Psykologia 2021

Ei sekään kyllä ole oikein, jos joku saa pistehyvitystä olosuhteiden takia. Ei se ole muiden kokelaiden vika, että yliopisto on sössinyt homman, eikä suoraa kausaliteettia koetulokseen voida osoittaa. Pääasiassa pääsykokeissa on aina ennen koronaa ollut epämukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kyl oudolta, kun oikeaa vastausta vaikea löytää vaikka voi tarkistaa artikkelista. Olisko muilla näkemyksiä, onko tästä tulkittavissa oikeaa vastausta?

Esim. T.2.19:

"Puolankanahon, Kiurun & Lappalaisen (2019) mukaan HOT-interventioiden tehokkuudesta nuorten psyykkisten oireiden lieventämisessä tiedetään, että...

a)...interventioita on käytetty tuloksellisesti nuorten stressihäiriöiden ja käyttäytymispulmien hoidossa, käyttäytymisen säätelyn opettelemisessa sekä oppimisvaikeuksien taustatekijöiden lievittämisessä"

A: selvästi väärin.

b)...kun psykologista joustavuutta arvioitiin nuorten välttämiskäyttäytymistä ja tietoisuustaitoja mittaavilla kyselyillä päätuloksena oli, että interventioilla voidaan vähentää nuorten psykologisia oireita ja lisätä elämänlaatua, vaikka tuloksiin liittyykin epävarmuutta"

Tässä B:ssä taas ilmeisesti virheitä ainakin siinä, että tuossa kyselyssä mitattiin myös "ajatusten yhteen kietoutumista, hyväksyntää sekä arvojen mukaisten tekojen tekemisen yleisyyttä". Ei myöskään sanota, että tuloksiin liittyy epävarmuutta, ainoastaan, että tutkimustuloksia on hankala vertailla keskenään. B-kohdassa ei myöskään mainita, että kehitti myös itse psykologista joustavuutta, ei vain vähentänyt psykologisia oireita ja lisännyt elämänlaatua.

c)... moniin teetettyihin tutkimuksiin liittyy erilaisia metodologisia ongelmia kuten pienet otoskoot, satunnaistetut asetelmat, verrokkiryhmän käyttäminen ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen puuttuminen

C: selvästi väärin.

d)...yli 500 nuorta kattavassa tietoisuustaitojen interventiossa osallistumisen aktiivisuus oli seurantamittauksessa yhteydessä lisääntyneeseen hyvinvointiin, aktiivisuuteen ja sosiaalisiin taitoihin. 

D: Myöskin selvästi väärin.

Taisin ottaa D, koska Kuyken mikä lie teki sen n. 500 nuoren tutkimuksen, jossa todettiin seurantamittauksessa, että hyvinvointi tms. oli lisääntynyt. Mua hämäs toi aktiivisuus ja sos.taidot mut en keksinyt muutakaan oikeeta.

Nyt ollaan jaettu pääasiassa meidän harmitusta ja ihmetelty oikeita ja feikkikirjoitusvirheitä (jotka siis ottaa oikeasti mua päähän!). Nyt kiinnostaisi kuulla kommenttia sellaisilta joiden koe meni omasta mielestään hyvin ja voisiko jopa olla mahikset päästä sisään :)? Kenen mielestä koe meni hyvin ja mistä syystä tuntuu siltä?

Jup kirjoitti:

Ylellä uutinen Turun pääsykokeista, aiheestakin...

https://yle.fi/uutiset/3-11951012

Todella ikävää ja valitettavaa kokelaille joutua osallistumaan tämmöiseen pääsykoefarssiin. Mitä ihmettä yliopiston puolella ollaan ajateltu..? Huomaa että teoreetikot asialla ;D

Tänä vuonna olisi ollut viisasta laajentaa todistusvalintaa (niin että se olisi koskenut kaikkia) ja karsia AMK-kokeella porukka jatkoon. AMK-kokeeseen olisi määritelty joku kohtuullinen  kynnystulos, jonka saavuttaneet pääsevät eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt ollaan jaettu pääasiassa meidän harmitusta ja ihmetelty oikeita ja feikkikirjoitusvirheitä (jotka siis ottaa oikeasti mua päähän!). Nyt kiinnostaisi kuulla kommenttia sellaisilta joiden koe meni omasta mielestään hyvin ja voisiko jopa olla mahikset päästä sisään :)? Kenen mielestä koe meni hyvin ja mistä syystä tuntuu siltä?

En tiedä kokeeko kukaan, että meni hyvin. Mulla tilastosta ehkä täydet, logiikkakin meni (kai) kivasti, mutta muita osioita enosaa edes arvioita. Joka kysymykseen kerkesin jotain rustata, että kai koe meni jollain mittarilla hyvin.

Mä varmaan vastasin ton D:n, mutta se oli tietenkin väärin. Eihän se osallistumisen aktiivisuus ollut mihinkään yhteydessä, vaan se interventio. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosta Youdenin indexistä vielä, kun se ei mahtunut viiltävään analyysiini.

Oikea vastaus oli siis 0,6. Kyseinen osatehtävä oli kuitenkin täysin päätön, sillä artikkelin mukaan Youdenin indexiä käytetään ROCin yhteydessä määrittämään optimaalinen kynnysarvo. Tuossa tehtävässä annetuilla tiedoilla ei voinut laskea kuin yhden kynnysarvon. Kyseessä on siis tilastollisten menetelmien väärinkäyttö, jos ymmärsin lukemani oikein. Jäi sellainen fiilis, että tehtävän laatinut henkilö ei ollut ymmärtänyt ROCia, mutta voin hyvin olla väärässäkin.

Tehtävänannossa lukee, että "tutkija luokitteli aineiston käyttäen luokkarajana ROC-analyysin tarjoamaa parasta katkaisupistettä", mikä nyt sitten tarkoittaa samaa kuin "optimaalinen kynnysarvo". Mutta sitähän tehtävänannossa ei sanottu, että millä menetelmällä tutkija määritti "parhaan katkaisupisteen". Mikäli tutkija olisi määrännyt katkaisupisteen jollain muulla menetelmällä kuin Youden Index:llä, niin c):tä ei voisi taulukon 1 arvoista laskea.

Okei. Mä jätin kokeen saliin, kun en tosiaan halunnut nähdä sitä paperinivaskaa enää koskaan. Jos se oli noin esitetty, niin ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kyl oudolta, kun oikeaa vastausta vaikea löytää vaikka voi tarkistaa artikkelista. Olisko muilla näkemyksiä, onko tästä tulkittavissa oikeaa vastausta?

Esim. T.2.19:

"Puolankanahon, Kiurun & Lappalaisen (2019) mukaan HOT-interventioiden tehokkuudesta nuorten psyykkisten oireiden lieventämisessä tiedetään, että...

a)...interventioita on käytetty tuloksellisesti nuorten stressihäiriöiden ja käyttäytymispulmien hoidossa, käyttäytymisen säätelyn opettelemisessa sekä oppimisvaikeuksien taustatekijöiden lievittämisessä"

A: selvästi väärin.

b)...kun psykologista joustavuutta arvioitiin nuorten välttämiskäyttäytymistä ja tietoisuustaitoja mittaavilla kyselyillä päätuloksena oli, että interventioilla voidaan vähentää nuorten psykologisia oireita ja lisätä elämänlaatua, vaikka tuloksiin liittyykin epävarmuutta"

Tässä B:ssä taas ilmeisesti virheitä ainakin siinä, että tuossa kyselyssä mitattiin myös "ajatusten yhteen kietoutumista, hyväksyntää sekä arvojen mukaisten tekojen tekemisen yleisyyttä". Ei myöskään sanota, että tuloksiin liittyy epävarmuutta, ainoastaan, että tutkimustuloksia on hankala vertailla keskenään. B-kohdassa ei myöskään mainita, että kehitti myös itse psykologista joustavuutta, ei vain vähentänyt psykologisia oireita ja lisännyt elämänlaatua.

c)... moniin teetettyihin tutkimuksiin liittyy erilaisia metodologisia ongelmia kuten pienet otoskoot, satunnaistetut asetelmat, verrokkiryhmän käyttäminen ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen puuttuminen

C: selvästi väärin.

d)...yli 500 nuorta kattavassa tietoisuustaitojen interventiossa osallistumisen aktiivisuus oli seurantamittauksessa yhteydessä lisääntyneeseen hyvinvointiin, aktiivisuuteen ja sosiaalisiin taitoihin. 

D: Myöskin selvästi väärin.

Taisin ottaa D, koska Kuyken mikä lie teki sen n. 500 nuoren tutkimuksen, jossa todettiin seurantamittauksessa, että hyvinvointi tms. oli lisääntynyt. Mua hämäs toi aktiivisuus ja sos.taidot mut en keksinyt muutakaan oikeeta.

D ei voi olla oikein koska liittyen Kuyken seurantaan: Interventioon osallistumisen aktiivisuus oli myös yhteydessä kolmen kuukauden seurannassa koettuun lisääntyneeseen hyvinvointiin ja lievittyneeseen stressikokemukseen. Ei mainintaa sosiaalisista taidoista, se oli yhdessä toisessa tutkimuksessa.

JÄljelle jää mielestäni tuo B, että voiko sitä nyt sit tulkita oikeaksi tai vääräksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kyl oudolta, kun oikeaa vastausta vaikea löytää vaikka voi tarkistaa artikkelista. Olisko muilla näkemyksiä, onko tästä tulkittavissa oikeaa vastausta?

Esim. T.2.19:

"Puolankanahon, Kiurun & Lappalaisen (2019) mukaan HOT-interventioiden tehokkuudesta nuorten psyykkisten oireiden lieventämisessä tiedetään, että...

a)...interventioita on käytetty tuloksellisesti nuorten stressihäiriöiden ja käyttäytymispulmien hoidossa, käyttäytymisen säätelyn opettelemisessa sekä oppimisvaikeuksien taustatekijöiden lievittämisessä"

A: selvästi väärin.

b)...kun psykologista joustavuutta arvioitiin nuorten välttämiskäyttäytymistä ja tietoisuustaitoja mittaavilla kyselyillä päätuloksena oli, että interventioilla voidaan vähentää nuorten psykologisia oireita ja lisätä elämänlaatua, vaikka tuloksiin liittyykin epävarmuutta"

Tässä B:ssä taas ilmeisesti virheitä ainakin siinä, että tuossa kyselyssä mitattiin myös "ajatusten yhteen kietoutumista, hyväksyntää sekä arvojen mukaisten tekojen tekemisen yleisyyttä". Ei myöskään sanota, että tuloksiin liittyy epävarmuutta, ainoastaan, että tutkimustuloksia on hankala vertailla keskenään. B-kohdassa ei myöskään mainita, että kehitti myös itse psykologista joustavuutta, ei vain vähentänyt psykologisia oireita ja lisännyt elämänlaatua.

c)... moniin teetettyihin tutkimuksiin liittyy erilaisia metodologisia ongelmia kuten pienet otoskoot, satunnaistetut asetelmat, verrokkiryhmän käyttäminen ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen puuttuminen

C: selvästi väärin.

d)...yli 500 nuorta kattavassa tietoisuustaitojen interventiossa osallistumisen aktiivisuus oli seurantamittauksessa yhteydessä lisääntyneeseen hyvinvointiin, aktiivisuuteen ja sosiaalisiin taitoihin. 

D: Myöskin selvästi väärin.

Esimerkiksi tämän perusteella vaikuttaa, että materiaaliin ei ole oikein perehdytty kokeen tekijöiltä. Jos tuo B on ajateltu oikeaksi, puuttuu siitä kuitenkin monta faktatietoa.

Noita sosiaalisia taitoja mäkin mietin, mutta olihan suhde muihin myös olennainen osa interventiota.

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna olisi ollut viisasta laajentaa todistusvalintaa (niin että se olisi koskenut kaikkia) ja karsia AMK-kokeella porukka jatkoon. AMK-kokeeseen olisi määritelty joku kohtuullinen  kynnystulos, jonka saavuttaneet pääsevät eteenpäin.

Ja epätasa-arvoistaa mm. ammattikoulutaustalla hakevat toista vuotta putkeen! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna olisi ollut viisasta laajentaa todistusvalintaa (niin että se olisi koskenut kaikkia) ja karsia AMK-kokeella porukka jatkoon. AMK-kokeeseen olisi määritelty joku kohtuullinen  kynnystulos, jonka saavuttaneet pääsevät eteenpäin.

Ja epätasa-arvoistaa mm. ammattikoulutaustalla hakevat toista vuotta putkeen! 

...kuinka niin?

On tämä kyllä jotenkin jopa jo koomista, että toinen vuosi putkeen on tällaista yhtä säätöä pääsykokeet. Asettaa kyllä kohtuuttoman suuren edun niille, jotka voivat todistuksella mennä sisään. Uusiakin kun voi kaksi kertaa vuodessa, niin ehtii kaikessa rauhassa perehtyä vaikka yhteen aineeseen per kirjoituskerta. Koealue on hyvin rajattu ja tiedossa, joten kyllä se L jossain vaiheessa napsahtaa kun näet vaivaa, käyt aiheet huolella läpi jne. Ei tarvitse tosiaan olla mikään yli-ihminen. Ja kyllähän yo-kokeet nyt ylipäätään ovat ihan eri tasoiset kun pääsykokeet vaikeustasoltaan.

Pääsykokeessa olosuhteet näemmä ovat eriarvoiset, ollaan ties missä teltoissa, materiaalissa virheitä, kokeessa tulkinnanvaraa jne. Plus mitä sattuu yllätysmateriaalia bonuksena. Hyväkään valmistautuminen ja pänttäys ei auta jos yllätysmateriaalia painotetaan ja se ei satu sillä kertaa olemaan omaa vahvuusaluetta. Esim. juuri kyseinen random sanasto ei ole hallussa, tuleekin visuaalista logiikkaa, kielellistä logiikkaa, mitä sattuu. Ei ole mahdollisuuksia oikein mitenkään päntätä summa mutikassa mitä sattuu aineita, kieliä, logiikkaa... Välivuoden aikana et voi juuri mitenkään nostaa mahdollisuuksia. Se on herran haltuun sitten mitä nenän eteen lyödään ja vuoden päästä uusi yhtä epävarma yritys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna olisi ollut viisasta laajentaa todistusvalintaa (niin että se olisi koskenut kaikkia) ja karsia AMK-kokeella porukka jatkoon. AMK-kokeeseen olisi määritelty joku kohtuullinen  kynnystulos, jonka saavuttaneet pääsevät eteenpäin.

Ja epätasa-arvoistaa mm. ammattikoulutaustalla hakevat toista vuotta putkeen! 

...kuinka niin?

>Laajentaa todistusvalintaa

Pääsykoekiintiö ei-ensikertalaiselle ilman yo-tutkintoa on nyt jo erittäin pieni. Tästä vielä puuttuisi, että olisi ollut samanlainen 93% todistusvalinta, mitä viime vuonna oli.

Vierailija kirjoitti:

On tämä kyllä jotenkin jopa jo koomista, että toinen vuosi putkeen on tällaista yhtä säätöä pääsykokeet. Asettaa kyllä kohtuuttoman suuren edun niille, jotka voivat todistuksella mennä sisään. Uusiakin kun voi kaksi kertaa vuodessa, niin ehtii kaikessa rauhassa perehtyä vaikka yhteen aineeseen per kirjoituskerta. Koealue on hyvin rajattu ja tiedossa, joten kyllä se L jossain vaiheessa napsahtaa kun näet vaivaa, käyt aiheet huolella läpi jne. Ei tarvitse tosiaan olla mikään yli-ihminen. Ja kyllähän yo-kokeet nyt ylipäätään ovat ihan eri tasoiset kun pääsykokeet vaikeustasoltaan.

Pääsykokeessa olosuhteet näemmä ovat eriarvoiset, ollaan ties missä teltoissa, materiaalissa virheitä, kokeessa tulkinnanvaraa jne. Plus mitä sattuu yllätysmateriaalia bonuksena. Hyväkään valmistautuminen ja pänttäys ei auta jos yllätysmateriaalia painotetaan ja se ei satu sillä kertaa olemaan omaa vahvuusaluetta. Esim. juuri kyseinen random sanasto ei ole hallussa, tuleekin visuaalista logiikkaa, kielellistä logiikkaa, mitä sattuu. Ei ole mahdollisuuksia oikein mitenkään päntätä summa mutikassa mitä sattuu aineita, kieliä, logiikkaa... Välivuoden aikana et voi juuri mitenkään nostaa mahdollisuuksia. Se on herran haltuun sitten mitä nenän eteen lyödään ja vuoden päästä uusi yhtä epävarma yritys.

Unohtui mainita, että itsehän pääsin nyt logolle todistuksella. Että sikäli ei ole mikään katkera tilitys tai oma lehmä ojassa. En vain ikimaailmassa olisi päässyt tällä pääsykokeella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna olisi ollut viisasta laajentaa todistusvalintaa (niin että se olisi koskenut kaikkia) ja karsia AMK-kokeella porukka jatkoon. AMK-kokeeseen olisi määritelty joku kohtuullinen  kynnystulos, jonka saavuttaneet pääsevät eteenpäin.

Ja epätasa-arvoistaa mm. ammattikoulutaustalla hakevat toista vuotta putkeen! 

Mitä tarkoitat? Itsekin olen ammattikoulupohjalla hakeva, ensimmäistä kertaa nyt tosin. 10v peruskoulusta, lukio kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna olisi ollut viisasta laajentaa todistusvalintaa (niin että se olisi koskenut kaikkia) ja karsia AMK-kokeella porukka jatkoon. AMK-kokeeseen olisi määritelty joku kohtuullinen  kynnystulos, jonka saavuttaneet pääsevät eteenpäin.

Ja epätasa-arvoistaa mm. ammattikoulutaustalla hakevat toista vuotta putkeen! 

...kuinka niin?

>Laajentaa todistusvalintaa

Pääsykoekiintiö ei-ensikertalaiselle ilman yo-tutkintoa on nyt jo erittäin pieni. Tästä vielä puuttuisi, että olisi ollut samanlainen 93% todistusvalinta, mitä viime vuonna oli.

Nyt tässä turpaan ottavat toiskertalaiset, jolle tämä random-koe jää ainoaksi vaihtoehdoksi. On paperit, mutta niitä ei saa käyttää. Ei todistusvalinnan tarvitsisi olla mitään 90 %, kunhan se olisi tasa-arvoinen. 

Toiskertalaisten todistusvalintaan tulisi pisterajaksi yli 140 joka paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Toiskertalaisten todistusvalintaan tulisi pisterajaksi yli 140 joka paikkaan.

Oliko muka viime keväänä tollaset rajat toiskertalaisilla? Silloin varmaan purkautui aika suma.

Joka tapauksessa, kirjotuksiin voi valmistautua - näihin random-kokeisiin ei.