Psykologia 2021

Mua hämää tää PPV tosi paljon, en osaa sanoa kumpi tapa nyt on oikein lopulta. Mitä järkeä olisi valita otos, joka ei vastaa väestön prevalenssia?

Vierailija kirjoitti:

Hain nyt ekaa kertaa eli en ole ollut aiempina vuosina keskusteluissa mukana. Onko aiemmin ollut näin suurta epäselvyyttä siitä mitä kokeessa haettiin ja mikä on ollut kompaa ja mikä virhettä jne?

Vai onko tämä ihan uudenlainen pohjanoteeraus? 😅

Voi kuule oot missannu viime vuoden :D

Samaa mieltä, ettei E ja D ole oikein. Tutkimustulos ei minusta koskaan voi olla sellainen "suuntaa antava", kuten tässä oli artikulaatioryhmän kohdalla (ei tilastollisesti merkittävä).  On totta, että kehitystä tapahtui, mutta ei voida ottaa kantaa johtuiko se sattumasta (16% todennäköisyys sattumaan, jos oikein muistan p-arvon). Artikkelissa kerrottiin myös, että kontrolliryhmän heikkenevä taso todennäköisesti oli yhteydessä siihen, että aloitustilanteessa heidän taso oli keskimääräistä parempi kuin muissa ryhmissä. 

Vierailija kirjoitti:

Mua hämää tää PPV tosi paljon, en osaa sanoa kumpi tapa nyt on oikein lopulta. Mitä järkeä olisi valita otos, joka ei vastaa väestön prevalenssia?

Tämmönen otos tässä nyt on kuitenkin valittu.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä, ettei E ja D ole oikein. Tutkimustulos ei minusta koskaan voi olla sellainen "suuntaa antava", kuten tässä oli artikulaatioryhmän kohdalla (ei tilastollisesti merkittävä).  On totta, että kehitystä tapahtui, mutta ei voida ottaa kantaa johtuiko se sattumasta (16% todennäköisyys sattumaan, jos oikein muistan p-arvon). Artikkelissa kerrottiin myös, että kontrolliryhmän heikkenevä taso todennäköisesti oli yhteydessä siihen, että aloitustilanteessa heidän taso oli keskimääräistä parempi kuin muissa ryhmissä. 

Samaa mieltä. Ei ollut tilastollisesti merkittävä ero niin sitä ei silloin ole eikä voida todeta D ja E mukaisesti.

ROC-analyysi tehdään potilasjärjestelmästä valitun ja siis ennalta tiedetyn taudinkuvan sairas/terve-suhteen nojalla (joka voi olla mikä tahansa). Analyysin tarkoitus on löytää jokin uusi separaattori erottelemaan sairaat terveistä, ja usein tämä separaattori on jatkuva satunnaismuuttuja.  Testi suoritetaan eri kynnysarvoilla (thresholds), ja saadaan toisistaan eroavia ROC-murtoviivoja. Niistä valitaan ”paras” esim. Youdenin indeksin nojalla. Tämä määrittää testin toimintapisteen ja 2 x 2-taulukon, josta voi laskea mm. PPV:n = TP/(TP+FP). Tällä ROC-analyysistä lasketulla suhteella ei ole mitään tekemistä Bayesin kaavan käytölle tarkastellun sairauden esiintymiselle väestötasolla. Sattumoisin Bayesin soveltaminen valittuun aineistoon antaa em. PPV:n, kun suhde sairas/terve = 1:1, mutta tämä seikka ei ROC-analyysissä kiinnosta, koska mahdollisimman hyvää separattoria haeskellaan muun kuin väestöpohjaisen otoksen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

ruotsiksi sokkoistettu ja sokeutettu ovat molemmat förblindad..

et se voi olla et on omat kirjoitusvirheet..

Näin suomenruotsalaisena olisi ollut kiva nähdä myös se ruotsinkielinen aineisto. Päätin itse tehdä suomeksi, koska kaikki valmennuskurssit ja vertaistuki tms kaiken löytäminen on helpompaa suomeksi.. Mutta nyt kyllä mietityttää olisiko kumminkin pitänyt lukee ruotsiksi ja tehdä ruotsinkielinen versio. 

Ja juuri kaksikielisenä pienen lukihäiriön omaavana en edes suoraan huomannut näitä kirjoitusvirheitä...

Onneksi on vielä "helpommat" mahdollisuudet edetä ÅA tentissä ja soveltuvuus haastattelussa kun ei ole yhtä suurta hakija määrää suhteutettuna opiskelija paikkoihin. 

Oletko kuullut mitään ÅA:n todistusjonon tilanteesta? Mua jännittää ihan älyttömästi, että riittääkö omat pisteet sinne.

Jos jätetään sokeat A ja B pois ilmiselvästi väärinä.

C) 90% Parkinsonin tautiin sairastuneilla henkilöillä ilmenee puheen epäselvyyttä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, tehoaako kuntoutus puheen ymmärrettävyyteen. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: ääniterapiaryhmään, artikulaatioryhmään ja ei-kuntoutusta ryhmään. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mitä intensiivisempää kuntoutus on, sitä enemmän se vaikuttaa puheen selkeyttä parantavasti. Erityisesti ääniterapialla saatiin positiivisia muutoksia selkeyteen.

KYSYMYS: Oliko oikein? Oliko prosenttin 90%? Entä mitä intensiivisempää kuntoutus niin oliko sen tehokkaampaa?

D) Parkintonin tautiin liittyy puheen tuotamisen vaikeuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen kuntoutus tehoaa puheen tuottamisen vaikeuksiin parhaiten. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: ääniterapia, artikulaatioa ja ei-kuntoutusta ryhmä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ääniterapialla ja artikulaatioterapialla pystyttiin molemmill hidastamaan taurin eteneviä muutoksia.

KYSYMYS: hidastamaan TAUDIN eteneviä muutoksia (ei varmaan kaikkia TAUDIN eteneviä muutoksia?)? Vai puheentuottamisen vaikeuksia?

E) Parkinsonin teutiin liittyvä hypokineettinen dysartria on taudinkuvan harvinainen liitännäinen. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, minkälainen kuntoutus tehoaa puheen tuottamisen vaikeuksiin parhaiten. Tutkittavat jaettiin ääniterapia, artikulaatio ja ei-kuntoutusta ryhmiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ääniterapialla ja artikulaatioterapialla pystyttiin molemmilla hidastamaan taudin aiheuttamia eteneviä muutoksia.

KYSYMYS: tässä sama, ai TAUDIN aiheuttamia muutoksia (mitä muutoksia? Ai kaikkia?

Ei varmaan KAIKKIA tauin aiheuttamia muutoksia?

Ai niin ja jäi vaivaamaan tuo hypokineettinen. HYPO =hidas

HYPER= on nopea. 

En muista lukeneeni hypokineettisestä dysartriasta. Kineettinen kyllä oli apraksia artikkelissa ja sielläkin puhuttiin puheen apraksiasta, mutta äh...

Vierailija kirjoitti:

Ai niin ja jäi vaivaamaan tuo hypokineettinen. HYPO =hidas

HYPER= on nopea. 

En muista lukeneeni hypokineettisestä dysartriasta. Kineettinen kyllä oli apraksia artikkelissa ja sielläkin puhuttiin puheen apraksiasta, mutta äh...

Ai niin ja tuossa sanotaan, että HARVINNAINEN parkinsonin taudin liitännäinen, mutta eihän puheen apraksia tosiaan ollut Parkinsonintautipotilailla harvinnainen

- c) Tutkimus ei koskaan mitannut intensiivisyyttä. Ei ollut edes mitään mittaristoa sille koko koeasetelmassa, koska molemmat ryhmät saivat saman "dosagen" terapiaa ja kontrolliryhmä ei mitään. 

- d) ja e) tutkimus tulokset osoittivat ainoastaan, että ääniterapialla oli vaikutusta. Artikukaatioryhmän pieni muutos positiiviseen poikkesi tilastollisesti merkitsevästä eikä sitä voida pitää edes tilastollisesti suuntaa antavana tuloksena (p < 10%).

Benefits of intensive speech treatment have been documented for a range of speech signs. However, the critical question of whether speech is more intelligible after treatment has not been investigated in a randomised controlled trial (RCT). We hypothesised that intensive speech treatment would improve speech intelligibility in PD.

Vierailija kirjoitti:

- c) Tutkimus ei koskaan mitannut intensiivisyyttä. Ei ollut edes mitään mittaristoa sille koko koeasetelmassa, koska molemmat ryhmät saivat saman "dosagen" terapiaa ja kontrolliryhmä ei mitään. 

- d) ja e) tutkimus tulokset osoittivat ainoastaan, että ääniterapialla oli vaikutusta. Artikukaatioryhmän pieni muutos positiiviseen poikkesi tilastollisesti merkitsevästä eikä sitä voida pitää edes tilastollisesti suuntaa antavana tuloksena (p < 10%).

D oli mielestäni oikein. Vaikka väitteessä viitataan ääni- ja artikulaatioryhmiin, toden siitä tekee nimenomaan ei hoitoa -ryhmän tilastollisesti merkitsevä äänen selkeyden huononeminen. Vaikka mahdollisia syitä sille esitettiin (esim lähtötaso muita korkeampi, mutta huom EI KUITENKAAN TILASTOLLISESTI MERKITYKSELLISESTI), oli huononeminen kuitenkin tilastollisesti merkitsevä, joten voidaan sanoa, että kun sai mitä tahansa hoitoa, äänen selkeys ei huonontunut yhtä paljon kuin hoitoa saamatta (riippumatta siitä oliko saatu hoito riittävän tasoista PARANTAMAAN äänenlaatua).

Vierailija kirjoitti:

- c) Tutkimus ei koskaan mitannut intensiivisyyttä. Ei ollut edes mitään mittaristoa sille koko koeasetelmassa, koska molemmat ryhmät saivat saman "dosagen" terapiaa ja kontrolliryhmä ei mitään. 

- d) ja e) tutkimus tulokset osoittivat ainoastaan, että ääniterapialla oli vaikutusta. Artikukaatioryhmän pieni muutos positiiviseen poikkesi tilastollisesti merkitsevästä eikä sitä voida pitää edes tilastollisesti suuntaa antavana tuloksena (p < 10%).

Olennaista ei ollut artikulaatioryhmän pieni poikkeama positiiviseen suuntaan, vaan tasaisena pysyminen verrattuna hoidotta jääneeseen verrokkiryhmään. 

Kun näitä kommentteja lukee, alkaa vakuuttua siitä, että pääsykokeeseen osallistujat olivat tahtomattaan/tietämättään ROC(K)-analyysin kohteena - ainakin Ruissalon Live-konsertissa. Posterioritodennäköisyydet postitetaan heinäkuussa.

We report the first RCT aimed to evaluate whether intensive speech treatment can improve intelligibility in PD. To dissociate the specific contributions of the intensive dosage of treatment and the target of treatment, our design included two active treatment compa- rators: intensive treatment targeting voice

...... the specific contributions of the intensive dosage of treatment 

Dosage= annostus

Mun mielestä nii tyhmää vääntää tosta PPV/NPV jutusta että kumpi ois ollu oikee tapa laskea. Luulen että se joka on perehtynyt aiheeseen osaa sanoa tästä enemmän, eikä se oo kukaan psykologian vauva ryhmän katkerista hakijoista, vaan ROC-käyrään perehtyneet ihmiset (en osaa sanoa sopiiko Hajin-Tifaki tähän kategoriaan niiden kirjoitusvirheidensä kanssa xdd)

Vierailija kirjoitti:

We report the first RCT aimed to evaluate whether intensive speech treatment can improve intelligibility in PD. To dissociate the specific contributions of the intensive dosage of treatment and the target of treatment, our design included two active treatment compa- rators: intensive treatment targeting voice

...... the specific contributions of the intensive dosage of treatment 

Dosage= annostus

"Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mitä intensiivisempää kuntoutus on, sitä enemmän se vaikuttaa puheen selkeyttä parantavasti" 

Huomatkaa: MITÄ INTENSIIVISEMPÄÄ. Miten teistä kokeessa intensiivisyys mitattiin, jos molemmat ryhmät sai yhtä intensiivistä terapiaa ja kontrolli ei mitään? Miten teette päätelmän, että mitä intensiivisempi terapia, sitä parempi? 

En tiedä. yritän miettiä voisiko c olla oikea vastaus 

audibility, intelligibility benefits from intensive treatment targeting voice may stem from the impact of increased amplitude and coordination of movement gained across speech pro- duction subsystems when patients increase their vocal effort. 

Google kääntäjä: Kuulettavuus, ymmärrettävyys hyödyt intensiivisestä hoidosta kohdennetusta äänestä voivat johtua puheen lisääntymisen amplitudin ja koordinaation vaikutuksesta puhetuotannon alijärjestelmissä, kun potilaat lisäävät äänentehoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- c) Tutkimus ei koskaan mitannut intensiivisyyttä. Ei ollut edes mitään mittaristoa sille koko koeasetelmassa, koska molemmat ryhmät saivat saman "dosagen" terapiaa ja kontrolliryhmä ei mitään. 

- d) ja e) tutkimus tulokset osoittivat ainoastaan, että ääniterapialla oli vaikutusta. Artikukaatioryhmän pieni muutos positiiviseen poikkesi tilastollisesti merkitsevästä eikä sitä voida pitää edes tilastollisesti suuntaa antavana tuloksena (p < 10%).

Olennaista ei ollut artikulaatioryhmän pieni poikkeama positiiviseen suuntaan, vaan tasaisena pysyminen verrattuna hoidotta jääneeseen verrokkiryhmään. 

Tutkimustulos, kuten d ja e -kohdissa viitataan, oli, että vain ääniterapialla oli tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Tutkimustulos oli myös, ettei artikulaatioryhmän ja kontrolliryhmän eroissa ollut tilastollisesti merkitsevää eroa lopputilanteessa.