Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hämää tää PPV tosi paljon, en osaa sanoa kumpi tapa nyt on oikein lopulta. Mitä järkeä olisi valita otos, joka ei vastaa väestön prevalenssia?
Kun halutaan tutkia testin hyvyyttä, täytyy tietenkin valita otos, jossa testattavaa asiaa esiintyy. Joidenkin sairauksien esiintyvyys voi olla vaikka 0,1 prosenttia, joten otoksen pitäisi olla 1000 ihmistä, jotta saataisiin mahdutettua yksi sairas mukaan. Eikä se antaisi kovin luotettavaa käsitystä sensitiivisyydestä. Paras arvio sensitiivisyydelle saadaan, kun otoksessa kaikki ovat sairaita ja paras arvio spesifisyydelle, kun kaikki ovat terveitä, joten tuollainen 50/50 testiryhmä testin tutkimiseen on lopulta paras.
Kun kysyttiin PPV:tä, tutkitaan tietenkin väestön yksilöä, eikä testin testaamiseen osallistunutta, koska testiin osallistuneiden lukihäiriödiagnoosi tunnetaan jo entuudestaan. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että a- ja b-kohdissa sanotaan erikseen "TESTIN sensitiivisyys/spesifisyys" kun taas ppv:n ja npv:n yhteydessä ei.
Sokeista kuuntelijoista veikkaan, että kyseisen tehtävän on tehnyt ruotsinkielisen valintakokeen tekijät ja kääntäminen on mennyt päin helvettiä, koska tosiaankaan d tai e eivät ole totta. Tästä varmasti seuraa, että tehtävä hylätään. ROCin osalta on kiinnostava nähdä, miten ppv arvioidaan vai hylätäänkö sekin. Ei kannata unohtaa, että siinä on mahdollista hyväksyä sekä virheellisellä bayesin kaavalla että oikealla lasketut arvot. Suoraan testituloksista, ilman 10 prosentin prevalenssia laskettuja ei kuitenkaan tulla hyväksymään, siitä olen varma.
Sulla nyt vähän ontuu tämä teoria. Tottakai tiedetään, kuinka monella testiin osallistuneista on lukihäiriö. PPV kertoo kuinka monella positiivisen testituloksen saaneista on oikeasti lukihäiriö. Eli tässä tutkitaan sen testin tarkkuutta. Näin mä sen ymmärrän.
Jyväskylästä ei vieläkään ole tullut tilastoja kuinka paljon on ollut hakijoita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hämää tää PPV tosi paljon, en osaa sanoa kumpi tapa nyt on oikein lopulta. Mitä järkeä olisi valita otos, joka ei vastaa väestön prevalenssia?
Kun halutaan tutkia testin hyvyyttä, täytyy tietenkin valita otos, jossa testattavaa asiaa esiintyy. Joidenkin sairauksien esiintyvyys voi olla vaikka 0,1 prosenttia, joten otoksen pitäisi olla 1000 ihmistä, jotta saataisiin mahdutettua yksi sairas mukaan. Eikä se antaisi kovin luotettavaa käsitystä sensitiivisyydestä. Paras arvio sensitiivisyydelle saadaan, kun otoksessa kaikki ovat sairaita ja paras arvio spesifisyydelle, kun kaikki ovat terveitä, joten tuollainen 50/50 testiryhmä testin tutkimiseen on lopulta paras.
Kun kysyttiin PPV:tä, tutkitaan tietenkin väestön yksilöä, eikä testin testaamiseen osallistunutta, koska testiin osallistuneiden lukihäiriödiagnoosi tunnetaan jo entuudestaan. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että a- ja b-kohdissa sanotaan erikseen "TESTIN sensitiivisyys/spesifisyys" kun taas ppv:n ja npv:n yhteydessä ei.
Sokeista kuuntelijoista veikkaan, että kyseisen tehtävän on tehnyt ruotsinkielisen valintakokeen tekijät ja kääntäminen on mennyt päin helvettiä, koska tosiaankaan d tai e eivät ole totta. Tästä varmasti seuraa, että tehtävä hylätään. ROCin osalta on kiinnostava nähdä, miten ppv arvioidaan vai hylätäänkö sekin. Ei kannata unohtaa, että siinä on mahdollista hyväksyä sekä virheellisellä bayesin kaavalla että oikealla lasketut arvot. Suoraan testituloksista, ilman 10 prosentin prevalenssia laskettuja ei kuitenkaan tulla hyväksymään, siitä olen varma.
Sulla nyt vähän ontuu tämä teoria. Tottakai tiedetään, kuinka monella testiin osallistuneista on lukihäiriö. PPV kertoo kuinka monella positiivisen testituloksen saaneista on oikeasti lukihäiriö. Eli tässä tutkitaan sen testin tarkkuutta. Näin mä sen ymmärrän.
Semmosen huomio lisään tähän ketjuun, että tehtävän 1 aineistossa "tutkija luokitteli", eli aineistossa kuvattu lukitestianalyysi on jo menneisyydessä tapahtunutta. Kun taas tehtävässä 1 pyydetään määräämään PPV, kun se henkilölle luokitellaan. Sanamuodoista vois olettaa, että PPV lasketaan jollekin muulle joukolle kuin jo menneisyydessä olleelle testijoukolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hämää tää PPV tosi paljon, en osaa sanoa kumpi tapa nyt on oikein lopulta. Mitä järkeä olisi valita otos, joka ei vastaa väestön prevalenssia?
Kun halutaan tutkia testin hyvyyttä, täytyy tietenkin valita otos, jossa testattavaa asiaa esiintyy. Joidenkin sairauksien esiintyvyys voi olla vaikka 0,1 prosenttia, joten otoksen pitäisi olla 1000 ihmistä, jotta saataisiin mahdutettua yksi sairas mukaan. Eikä se antaisi kovin luotettavaa käsitystä sensitiivisyydestä. Paras arvio sensitiivisyydelle saadaan, kun otoksessa kaikki ovat sairaita ja paras arvio spesifisyydelle, kun kaikki ovat terveitä, joten tuollainen 50/50 testiryhmä testin tutkimiseen on lopulta paras.
Kun kysyttiin PPV:tä, tutkitaan tietenkin väestön yksilöä, eikä testin testaamiseen osallistunutta, koska testiin osallistuneiden lukihäiriödiagnoosi tunnetaan jo entuudestaan. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että a- ja b-kohdissa sanotaan erikseen "TESTIN sensitiivisyys/spesifisyys" kun taas ppv:n ja npv:n yhteydessä ei.
Sokeista kuuntelijoista veikkaan, että kyseisen tehtävän on tehnyt ruotsinkielisen valintakokeen tekijät ja kääntäminen on mennyt päin helvettiä, koska tosiaankaan d tai e eivät ole totta. Tästä varmasti seuraa, että tehtävä hylätään. ROCin osalta on kiinnostava nähdä, miten ppv arvioidaan vai hylätäänkö sekin. Ei kannata unohtaa, että siinä on mahdollista hyväksyä sekä virheellisellä bayesin kaavalla että oikealla lasketut arvot. Suoraan testituloksista, ilman 10 prosentin prevalenssia laskettuja ei kuitenkaan tulla hyväksymään, siitä olen varma.
Sulla nyt vähän ontuu tämä teoria. Tottakai tiedetään, kuinka monella testiin osallistuneista on lukihäiriö. PPV kertoo kuinka monella positiivisen testituloksen saaneista on oikeasti lukihäiriö. Eli tässä tutkitaan sen testin tarkkuutta. Näin mä sen ymmärrän.
Semmosen huomio lisään tähän ketjuun, että tehtävän 1 aineistossa "tutkija luokitteli", eli aineistossa kuvattu lukitestianalyysi on jo menneisyydessä tapahtunutta. Kun taas tehtävässä 1 pyydetään määräämään PPV, kun se henkilölle luokitellaan. Sanamuodoista vois olettaa, että PPV lasketaan jollekin muulle joukolle kuin jo menneisyydessä olleelle testijoukolle.
aattelin kans, että kyse oli sen tutkijan omasta testijoukosta
Vierailija kirjoitti:
Hakija: Mikä on ikäsi ja monettako kertaa hait? :) Onko aiempaa tutkintoa?
28 v, tokaa kertaa (eka kerta oli 5 v sitten), löytyy AMK-tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylästä ei vieläkään ole tullut tilastoja kuinka paljon on ollut hakijoita
onko muualtakaan tullut? tuskin on ainakaan tullut sitä tietoa, moniko osallistui kokeeseen
Mitä luulette muuten, muuttuuko tehtävien painokertoimet vielä johonkin suuntaan? Kun eikö sieltä puuttunut edelleen se 5%? Mahtaako nämä "kyseenalaiset" monivalinnat vaikuttaa tehtävän painokertoimiin niin, että logiikan osuus painokertoimissa saattaisi vielä nousta. Tai entä miten ymmärsitte sen ekan tehtävän kumulatiivisen pisteytyksen? Voidaanko siinä vaatia että pitää kaikkien kohtien olla oikein, jotta saa yhden yhtäkään pistettä, varsinkin kun sen painokerroin oli niin alhainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylästä ei vieläkään ole tullut tilastoja kuinka paljon on ollut hakijoita
onko muualtakaan tullut? tuskin on ainakaan tullut sitä tietoa, moniko osallistui kokeeseen
eiku sori, katoin, siis, että kuinka moni ottanut paikan vastaan. Aika pitkään kaikki jemmaa sen vastauksen kanssa. .Oottaa varmaan että pääsisi varasijalla eteen päin paikkaan, johon on ensisijaisesti hakenut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulette muuten, muuttuuko tehtävien painokertoimet vielä johonkin suuntaan? Kun eikö sieltä puuttunut edelleen se 5%? Mahtaako nämä "kyseenalaiset" monivalinnat vaikuttaa tehtävän painokertoimiin niin, että logiikan osuus painokertoimissa saattaisi vielä nousta. Tai entä miten ymmärsitte sen ekan tehtävän kumulatiivisen pisteytyksen? Voidaanko siinä vaatia että pitää kaikkien kohtien olla oikein, jotta saa yhden yhtäkään pistettä, varsinkin kun sen painokerroin oli niin alhainen.
Se kumulatiivinen tarkoitti sitä, että jos esim. laskee sensitiivisyyden väärin, niin sitten seuraavatkin tehtävät menee väärin, koska niissä tarvitaan sensitiivisyyttä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylästä ei vieläkään ole tullut tilastoja kuinka paljon on ollut hakijoita
onko muualtakaan tullut? tuskin on ainakaan tullut sitä tietoa, moniko osallistui kokeeseen
eiku sori, katoin, siis, että kuinka moni ottanut paikan vastaan. Aika pitkään kaikki jemmaa sen vastauksen kanssa. .Oottaa varmaan että pääsisi varasijalla eteen päin paikkaan, johon on ensisijaisesti hakenut.
Vain ensisijaisen toiveen voi ottaa vastaan.
Oletko kertonut hakemisestasi kellekään? Peukku ylös: olen, alas: en
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylästä ei vieläkään ole tullut tilastoja kuinka paljon on ollut hakijoita
onko muualtakaan tullut? tuskin on ainakaan tullut sitä tietoa, moniko osallistui kokeeseen
eiku sori, katoin, siis, että kuinka moni ottanut paikan vastaan. Aika pitkään kaikki jemmaa sen vastauksen kanssa. .Oottaa varmaan että pääsisi varasijalla eteen päin paikkaan, johon on ensisijaisesti hakenut.
Vain ensisijaisen toiveen voi ottaa vastaan.
no minkä vuoksi esim Itä-Suomen yliopistoon on vasta 6 ottanut paikan vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylästä ei vieläkään ole tullut tilastoja kuinka paljon on ollut hakijoita
onko muualtakaan tullut? tuskin on ainakaan tullut sitä tietoa, moniko osallistui kokeeseen
eiku sori, katoin, siis, että kuinka moni ottanut paikan vastaan. Aika pitkään kaikki jemmaa sen vastauksen kanssa. .Oottaa varmaan että pääsisi varasijalla eteen päin paikkaan, johon on ensisijaisesti hakenut.
Vain ensisijaisen toiveen voi ottaa vastaan.
no minkä vuoksi esim Itä-Suomen yliopistoon on vasta 6 ottanut paikan vastaan?
???? Sehän on ei-suosituin ensisijaiskohde, koska on muuttotappioseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylästä ei vieläkään ole tullut tilastoja kuinka paljon on ollut hakijoita
onko muualtakaan tullut? tuskin on ainakaan tullut sitä tietoa, moniko osallistui kokeeseen
eiku sori, katoin, siis, että kuinka moni ottanut paikan vastaan. Aika pitkään kaikki jemmaa sen vastauksen kanssa. .Oottaa varmaan että pääsisi varasijalla eteen päin paikkaan, johon on ensisijaisesti hakenut.
Vain ensisijaisen toiveen voi ottaa vastaan.
no minkä vuoksi esim Itä-Suomen yliopistoon on vasta 6 ottanut paikan vastaan?
Ehkä sinne ensisijaisedti hakeneista vain 6 on päässyt todistuksella?
Vierailija kirjoitti:
Telttailijoille ei tule antaa pistekompensaatioita. Se ei ole muiden hakijoiden vika, että Turku epäonnistui tehtävässään.
Mitä jos olisit ollut itse teltassa ja kokeeksi olisi kaatunut siihen? Olisitko samaa mieltä?
Tämä tietysti on Turun järjestäjien vika, mutta onko oikein, että sinne joutuneet hakijat johtuvat tästä kärsimään? En osaa sanoa, mikä tähän olisi oikea menettelytapa, mutta reilua tämä ei missään nimessä ollut!
Joo, eiköhän kaikilla ole joku omakohtainen suuri vääryys, jonka on kokeessa kohdannut. Jos jostain tuollaisesta aletaan antaa kompensaatiota niin ei hyvää päivää. Oulussa kokeen tehneenä vaadin erityiskohtelua ja kompensaatiota käsisaippuan puutteesta ja kopiokonehässäkän vuoksi kaksi kertaa keskeytetyistä nerokkaista ajatuksista.
Kai nyt jokainen laittaa ykköseksi sen mihin haluaa eikä sitä mikä on toisena tai kolmantena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telttailijoille ei tule antaa pistekompensaatioita. Se ei ole muiden hakijoiden vika, että Turku epäonnistui tehtävässään.
Mitä jos olisit ollut itse teltassa ja kokeeksi olisi kaatunut siihen? Olisitko samaa mieltä?
Tämä tietysti on Turun järjestäjien vika, mutta onko oikein, että sinne joutuneet hakijat johtuvat tästä kärsimään? En osaa sanoa, mikä tähän olisi oikea menettelytapa, mutta reilua tämä ei missään nimessä ollut!
Muitakaan hakijoita ei voi rangaista antamalla pistekompensaatiota. Yliopisto voisi tarjota esim.
avoimen opintoja ilmaiseksi telttaan joutuneille. Tiedän, ei paljon lohduta, mutta suoraa kausaliteettia ei vaikean kokeen kohdalla voi osoittaa, joten ilmaiset pisteet vaan ovat väärin.
Mulla on niin lähtenyt järki tuon PPV:n kanssa ja nyt mä VIHDOIN TAJUSIN, miten tuo menee. Eli ensin testistä lasketaan positiivinen ja negatiivinen ennustearvo testille ja sitten näitä ennustearvoja voidaan testata erilaisissa populaatioissa, joissa on erilainen taudin esiintyvyys. Taudin esiintyvyyden kasvaessa PPV kasvaa kun taas NPV laskee. Eli esim. silloin kun koronaa oli Suomessa vielä vähän, niin koronatestin PPV oli matalampi ja NPV korkeampi. Koronan lisääntyessä testin PPV on kasvanut ja NPV laskenut. Mun mielestä tuo tehtävänanto on hieman epäselvä. Tuossa ei kuitenkaan sanota, että testin PPV pitäisi laskeassa väestöstä. Ensin sanotaan "Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 aineistossa kuvatulle lukitestille". Sitten d) laske positiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan". Mun mielestä tuo viittaisi enemmän tuon testin positiiviseen ennustearvoon eli kaavaan tp/tp+fp.
No kerropas sitten, millaisessa tilanteessa PPV lasketaan 2x2 taulukosta lukumääristä?