Psykologia 2021

Tottakai saa, koska tapauksessa 0,5 se supistuu pois osoittajasta ja nimittäjästä!

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Posterior_probability

Omituista, ettei ennakkomateriaalia uskota :D

Vierailija kirjoitti:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Posterior_probability

Omituista, ettei ennakkomateriaalia uskota :D

Eli mitä tarkoittaa posterior probability? Testiä edeltävää vai testin jälkeistä esiintyvyyttä?

Prioritodennäköisyyttä eli prelevanssia ei pidä lähteä arvailemaaan esim. kolikonheiton todennäköisyydeksi. Jos näin tekee, niin lehmätkin lentää. Posterioritodennäköisyydet lasketaan testiarvoista PPV = TP/(TP+FP), ja ne antavat osviittaaa, miten testiä voisi kenties parantaa, jos prelevanssista on jonkinlainen käsitys = Bayesilaisyyden

heikoin lenkki.

Vierailija kirjoitti:

Prioritodennäköisyyttä eli prelevanssia ei pidä lähteä arvailemaaan esim. kolikonheiton todennäköisyydeksi. Jos näin tekee, niin lehmätkin lentää. Posterioritodennäköisyydet lasketaan testiarvoista PPV = TP/(TP+FP), ja ne antavat osviittaaa, miten testiä voisi kenties parantaa, jos prelevanssista on jonkinlainen käsitys = Bayesilaisyyden

heikoin lenkki.

Tässä tehtävässä aineiston prevalenssi oli kuitenkin juuri se 0,5.

250 henkilöä, joista 125 täytti luotettavat lukihäiriön kriteerit. 

Eikö tällöin PPV:n voi laskea myös Bayesin kaavalla, niinkuin äskeisessä viestissä oli laskettu, ja saatu sama tulos kuin kaavalla TP / (TP + FP)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prioritodennäköisyyttä eli prelevanssia ei pidä lähteä arvailemaaan esim. kolikonheiton todennäköisyydeksi. Jos näin tekee, niin lehmätkin lentää. Posterioritodennäköisyydet lasketaan testiarvoista PPV = TP/(TP+FP), ja ne antavat osviittaaa, miten testiä voisi kenties parantaa, jos prelevanssista on jonkinlainen käsitys = Bayesilaisyyden

heikoin lenkki.

Tässä tehtävässä aineiston prevalenssi oli kuitenkin juuri se 0,5.

250 henkilöä, joista 125 täytti luotettavat lukihäiriön kriteerit. 

Eikö tällöin PPV:n voi laskea myös Bayesin kaavalla, niinkuin äskeisessä viestissä oli laskettu, ja saatu sama tulos kuin kaavalla TP / (TP + FP)?

Jos Bayesin kaavaan laittaa esiintyvyydeksi 0,5 niin saa saman tuloksen kuin TP/(TP+FP).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prioritodennäköisyyttä eli prelevanssia ei pidä lähteä arvailemaaan esim. kolikonheiton todennäköisyydeksi. Jos näin tekee, niin lehmätkin lentää. Posterioritodennäköisyydet lasketaan testiarvoista PPV = TP/(TP+FP), ja ne antavat osviittaaa, miten testiä voisi kenties parantaa, jos prelevanssista on jonkinlainen käsitys = Bayesilaisyyden

heikoin lenkki.

Tässä tehtävässä aineiston prevalenssi oli kuitenkin juuri se 0,5.

250 henkilöä, joista 125 täytti luotettavat lukihäiriön kriteerit. 

Eikö tällöin PPV:n voi laskea myös Bayesin kaavalla, niinkuin äskeisessä viestissä oli laskettu, ja saatu sama tulos kuin kaavalla TP / (TP + FP)?

Voidaan, mutta tässä oli nyt kyse siitä, että sitä Bayesia EI TARVITSE. Kun täällä on nyt toista päivää uikutettu sitä, että artikkelissa on väärä kaava ja kokeessa ois tarvinu oikeat - ei ois. 

En usko, että se 10% on siellä huvikseenkaan mainittu.

Vierailija kirjoitti:

En usko, että se 10% on siellä huvikseenkaan mainittu.

Ei niin, se on hämäystä. Kokeen tarkoitus on johtaa osaa porukasta harhaan. 

Se 10% oli hämäys, että porukka lähtee laskemaan sillä Bayesin teoreeman kaavalla. Mikään ei nyt viittaa siihen, että sillä olisi pitänyt laskea. Lisäksi, jos sillä olisi pitänyt laskea niin siitähän olisi tullu ihan jääääätävä sekasorto. Pitikö käyttää oikeaa vai väärää Bayesin teoreeman PPV kaavaa? Kyllä se oikea on nyt tuo TP(TP+FP). Toki saa olla eri mieltä, jos esittää hyvät perustelut.

Vierailija kirjoitti:

En usko, että se 10% on siellä huvikseenkaan mainittu.

Psykan tehtävät ovat aina sellaisia, että niissä on pitkä ja monimutkainen tehtävänanto, joka sisältää paljon ylimääräistä tietoa.

Se karsii tosi tehokkaasti ne, joilla ei ole mitään käsitystä mitä ovat tekemässä. Nappaavat siitä jonkun luvun ja alkavat laskea.

Mä laskin myös tismalleen samat, kokeessa olin tyytyväinen kun tuohon meni maksimissaan 5 min mut jälkikäteen mietin et oliko jotain mitä en tajunnut kun tuntui niin/liian helpolta.

Mua ei sinänsä haitannut tää kokeen lasku- ja päättelytehtävien osuus mut mietin vain et miten oleellista niiden superhyvä hallitseminen oikeasti on käytännön työtä tekeville psykologeille. Ymmärrän että tutkijoilta tuollaisia voikin vaatia mutta jos itse valitsisin itselleni psykologin niin menisin ennemmin sellaiselle, jolla on vaikka esimerkiksi vähän paremmat empatiataidot ja vähän huonompi päättelykyky kuin sellaiselle jolla on vähän parempi päättelykyky ja vähän huonommat empatiataidot. Pitäähän psykologiaa opiskelevan oppia asiakokonaisuuksia ja osata vähän kyseenalaistaa eri lähteistä tulevaa 'tietoa' mutta siis oikeesti, tälle tasolle kun menee nää pääsykokeet niin pääsykokeen vaatimukset ei enää kohtaa sen kanssa mitä työ on käytännössä ja siihen suurin osa psykologialta valmistuvista kuitenkin päätyy. Enkä tällä halua sanoa että empatiakyky ja päättelykyky ois mitenkään toisiaan poissulkevia mutta ärsyttää että kokeessa mitataan vain jälkimmäisenä mainittua vaikka olisi paljon muitakin ominaisuuksia joita psykologi tarvitsee. Eipä silti, jos joutuisin itse suunnittelemaan psykologian pääsykokeen niin enpä tiedä saisinko paljon nykyistä parempaa aikaan - paitsi oikeinkirjoituksessa.

Oon nyt niin hyvin hyödyntänyt stress recovery theoryn oppeja että tuntuu siltä kuin pääsykokeesta ois muutama valovuosi. Todella outoa mut oikeesti tuntuu kuin se ois ollut kauan sitten. Olin aivan hyytelöä kokeen jälkeen kun kaikki se stressi yhtäkkiä loppu.

Joku kysyi ehtikö kukaan vastata kaikkiin... Itse vastasin ja niin että en arvannut sokkona/sokeutettuna (vai miten se oli) mitään vaan ehdin miettiä joka kohtaa. Siltikin useampaan kysymykseen en ehtinyt panostaa ajallisesti niin että oisin saanut itselleni varmuuden, mikä on oikea vastaus, vaan päättelin sitten sen tiedon varassa, mitä muistin/ehdin löytää, ja sit siirryin eteenpäin. Kolmostehtävän tein vikana ja käytin siihen vajaan tunnin ja sain viimeiset kysymykset käytyä läpi pari minuuttia ennen kokeen päättymistä joten tosi tiukille meni mulla mut ehdin.

Sanokaahan mikä on ns. paremmuusjärjestys useimpina vuosina eri psykan paikoilla? Hki > Tampere > Turku > Jyväskylä > Joensuu? Mihin kohtaan tulis Oulu? Ite hain asuinpaikkani takia järjestyksessä Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu ja mietin vain mitkä on vaikeimpia päästä.

.,., kirjoitti:

Mä oon niin pettynyt etten päässyt näyttämään mun osaamista. Tiedän että todella moni lukenut paljon ja ansaitsisi paikan. Mä aloitin valmistautumisen jo syksyllä, mulla oli keväällä alkava valmennuskurssi, matikkaa luin joka ikinen päivä ja tein tehtäviä, luin varmuuden vuoksi fysiikkaakin ettei vaan käy samat kun viimevuonna, osasin ennakkomateriaali unissani ja en olis voinut enempää lukea, optimoin mun ruokavalion ja liikkumisen pääsykoetta varten, söin mahdollisimman paljon ns aivoruokaa, söin kalanmaksaöljyä ja B vitamiinia ja porkkanoita, pähkinöitä, harrastin koetta varten mindfulnessia joka päivä, tein mielikuvaharjoituksia ja venyttelin joka päivä, nukuin joka ikinen yö 8h, laitoin 2krt viikossa kynttilät ja kasvomaskin ja rentouduin kunnolla harjottaen pään kylmänä pitämistä koetilanteessa ja maksimoidakseni oppimisen, käytin kaikkia mahdollisia tapoja opiskella: pänttäsin, äänitin, opetin, tein esitelmät läheiselleni kaikista artikkeleista, tein itse itselleni tehtäviä, mindmappeja, flashcardeja, piirtelin kuvia, mun huoneen yksi seinä on kartonkien peitossa kun tein artikkeleista sellaset kouluaikaiset "esitelmäkartongit", tein tiivistelmiä ja kirjoitin esseitä, tein joka päivä aamusta 2h matikkaa ja tein koko puolen vuotta väh yhden loogisen päättelyn tehtävän... En vähättele kenenkään muun panostusta mut mä niin oikeesti olisin ansainnut edes mahdollisuuden kilpailla kunnolla opiskelupaikasta. Missä tiedolla ja osaamisella olis ollu suurin painoarvo. Mä oon aivan loppu ja niin pettynyt ;-(

Sinulla on vielä hyvät todennäköisyydet päästä sisälle! Ennakkoaineistoon perustuneet tehtävät muodostivat kuitenkin yli 50% kokeen pisteistä (13% + 30% + 1/3 * 30%), ja juuri tuo n. 50% raakapisteistä on ollut aikaisempina vuosina sisäänpääsyrajana.

Ouluun hakeva kirjoitti:

Mä laskin myös tismalleen samat, kokeessa olin tyytyväinen kun tuohon meni maksimissaan 5 min mut jälkikäteen mietin et oliko jotain mitä en tajunnut kun tuntui niin/liian helpolta.

Mua ei sinänsä haitannut tää kokeen lasku- ja päättelytehtävien osuus mut mietin vain et miten oleellista niiden superhyvä hallitseminen oikeasti on käytännön työtä tekeville psykologeille. Ymmärrän että tutkijoilta tuollaisia voikin vaatia mutta jos itse valitsisin itselleni psykologin niin menisin ennemmin sellaiselle, jolla on vaikka esimerkiksi vähän paremmat empatiataidot ja vähän huonompi päättelykyky kuin sellaiselle jolla on vähän parempi päättelykyky ja vähän huonommat empatiataidot. Pitäähän psykologiaa opiskelevan oppia asiakokonaisuuksia ja osata vähän kyseenalaistaa eri lähteistä tulevaa 'tietoa' mutta siis oikeesti, tälle tasolle kun menee nää pääsykokeet niin pääsykokeen vaatimukset ei enää kohtaa sen kanssa mitä työ on käytännössä ja siihen suurin osa psykologialta valmistuvista kuitenkin päätyy. Enkä tällä halua sanoa että empatiakyky ja päättelykyky ois mitenkään toisiaan poissulkevia mutta ärsyttää että kokeessa mitataan vain jälkimmäisenä mainittua vaikka olisi paljon muitakin ominaisuuksia joita psykologi tarvitsee. Eipä silti, jos joutuisin itse suunnittelemaan psykologian pääsykokeen niin enpä tiedä saisinko paljon nykyistä parempaa aikaan - paitsi oikeinkirjoituksessa.

Oon nyt niin hyvin hyödyntänyt stress recovery theoryn oppeja että tuntuu siltä kuin pääsykokeesta ois muutama valovuosi. Todella outoa mut oikeesti tuntuu kuin se ois ollut kauan sitten. Olin aivan hyytelöä kokeen jälkeen kun kaikki se stressi yhtäkkiä loppu.

Joku kysyi ehtikö kukaan vastata kaikkiin... Itse vastasin ja niin että en arvannut sokkona/sokeutettuna (vai miten se oli) mitään vaan ehdin miettiä joka kohtaa. Siltikin useampaan kysymykseen en ehtinyt panostaa ajallisesti niin että oisin saanut itselleni varmuuden, mikä on oikea vastaus, vaan päättelin sitten sen tiedon varassa, mitä muistin/ehdin löytää, ja sit siirryin eteenpäin. Kolmostehtävän tein vikana ja käytin siihen vajaan tunnin ja sain viimeiset kysymykset käytyä läpi pari minuuttia ennen kokeen päättymistä joten tosi tiukille meni mulla mut ehdin.

Sanokaahan mikä on ns. paremmuusjärjestys useimpina vuosina eri psykan paikoilla? Hki > Tampere > Turku > Jyväskylä > Joensuu? Mihin kohtaan tulis Oulu? Ite hain asuinpaikkani takia järjestyksessä Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu ja mietin vain mitkä on vaikeimpia päästä.

Kuulostaa siltä et sun koe meni tosi hyvin!

Ouluun hakeva kirjoitti:

Mä laskin myös tismalleen samat, kokeessa olin tyytyväinen kun tuohon meni maksimissaan 5 min mut jälkikäteen mietin et oliko jotain mitä en tajunnut kun tuntui niin/liian helpolta.

Mua ei sinänsä haitannut tää kokeen lasku- ja päättelytehtävien osuus mut mietin vain et miten oleellista niiden superhyvä hallitseminen oikeasti on käytännön työtä tekeville psykologeille. Ymmärrän että tutkijoilta tuollaisia voikin vaatia mutta jos itse valitsisin itselleni psykologin niin menisin ennemmin sellaiselle, jolla on vaikka esimerkiksi vähän paremmat empatiataidot ja vähän huonompi päättelykyky kuin sellaiselle jolla on vähän parempi päättelykyky ja vähän huonommat empatiataidot. Pitäähän psykologiaa opiskelevan oppia asiakokonaisuuksia ja osata vähän kyseenalaistaa eri lähteistä tulevaa 'tietoa' mutta siis oikeesti, tälle tasolle kun menee nää pääsykokeet niin pääsykokeen vaatimukset ei enää kohtaa sen kanssa mitä työ on käytännössä ja siihen suurin osa psykologialta valmistuvista kuitenkin päätyy. Enkä tällä halua sanoa että empatiakyky ja päättelykyky ois mitenkään toisiaan poissulkevia mutta ärsyttää että kokeessa mitataan vain jälkimmäisenä mainittua vaikka olisi paljon muitakin ominaisuuksia joita psykologi tarvitsee. Eipä silti, jos joutuisin itse suunnittelemaan psykologian pääsykokeen niin enpä tiedä saisinko paljon nykyistä parempaa aikaan - paitsi oikeinkirjoituksessa.

Oon nyt niin hyvin hyödyntänyt stress recovery theoryn oppeja että tuntuu siltä kuin pääsykokeesta ois muutama valovuosi. Todella outoa mut oikeesti tuntuu kuin se ois ollut kauan sitten. Olin aivan hyytelöä kokeen jälkeen kun kaikki se stressi yhtäkkiä loppu.

Joku kysyi ehtikö kukaan vastata kaikkiin... Itse vastasin ja niin että en arvannut sokkona/sokeutettuna (vai miten se oli) mitään vaan ehdin miettiä joka kohtaa. Siltikin useampaan kysymykseen en ehtinyt panostaa ajallisesti niin että oisin saanut itselleni varmuuden, mikä on oikea vastaus, vaan päättelin sitten sen tiedon varassa, mitä muistin/ehdin löytää, ja sit siirryin eteenpäin. Kolmostehtävän tein vikana ja käytin siihen vajaan tunnin ja sain viimeiset kysymykset käytyä läpi pari minuuttia ennen kokeen päättymistä joten tosi tiukille meni mulla mut ehdin.

Sanokaahan mikä on ns. paremmuusjärjestys useimpina vuosina eri psykan paikoilla? Hki > Tampere > Turku > Jyväskylä > Joensuu? Mihin kohtaan tulis Oulu? Ite hain asuinpaikkani takia järjestyksessä Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu ja mietin vain mitkä on vaikeimpia päästä.

Psykan ja lääkiksen koe karsii hakijoita. Ei ihan suoranaisesti liity opintoihin, mutta molemmissa on tietynlainen nopea ja luotettava ongelmanratkominen tarpeen, jota pääsykoe kyllä mittaa.

Lisäksi molempiin on joka vuosi monta sataa kelpoisaa hakijaa, mutta kaikki eivät vaan mahdu.

Oulu näyttää sijoittuvan Jyväskylän ja Joensuun väliin. Turku oli viime vuonna ohi Tampereen, mutta ihan ritirinnan kulkevat siinä. Ouluun oli hämmentävän paljon ensisijaisia hakijoita. Pohjoisessa on patoutunutta kysyntää.

.,., kirjoitti:

Mä oon niin pettynyt etten päässyt näyttämään mun osaamista. Tiedän että todella moni lukenut paljon ja ansaitsisi paikan. Mä aloitin valmistautumisen jo syksyllä, mulla oli keväällä alkava valmennuskurssi, matikkaa luin joka ikinen päivä ja tein tehtäviä, luin varmuuden vuoksi fysiikkaakin ettei vaan käy samat kun viimevuonna, osasin ennakkomateriaali unissani ja en olis voinut enempää lukea, optimoin mun ruokavalion ja liikkumisen pääsykoetta varten, söin mahdollisimman paljon ns aivoruokaa, söin kalanmaksaöljyä ja B vitamiinia ja porkkanoita, pähkinöitä, harrastin koetta varten mindfulnessia joka päivä, tein mielikuvaharjoituksia ja venyttelin joka päivä, nukuin joka ikinen yö 8h, laitoin 2krt viikossa kynttilät ja kasvomaskin ja rentouduin kunnolla harjottaen pään kylmänä pitämistä koetilanteessa ja maksimoidakseni oppimisen, käytin kaikkia mahdollisia tapoja opiskella: pänttäsin, äänitin, opetin, tein esitelmät läheiselleni kaikista artikkeleista, tein itse itselleni tehtäviä, mindmappeja, flashcardeja, piirtelin kuvia, mun huoneen yksi seinä on kartonkien peitossa kun tein artikkeleista sellaset kouluaikaiset "esitelmäkartongit", tein tiivistelmiä ja kirjoitin esseitä, tein joka päivä aamusta 2h matikkaa ja tein koko puolen vuotta väh yhden loogisen päättelyn tehtävän... En vähättele kenenkään muun panostusta mut mä niin oikeesti olisin ansainnut edes mahdollisuuden kilpailla kunnolla opiskelupaikasta. Missä tiedolla ja osaamisella olis ollu suurin painoarvo. Mä oon aivan loppu ja niin pettynyt ;-(

Oon tosi pahoillani sun puolesta jos et pääse... Oot ainakin ollut ahkera ja motivoitunut! Koe palkitsi noistakin jollakin tavalla mut haluttiin että muutkin jutut vaikuttaa niin sitten oli tehty tuollainen koe, jossa iso painoarvo oli pelkällä päättelyllä ja aineiston nopealla haltuunotolla... Mutta ootko varma ettet voisi kuitenkin päästä? Millä perusteella ajattelet noin? Mietin myös et oisko mitään muuta missä voisit hyödyntää noita sun hienoja ominaisuuksia jos tää ei nyt tärppää? Avoimen väylän esimerkiksi? Sehän vaatii myös tarkkuutta ja ahkeruutta. Oothan sä tehnyt paljon työtä tän eteen niin mielellään varmasti jotenkin hyödyntäisit sen jos et nyt pääse... Jos ei muuta niin on se varmasti eteenpäin ainakin ens vuoden psykan pääsykokeissa. Tsemppiä, varmasti löytyy vaihtoehtoja eikä sitä tiiä jos vaikka kuitenkin pääsisit!

En tiiä, mitä kokeen tekijät on hakenut, mutta oikeasti PPV ja NPV lasketaan aina populaation prevalenssilla eli tässä kokeen tapauksessa tuolla 10%.

2x2 taulukosta se voidaan laskea vain, jos sairaiden ja terveiden jakauma on siinä sama kuin populaatiossa.

Ei taida mulle ainakaan napsahtaa maisteripaikkaa. Minä otin tilastotieteiden valmennuskurssin ja jopa yhden viikon lomaa sitä varten keväällä. Meni sen tuoma etu aika hukkaan :) panostin paljon laskemiseen, kun olen siinä huono. Oli kiva huomata, että asiat opin kuitenkin hyvin ja toivottavasti tästä on apua myöhemmin!

Itse kokeessa laskin yksinkertaisimmalla tavalla PPV ja NPV ja nyt tuntuu, ettei se mennyt oikein. RoC käyrälsi otin vain a:n kun en osannu lukea "MITKÄ" vaan luin et mikä...

Artikkeliosuus tuntui menevän heikosti, kapsahtelin kompiin vaikka olinkin hyvin valmistautunut. Hämmennyin siitä, ettei välillä ollut oikeita vastauksia mielestäni lainkaan.

Olen suht hyvä lukee enkuksi mutta aikapaine rokotti keskittymistä ja ei jäänyt varma olo kaikista vastauksista. Mitään en kuitenkaan veikannut. Lähinnä mietin, jäikö multa jotain huomaamatta ja vastaamatta.

Levyn kysymyksistä jotkut meni vähän veikaten, esim se mistä hoidosta se joku Maija tms. Hyötys. Vastasin sen jonkun AAS something something lol....

Loogiset tehtävät ehdin tehdä ajatuksella mutta oon siis tosi huonp noissa ja epävarmuutta kasvatti e-vastaukset "useudessaan" : D

Sum summarum: ei mitään hajuu miten meni mut luotto omaan tekemuseen ei ole vahva x"D

Ouluun hakeva kirjoitti:

.,., kirjoitti:

Mä oon niin pettynyt etten päässyt näyttämään mun osaamista. Tiedän että todella moni lukenut paljon ja ansaitsisi paikan. Mä aloitin valmistautumisen jo syksyllä, mulla oli keväällä alkava valmennuskurssi, matikkaa luin joka ikinen päivä ja tein tehtäviä, luin varmuuden vuoksi fysiikkaakin ettei vaan käy samat kun viimevuonna, osasin ennakkomateriaali unissani ja en olis voinut enempää lukea, optimoin mun ruokavalion ja liikkumisen pääsykoetta varten, söin mahdollisimman paljon ns aivoruokaa, söin kalanmaksaöljyä ja B vitamiinia ja porkkanoita, pähkinöitä, harrastin koetta varten mindfulnessia joka päivä, tein mielikuvaharjoituksia ja venyttelin joka päivä, nukuin joka ikinen yö 8h, laitoin 2krt viikossa kynttilät ja kasvomaskin ja rentouduin kunnolla harjottaen pään kylmänä pitämistä koetilanteessa ja maksimoidakseni oppimisen, käytin kaikkia mahdollisia tapoja opiskella: pänttäsin, äänitin, opetin, tein esitelmät läheiselleni kaikista artikkeleista, tein itse itselleni tehtäviä, mindmappeja, flashcardeja, piirtelin kuvia, mun huoneen yksi seinä on kartonkien peitossa kun tein artikkeleista sellaset kouluaikaiset "esitelmäkartongit", tein tiivistelmiä ja kirjoitin esseitä, tein joka päivä aamusta 2h matikkaa ja tein koko puolen vuotta väh yhden loogisen päättelyn tehtävän... En vähättele kenenkään muun panostusta mut mä niin oikeesti olisin ansainnut edes mahdollisuuden kilpailla kunnolla opiskelupaikasta. Missä tiedolla ja osaamisella olis ollu suurin painoarvo. Mä oon aivan loppu ja niin pettynyt ;-(

Oon tosi pahoillani sun puolesta jos et pääse... Oot ainakin ollut ahkera ja motivoitunut! Koe palkitsi noistakin jollakin tavalla mut haluttiin että muutkin jutut vaikuttaa niin sitten oli tehty tuollainen koe, jossa iso painoarvo oli pelkällä päättelyllä ja aineiston nopealla haltuunotolla... Mutta ootko varma ettet voisi kuitenkin päästä? Millä perusteella ajattelet noin? Mietin myös et oisko mitään muuta missä voisit hyödyntää noita sun hienoja ominaisuuksia jos tää ei nyt tärppää? Avoimen väylän esimerkiksi? Sehän vaatii myös tarkkuutta ja ahkeruutta. Oothan sä tehnyt paljon työtä tän eteen niin mielellään varmasti jotenkin hyödyntäisit sen jos et nyt pääse... Jos ei muuta niin on se varmasti eteenpäin ainakin ens vuoden psykan pääsykokeissa. Tsemppiä, varmasti löytyy vaihtoehtoja eikä sitä tiiä jos vaikka kuitenkin pääsisit!

Noin mukavasti karsitaan

Ihmismieli on erikoinen. Odotan kauhean malttamattomattomana, että tulokset julkistettaisiin ja voisin tarkistaa, mitkä vastaukset kohdalleen. Vaikka sillä ei ole yhtään mitään merkitystä, koska en voi olla lähelläkään pisterajoja (1-osio tyhjänä, 2-osio heikosti valmistautuneena).