Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

MUTTA: jos nyt mennään PPV arvon määritelmään. PPV kertoo etukäteis-TODENNÄKÖISYYDEN sille, että henkilö x on oikeasti sairas, kun hän saa tutkimuksesta y positiivisen tuloksen. PPV:n laskeminen jälkikäteen pienestä otoksesta ottamatta huomioon koko populaation esiintyvyyttä sotii PPV:n määritelmää vastaan.

Lisäys tähän: ROC-artikkelissa sanotaan, että PPV ja NPV voidaan laskea taulukon arvoja käyttäen ja tämän jälkeen suluissa on teksti (ehdollinen todennäköisyys).

Vähän eteenpäin ja samassa yhteydessä sanotaan, että vaikka nämä ovat kliinikolle käyttökelpoisia mittareita, niihin kuitenkin vaikuttaa "prior prevalence of disease in population".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää nyt niitä koronatestejä. Tutkimuksessa koronatestin PPV voi olla vaikka 80% ja NPV 70%. No todellisuudessa koronatestien PPV ja NPV vaihtelee maan ja ajankohdan mukaan. Suomessa PPV voi olla vaikka 70% ja NPV 80%. Kun taas Intiassa PPV voi olla 85% ja NPV 65%. Nämä ovat tosi herkkiä esiintyvyydelle ja sen takia ne on huonoja mittareita!

Täällä THL:n sivulla arvioidaan koronatestejä. Siellä sanotaan selvästi, että koronatestin PPV ja NPV arvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne ja esiintyvyys väestössä. Siten se on muuttuva arvo.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/t…

Juuri tätä mä tarkoitin. PPV ja NPV ovat heikkoja mittareita, koska ne vaihtelevat esiintyvyyden mukaan. Tässä tehtävässä PPV ja NPV piti kuitenkin laskea aineistolle eli PPV on 105/135=0,778 ja NPV=95/115=0,826. Tehtävässä ei missään vaiheessa sanottu, että arvot pitäisi laskea väestölle.

Ei sitä tarvi tehtävässä erikseen sanoa, kun ennakkomateriaalissa on jo sanottu, että PPV lasketaan populaation esiintyvyydellä. Sehän tuossa tehtävässä oli ideana, että piti tietää tuo.

Hassua, että täällä väännetään PPV:n määritelmästä, kun pitäisi löytää perusteluja sille, mitä esiintyvyyttä tulee tehtävässä käyttää. Mistä kohtaa tehtävässä nähdään, että tulee laskea väestön/tutkimusaineiston esiintyvyydellä? Itse en ole tällaista selkeää kohtaa vielä löytänyt, ja siksi tämä onkin mielestäni tulkinnanvarainen tehtävä. Ennustearvoja voidaan laskea niin väestön kuin myös tietyn väestöryhmän esiintyvyydelle. Onko tarkoitus seuloa lukihäiriöisiä väestöstä vai onko testiä tarkoitus käyttää jossakin esim. tietyssä potilasryhmässä, jossa häiriön esiintyvyys on luokkaa 0,5?

Tuolla jonkun linkkaamalla THL:nkin sivuilla lukee näin: ”Testien positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne, taudin esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä sekä testien suorituskyky.”. Nyt jokainen kenties osaa tuosta lukea, että esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä. Mikä on tehtävän tutkittava väestöryhmä? Mihin ympäristöön sovelletaan tätä testiä? Nyt on myös syytä erottaa termit insidenssi (ilmaantuvuus) ja prevalenssi (esiintyvyys) toisistaan.

PPV = TP/TP+FP= millä todemnäköisyydellä testillä saatu positiivinen on oikeasti +

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on luvassa tilitys. Kokeeko kukaan muu olevansa tämän unelma-alan metsästyksen panttivankina? Alan olla ihan poikki - olen jo joitain vuosia hakenut toiskertalaisena psykaan. Perus- ja aineopinnot on tehtynä lähes 90 op laajuisina hyvin ja kiitettävin tiedoin. Kävin täydentämässä yo-tutkinnon, ettei enää ikonä kävisi kuten 2020. Nyt on yli 140 pisteen todistus, jonka hankinta oli huomattavasti kivuttomampaa kuin nämä jatkuvasti muuttuvat pääsykokeet. Kerron nämä taustat siksi, että kyse ei ole siitä, että äly ja sitkeys eivät vaan riitä. Lääkistä en ajattelekaan, koska olen keskinkertainen matematiikassa.

Joka tapauksessa, tuntuu että jo vuosia on kulunut niin, että olen vain hetkittäin vapaa tätä haavetta kohti työskentelystä. Matalapalkkatyö, jossa olen kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua ja jopa varkauden kohteeksi joutumisen ei lohduta. Nykyisellä maisterilla ei vaan saa mitän järkevämpää.

Syytän tästä osin omaa itsepäisyyttäni ja toisaalta huonosti valittua ensimmäistä tutkintoa. Enemmän syytän kuitenkin järjedtelnää, joka jättää kaltaiseni sokeutuneen kokeen armoille.

Täällä kohtalotoveri. Melkein kuin olis suoraan omasta tilanteestani kerrottu! Todistuksella olisin ollut taas sisällä 1.valinnassani 😔

...jos olisit ensikertalainen.

Ei ole mitään syytä uskoa, että psykan toiskertalaisten todistusvalinnan pisteraja ei olisi korkeampi kuin ensikertalaisten, jos sellainen mahdollisuus tiedetysti olisi.

Tätä en vaan ymmärrä: millä perusteella korottaminen olisi muka toiskertalaisille niin paljon helpompaa kuin ensikertalaisille? Rajojen olisi kaiken järjen mukaan pitänyt nousta tänä vuonna, kun todistusvalinta on ollut jo pitkään tiedossa ja sillä otettiin viime vuonna enemmän kuin nyt. Vaan eivätpä nousseet. Logolle kaikkien kiintiön pisteet vain muutamia desimaaleja paremmat kuin ensikertalaisilla. Hakupainealoille on kaikilla kovat todistukset, joten ei tule mitään matikan kaltaisia 55 pisteen eroja ryhmiin.

Totta kai se on aikuiselle helpompaa kuin nuorelle, koska on elämänkokemusta ja opintoja jo takana. Täällä on moneen kertaan kommentoitu, että psykan tai muun reaalin L tuli käsittämättömän helposti.

Lääkiksessä todistuspisterajat nousivat Helsinkiä lukuun ottamatta kaikkialla. YTL julkaisee jokaisen arvosanan lukumäärän jokaisesta kokeesta jokaiselta koekerralta, ja siellä on selvästi näkyvillä lisääntyneet fysiikan, kemian, biologian ja psykologian hyvät arvosanat.

Logolaiset eivät ole vielä jaksaneet lähteä korottamaan todistuksia, koska eivät arvanneet mikä kammottava koe on edessä. Ensi kevääksi tietävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

MUTTA: jos nyt mennään PPV arvon määritelmään. PPV kertoo etukäteis-TODENNÄKÖISYYDEN sille, että henkilö x on oikeasti sairas, kun hän saa tutkimuksesta y positiivisen tuloksen. PPV:n laskeminen jälkikäteen pienestä otoksesta ottamatta huomioon koko populaation esiintyvyyttä sotii PPV:n määritelmää vastaan.

Lisäys tähän: ROC-artikkelissa sanotaan, että PPV ja NPV voidaan laskea taulukon arvoja käyttäen ja tämän jälkeen suluissa on teksti (ehdollinen todennäköisyys).

Vähän eteenpäin ja samassa yhteydessä sanotaan, että vaikka nämä ovat kliinikolle käyttökelpoisia mittareita, niihin kuitenkin vaikuttaa "prior prevalence of disease in population".

Ja vielä kun luetaan ROC-artikkelia eteen päin, siellä sanotaan, että jos tulokset jo tiedetään, PPV ja NPV eli jälkikäteisTODENNÄKÖISYYS voidaan laskea käyttäen BAYESIN teoriaa, jolloin hyödynnetään sensitiivisyyttä, spesifisyyttä ja prevalenssia populaatiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että täällä väännetään PPV:n määritelmästä, kun pitäisi löytää perusteluja sille, mitä esiintyvyyttä tulee tehtävässä käyttää. Mistä kohtaa tehtävässä nähdään, että tulee laskea väestön/tutkimusaineiston esiintyvyydellä? Itse en ole tällaista selkeää kohtaa vielä löytänyt, ja siksi tämä onkin mielestäni tulkinnanvarainen tehtävä. Ennustearvoja voidaan laskea niin väestön kuin myös tietyn väestöryhmän esiintyvyydelle. Onko tarkoitus seuloa lukihäiriöisiä väestöstä vai onko testiä tarkoitus käyttää jossakin esim. tietyssä potilasryhmässä, jossa häiriön esiintyvyys on luokkaa 0,5?

Tuolla jonkun linkkaamalla THL:nkin sivuilla lukee näin: ”Testien positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne, taudin esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä sekä testien suorituskyky.”. Nyt jokainen kenties osaa tuosta lukea, että esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä. Mikä on tehtävän tutkittava väestöryhmä? Mihin ympäristöön sovelletaan tätä testiä? Nyt on myös syytä erottaa termit insidenssi (ilmaantuvuus) ja prevalenssi (esiintyvyys) toisistaan.

1. Ennakkomateriaalissa sanotaan, että laskemiseen käytetään populaation esiintyvyyttä. Otoksen esiintyvyydestä ei puhuta mitään. Otos voi vastata populaatiota, jolloin 2x2 taulukosta voisi laskea PPV ja NPV, mutta

2. Tehtävän aineistossa sanotaan, että tehtävässä oletetaan että populaatiossa esiintyvyys on 0,1 eli tehtävän aineiston otos, jossa esiintyvyys on 0,5 ei vastaa populaatiota.

Hei oikeesti laittakaa nyt kuva tosta tehtävästä meille.

Kuvia voi pistää anonyymisti nettiin monenlaisiin palveluihin. Esim. Aijaa ei vaadi edes rekisteröitymistä.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että täällä väännetään PPV:n määritelmästä, kun pitäisi löytää perusteluja sille, mitä esiintyvyyttä tulee tehtävässä käyttää. Mistä kohtaa tehtävässä nähdään, että tulee laskea väestön/tutkimusaineiston esiintyvyydellä? Itse en ole tällaista selkeää kohtaa vielä löytänyt, ja siksi tämä onkin mielestäni tulkinnanvarainen tehtävä. Ennustearvoja voidaan laskea niin väestön kuin myös tietyn väestöryhmän esiintyvyydelle. Onko tarkoitus seuloa lukihäiriöisiä väestöstä vai onko testiä tarkoitus käyttää jossakin esim. tietyssä potilasryhmässä, jossa häiriön esiintyvyys on luokkaa 0,5?

Tuolla jonkun linkkaamalla THL:nkin sivuilla lukee näin: ”Testien positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne, taudin esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä sekä testien suorituskyky.”. Nyt jokainen kenties osaa tuosta lukea, että esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä. Mikä on tehtävän tutkittava väestöryhmä? Mihin ympäristöön sovelletaan tätä testiä? Nyt on myös syytä erottaa termit insidenssi (ilmaantuvuus) ja prevalenssi (esiintyvyys) toisistaan.

Olen samaa mieltä siitä, että tehtävänanto on tulkinnanvarainen ja sen voi tulkita periaattessa kummin vain. Mun mielestä se kuitenkin enemmän viittaa tuohon 2x2 taulukkoon. Tehtävässä 1. kuitenkin sanotaan, että pitää laskea arvo lukitestille. Ei sanota missään, että PPV pitäisi laskea jollekin väestöstä sattumanvaraisesti valitulle henkilölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Sä et taida nyt yhtään ymmärtää mistä puhutaan. Eihän kukaan tutki testiä otoksella, jossa kaikki on sairaita????????? Kun ideana on tutkia, miten hyvin testi erottelee sairaat ja terveet toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että täällä väännetään PPV:n määritelmästä, kun pitäisi löytää perusteluja sille, mitä esiintyvyyttä tulee tehtävässä käyttää. Mistä kohtaa tehtävässä nähdään, että tulee laskea väestön/tutkimusaineiston esiintyvyydellä? Itse en ole tällaista selkeää kohtaa vielä löytänyt, ja siksi tämä onkin mielestäni tulkinnanvarainen tehtävä. Ennustearvoja voidaan laskea niin väestön kuin myös tietyn väestöryhmän esiintyvyydelle. Onko tarkoitus seuloa lukihäiriöisiä väestöstä vai onko testiä tarkoitus käyttää jossakin esim. tietyssä potilasryhmässä, jossa häiriön esiintyvyys on luokkaa 0,5?

Tuolla jonkun linkkaamalla THL:nkin sivuilla lukee näin: ”Testien positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne, taudin esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä sekä testien suorituskyky.”. Nyt jokainen kenties osaa tuosta lukea, että esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä. Mikä on tehtävän tutkittava väestöryhmä? Mihin ympäristöön sovelletaan tätä testiä? Nyt on myös syytä erottaa termit insidenssi (ilmaantuvuus) ja prevalenssi (esiintyvyys) toisistaan.

Tarkoitus on testata testin kyvykkyyttä tunnistaa oikein positiiviset ja negatiiviset. Populaation prevalenssi on arvio (koska koko populaatiota tuskin on testattu), toisin kuin testiaineisto, johon on luotettavan kriteeristön perusteella valikoitu 50/50 kummastakin joukosta. Testi on siis sitä parempi, mitä lähempänä tuota 50/50 suhdetta sen antama tulos on; ts mitä suuremmat PPV ja NPV arvot siitä saadaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Sä et taida nyt yhtään ymmärtää mistä puhutaan. Eihän kukaan tutki testiä otoksella, jossa kaikki on sairaita????????? Kun ideana on tutkia, miten hyvin testi erottelee sairaat ja terveet toisistaan.

Se siinä oli pointtina, että tuollaisesta itse päätetystä otoksesta laskettu PPV ei kerro testin tarkkuudesta mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Sä et taida nyt yhtään ymmärtää mistä puhutaan. Eihän kukaan tutki testiä otoksella, jossa kaikki on sairaita????????? Kun ideana on tutkia, miten hyvin testi erottelee sairaat ja terveet toisistaan.

Se siinä oli pointtina, että tuollaisesta itse päätetystä otoksesta laskettu PPV ei kerro testin tarkkuudesta mitään

Testin tarkkuuden mittoja ovat sensitiivisyys ja spesifisyys. Ne eivät riipu otoksesta (paitsi tilastollisen tarkkuuden osalta) eivätkä siten prelevanssistakaan.

 

PPV ja NPV ovat arvoja, joilla voidaan mitata testin toimivuutta tietyssä otoksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Sä et taida nyt yhtään ymmärtää mistä puhutaan. Eihän kukaan tutki testiä otoksella, jossa kaikki on sairaita????????? Kun ideana on tutkia, miten hyvin testi erottelee sairaat ja terveet toisistaan.

Se siinä oli pointtina, että tuollaisesta itse päätetystä otoksesta laskettu PPV ei kerro testin tarkkuudesta mitään

Tottakai se kertoo, mitä ihmettä oikeesti :D jos uusi lukitesti olisi luokitellut TP=0, FP=125, FN=125 ja TN=0, niin PPV =0 ja NPV =0. Eli testi luokittelisi kaikki terveet sairaiksi ja sairaiksi. Eli tarkkuudeltaan täysin käyttökelvoton testi. Ootko trolli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että täällä väännetään PPV:n määritelmästä, kun pitäisi löytää perusteluja sille, mitä esiintyvyyttä tulee tehtävässä käyttää. Mistä kohtaa tehtävässä nähdään, että tulee laskea väestön/tutkimusaineiston esiintyvyydellä? Itse en ole tällaista selkeää kohtaa vielä löytänyt, ja siksi tämä onkin mielestäni tulkinnanvarainen tehtävä. Ennustearvoja voidaan laskea niin väestön kuin myös tietyn väestöryhmän esiintyvyydelle. Onko tarkoitus seuloa lukihäiriöisiä väestöstä vai onko testiä tarkoitus käyttää jossakin esim. tietyssä potilasryhmässä, jossa häiriön esiintyvyys on luokkaa 0,5?

Tuolla jonkun linkkaamalla THL:nkin sivuilla lukee näin: ”Testien positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne, taudin esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä sekä testien suorituskyky.”. Nyt jokainen kenties osaa tuosta lukea, että esiintyvyys tutkittavassa väestöryhmässä. Mikä on tehtävän tutkittava väestöryhmä? Mihin ympäristöön sovelletaan tätä testiä? Nyt on myös syytä erottaa termit insidenssi (ilmaantuvuus) ja prevalenssi (esiintyvyys) toisistaan.

Tarkoitus on testata testin kyvykkyyttä tunnistaa oikein positiiviset ja negatiiviset. Populaation prevalenssi on arvio (koska koko populaatiota tuskin on testattu), toisin kuin testiaineisto, johon on luotettavan kriteeristön perusteella valikoitu 50/50 kummastakin joukosta. Testi on siis sitä parempi, mitä lähempänä tuota 50/50 suhdetta sen antama tulos on; ts mitä suuremmat PPV ja NPV arvot siitä saadaan.

Juuri näin! Aivan loistavasti selitetty. Eli tämäkin viittaa siihen, että arvot pitää laskea 2x2 taulukosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Etkö ymmärtänyt mun vastausta. Eli jos tässä tutkimuksessa uusi lukitesti olisi luokitellut TP=125, FP=0, FN=0 ja TN=125. Niin tästä voitaisiin laskea että PPV =100% ja NPV=100% eli kyseessä olisi tarkkuudeltaan täydellinen testi, joka osaisi luokitella kaikki sairaat ja terveet oikein.

Puhuin otoksesta, jossa jokainen tutkittava on sairas

Sä et taida nyt yhtään ymmärtää mistä puhutaan. Eihän kukaan tutki testiä otoksella, jossa kaikki on sairaita????????? Kun ideana on tutkia, miten hyvin testi erottelee sairaat ja terveet toisistaan.

Se siinä oli pointtina, että tuollaisesta itse päätetystä otoksesta laskettu PPV ei kerro testin tarkkuudesta mitään

Tottakai se kertoo, mitä ihmettä oikeesti :D jos uusi lukitesti olisi luokitellut TP=0, FP=125, FN=125 ja TN=0, niin PPV =0 ja NPV =0. Eli testi luokittelisi kaikki terveet sairaiksi ja sairaiksi. Eli tarkkuudeltaan täysin käyttökelvoton testi. Ootko trolli?

Mieti nyt vielä uudestaan, mitä tarkoittaa että kaikki tutkittavat on sairaita :D

Vierailija kirjoitti:

30 sivua vääntöä PPV:stä

Onkohan tehtävänanto ollut epäselvä :D

Musta tuntuu, että kyse on vaan älyttömien paineiden ja turhautumisen purkautumisesta, joka nyt vaan otollisissa olosuhteissa eskaloituu tämän yhden, suuressa kuvassa merkityksettömän, peruslaskun vatvomisern. Tekis kaikille nyt hyvää ottaa asiaan etäisyyttä ja jatkaa elämää kunnes viralliset tulokset tulee. Sitten tätä mäyhämistä saa taas halutessaan jatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Aiottrko käyttää puolet kesästä tällä keskuselupalstalla spekuloiden pääsykoetta?

Mä oon viikonlopun yksin kotona flunssassa. Tää on just sopivaa viihdykettä 😂.