle testi suoritetaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko muita maisterihakuun hakeneita jotka ottaisivat myös kandi+maisteri paikan vastaan? Itse olen opiskellut psykologian kandin ulkomailla. Luuletteko että melkein koko kandin saisi hyväksiluettua? Oma kandi oli 4 vuotta eli vuoden pidempi kuin Suomessa. Etätehtävä meni sen verran huonosti ja muutenkin otetaan vain se 10 ihmistä niin en usko pääseväni sillä sisään. En ymmärrä miten maisterihakuun pääsee koko maasta vaan 10 ihmistä...

Tämä riippuu paljon myös yliopistosta! Mulla kans kaditutkinto eräältä toiselta alalta Suomesta. Joensuusta, Turusta ja Jyväskylästä sanottiin että kanditutkinnon saa hyväksiluettua ja pitää tehdä vain täydentäviä opintoja. Helsingin ja Tampereen yliopistojen vastaukset oli epämääräisiä "katsotaan tapauskohtaisesti". Oulussa sanottiin suoraan et pitäis koko kandi vääntää alusta, vaikka ois jo kanditutkinto :DDD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Sä et taida nyt yhtään ymmärtää mistä puhutaan. Eihän kukaan tutki testiä otoksella, jossa kaikki on sairaita????????? Kun ideana on tutkia, miten hyvin testi erottelee sairaat ja terveet toisistaan.

Se siinä oli pointtina, että tuollaisesta itse päätetystä otoksesta laskettu PPV ei kerro testin tarkkuudesta mitään

Tottakai se kertoo, mitä ihmettä oikeesti :D jos uusi lukitesti olisi luokitellut TP=0, FP=125, FN=125 ja TN=0, niin PPV =0 ja NPV =0. Eli testi luokittelisi kaikki terveet sairaiksi ja sairaiksi. Eli tarkkuudeltaan täysin käyttökelvoton testi. Ootko trolli?

Mieti nyt vielä uudestaan, mitä tarkoittaa että kaikki tutkittavat on sairaita :D

Kerropa mulle, miten sä tutkit testin tarkkuutta ja luokittelukykyä otoksella, jossa kaikki on sairaita? Kiinnostaa oikeasti tietää.

Älä jumitu tuohon :D se oli vaan hypoteettinen esimerkki. Pointtina se, että PPV heittelee ihan miten sattuu sen mukaan, kuinka suuri osuus otoksessa on sairaita. Jos tulkittaisiin testin tarkkuutta PPV:llä aineiston esiintyvyyden perusteella, niin aineisto jossa on korkea sairauden esiintyvyys antaa korkean PPV:n vaikka testissä olisikin matala sen ja spe. Voiko testiä silloin sanoa tarkaksi?

Niin heittelee. Sen takia se on heikko mittari. ROC artikkelissakin todetaan, että ROC käyrä on siksi loistava mittari testin tarkkuuden arviointiin, koska se lasketaan sensitiivisyydestä ja spesifisyydestä, jotka eivät riipu prevalenssista.

Siis miten te Bayes-maanikot olette ajatelleet sijoittavanne kahden eri aineiston arvoja yhteen laskutoimitukseen? Olenko ymmärtänyt oikein, että jengi on iloisesti sekoitellut POPULAATION prevalenssin ja TESTIOTOKSEN sensitiivisyyden+spesifisyyden ja laskenut tällä tämän PPV:n? Eihän se millään logiikalla voi päteä? Eihän tuon tekstiaineiston perusteella voi mitenkään laskea sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä koskien koko populaatiota. Tuohon taulukkoon on kerätty 250 hlön otos. Korjatkaa jos olen väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites sitten, jos tutkitaan tehtävänantoa eli ”todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitELLAAN” > viittaa, ettei siis olla vielä luokiteltu mihinkään, ts. ei voi kuulua tutkimusaineistoon, koska hehän kaikki ovat jo luokiteltu > puoltaa 0,1 esiintyvyyttä.

Tähän vielä lisänä. Jos pitäisi nimenomaan käyttää tutkimusaineiston esiintyvyyttä eikös silloin tulisi käyttää sanaa ”luokiteltiin”. Nyt tehtävänannossa passiivin preesens ja tällähän viitataan tulevaan eli siihen, että nyt on joku uusi henkilö tutkimusaineiston ulkopuolelta, jolle testi suoritetaan.

Ei tuo viittaa tulevaan. Mieti lausetta "kouluissa opiskellaan useita aineita". Ei se viittaa tulevaan, vaan yleisesti todetaan että näin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on luvassa tilitys. Kokeeko kukaan muu olevansa tämän unelma-alan metsästyksen panttivankina? Alan olla ihan poikki - olen jo joitain vuosia hakenut toiskertalaisena psykaan. Perus- ja aineopinnot on tehtynä lähes 90 op laajuisina hyvin ja kiitettävin tiedoin. Kävin täydentämässä yo-tutkinnon, ettei enää ikonä kävisi kuten 2020. Nyt on yli 140 pisteen todistus, jonka hankinta oli huomattavasti kivuttomampaa kuin nämä jatkuvasti muuttuvat pääsykokeet. Kerron nämä taustat siksi, että kyse ei ole siitä, että äly ja sitkeys eivät vaan riitä. Lääkistä en ajattelekaan, koska olen keskinkertainen matematiikassa.

Joka tapauksessa, tuntuu että jo vuosia on kulunut niin, että olen vain hetkittäin vapaa tätä haavetta kohti työskentelystä. Matalapalkkatyö, jossa olen kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua ja jopa varkauden kohteeksi joutumisen ei lohduta. Nykyisellä maisterilla ei vaan saa mitän järkevämpää.

Syytän tästä osin omaa itsepäisyyttäni ja toisaalta huonosti valittua ensimmäistä tutkintoa. Enemmän syytän kuitenkin järjedtelnää, joka jättää kaltaiseni sokeutuneen kokeen armoille.

Täällä kohtalotoveri. Melkein kuin olis suoraan omasta tilanteestani kerrottu! Todistuksella olisin ollut taas sisällä 1.valinnassani 😔

...jos olisit ensikertalainen.

Ei ole mitään syytä uskoa, että psykan toiskertalaisten todistusvalinnan pisteraja ei olisi korkeampi kuin ensikertalaisten, jos sellainen mahdollisuus tiedetysti olisi.

Tätä en vaan ymmärrä: millä perusteella korottaminen olisi muka toiskertalaisille niin paljon helpompaa kuin ensikertalaisille? Rajojen olisi kaiken järjen mukaan pitänyt nousta tänä vuonna, kun todistusvalinta on ollut jo pitkään tiedossa ja sillä otettiin viime vuonna enemmän kuin nyt. Vaan eivätpä nousseet. Logolle kaikkien kiintiön pisteet vain muutamia desimaaleja paremmat kuin ensikertalaisilla. Hakupainealoille on kaikilla kovat todistukset, joten ei tule mitään matikan kaltaisia 55 pisteen eroja ryhmiin.

Totta kai se on aikuiselle helpompaa kuin nuorelle, koska on elämänkokemusta ja opintoja jo takana. Täällä on moneen kertaan kommentoitu, että psykan tai muun reaalin L tuli käsittämättömän helposti.

Lääkiksessä todistuspisterajat nousivat Helsinkiä lukuun ottamatta kaikkialla. YTL julkaisee jokaisen arvosanan lukumäärän jokaisesta kokeesta jokaiselta koekerralta, ja siellä on selvästi näkyvillä lisääntyneet fysiikan, kemian, biologian ja psykologian hyvät arvosanat.

Logolaiset eivät ole vielä jaksaneet lähteä korottamaan todistuksia, koska eivät arvanneet mikä kammottava koe on edessä. Ensi kevääksi tietävät.

No mut lääkikseen ei pääse toiskertalaisia todistuksella, ja silti rajat nousivat. Aikuisella on pitempi aika lukiosta, eikä pelkkä elämänkokemus anna L:iä. Ne ketkä pystyvät siihen 4> L:än saavat sen iästä riippumatta. Mitä väliä sitä paitsi jos rajat nousevat? Niin sen kuuluu halupainealalla mennäkin. Ei toiskertalaisia saa vain sillä perusteella jättää kokeen pelkän varaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis miten te Bayes-maanikot olette ajatelleet sijoittavanne kahden eri aineiston arvoja yhteen laskutoimitukseen? Olenko ymmärtänyt oikein, että jengi on iloisesti sekoitellut POPULAATION prevalenssin ja TESTIOTOKSEN sensitiivisyyden+spesifisyyden ja laskenut tällä tämän PPV:n? Eihän se millään logiikalla voi päteä? Eihän tuon tekstiaineiston perusteella voi mitenkään laskea sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä koskien koko populaatiota. Tuohon taulukkoon on kerätty 250 hlön otos. Korjatkaa jos olen väärässä.

Ei ne sensitiivisyys ja spesifisyys siitä miksikään muutu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites sitten, jos tutkitaan tehtävänantoa eli ”todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitELLAAN” > viittaa, ettei siis olla vielä luokiteltu mihinkään, ts. ei voi kuulua tutkimusaineistoon, koska hehän kaikki ovat jo luokiteltu > puoltaa 0,1 esiintyvyyttä.

Tähän vielä lisänä. Jos pitäisi nimenomaan käyttää tutkimusaineiston esiintyvyyttä eikös silloin tulisi käyttää sanaa ”luokiteltiin”. Nyt tehtävänannossa passiivin preesens ja tällähän viitataan tulevaan eli siihen, että nyt on joku uusi henkilö tutkimusaineiston ulkopuolelta, jolle testi suoritetaan.

Ei tuo viittaa tulevaan. Mieti lausetta "kouluissa opiskellaan useita aineita". Ei se viittaa tulevaan, vaan yleisesti todetaan että näin on.

Niin preesens viittaa nykyiseen tai tulevaan, muttei ainakaan jo menneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Siis miten te Bayes-maanikot olette ajatelleet sijoittavanne kahden eri aineiston arvoja yhteen laskutoimitukseen? Olenko ymmärtänyt oikein, että jengi on iloisesti sekoitellut POPULAATION prevalenssin ja TESTIOTOKSEN sensitiivisyyden+spesifisyyden ja laskenut tällä tämän PPV:n? Eihän se millään logiikalla voi päteä? Eihän tuon tekstiaineiston perusteella voi mitenkään laskea sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä koskien koko populaatiota. Tuohon taulukkoon on kerätty 250 hlön otos. Korjatkaa jos olen väärässä.

Bayes-maanikot, ihan loistava termi :DD minäkin olin hetken aikaa bayes maanikko, kunnes tulin järkiini. Sensitiivisyys ja spesifisyys eivät riipu esiintyvyydestä, joten ne voi laskea aineistosta ja soveltaa vaikka 1000 eri populaation esiintyvyyteen. Sen sijaan PPV ja NPV vaihtelee populaation esiintyvyyden mukaan. Tehtävässä pyydettiin laskemaan PPV tutkimuksen aineistolle, jossa esiintyvyys 0,5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten te Bayes-maanikot olette ajatelleet sijoittavanne kahden eri aineiston arvoja yhteen laskutoimitukseen? Olenko ymmärtänyt oikein, että jengi on iloisesti sekoitellut POPULAATION prevalenssin ja TESTIOTOKSEN sensitiivisyyden+spesifisyyden ja laskenut tällä tämän PPV:n? Eihän se millään logiikalla voi päteä? Eihän tuon tekstiaineiston perusteella voi mitenkään laskea sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä koskien koko populaatiota. Tuohon taulukkoon on kerätty 250 hlön otos. Korjatkaa jos olen väärässä.

Ei ne sensitiivisyys ja spesifisyys siitä miksikään muutu

Öö, nehän nimenomaan on testikohtaiset. Ei tuota populaation prevalenssia laskettaessa ole tietenkään käytetty tuota arvioitavaa testiä, vaan jotain toista luotettavana pidettyä testaustapaa. Nyt on sitten tarve verrata tätä uuden testin kyvykkyyttä oikeiden positiivisten ja negatiivisten tulosten osoittamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Sä et taida nyt yhtään ymmärtää mistä puhutaan. Eihän kukaan tutki testiä otoksella, jossa kaikki on sairaita????????? Kun ideana on tutkia, miten hyvin testi erottelee sairaat ja terveet toisistaan.

Se siinä oli pointtina, että tuollaisesta itse päätetystä otoksesta laskettu PPV ei kerro testin tarkkuudesta mitään

Tottakai se kertoo, mitä ihmettä oikeesti :D jos uusi lukitesti olisi luokitellut TP=0, FP=125, FN=125 ja TN=0, niin PPV =0 ja NPV =0. Eli testi luokittelisi kaikki terveet sairaiksi ja sairaiksi. Eli tarkkuudeltaan täysin käyttökelvoton testi. Ootko trolli?

Mieti nyt vielä uudestaan, mitä tarkoittaa että kaikki tutkittavat on sairaita :D

Kerropa mulle, miten sä tutkit testin tarkkuutta ja luokittelukykyä otoksella, jossa kaikki on sairaita? Kiinnostaa oikeasti tietää.

Älä jumitu tuohon :D se oli vaan hypoteettinen esimerkki. Pointtina se, että PPV heittelee ihan miten sattuu sen mukaan, kuinka suuri osuus otoksessa on sairaita. Jos tulkittaisiin testin tarkkuutta PPV:llä aineiston esiintyvyyden perusteella, niin aineisto jossa on korkea sairauden esiintyvyys antaa korkean PPV:n vaikka testissä olisikin matala sen ja spe. Voiko testiä silloin sanoa tarkaksi?

No eihän anna. Jos testi antaa paljon vääriä positiivisia laskee tuo todennäköisyys. Tässä on kyse oikeiden positiivisten suhteesta kaikkiin positiivisiin.