Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Toi koe on vetästy kasaa viine metreillä. Kaikki merkit viittaavat nyt siihen. Esimerkiksi tuo diffuusiotaidot tuli eräällä valmennuskurssilla esille eli siellä kokelas kysyi diffuusiotaidoista, vaikka artikkelissa puhutaan defuusiotaidoista eli kokelas muisti väärin sanan, joka sitten oiottiin kurssilla. Siten voidaan päätellä, että suellä on kokeen tekijät kieli pitkällä tsekanneet valmennuskurssien oppeja ja tunteja keksiessään koettaan.
Viime kevään lääkiksen nettikoe sisälsi täsmälleen samoja monivalintoja kuin valmennuskurssilla ja tänä vuonna oli lääkiksen kokeen vastaisena yönä googlailtu aktiivisesti kokeessa esiintyviä termejä.
Valmennuskurssiyrityksellä taitaa olla pikkaisen liian kiinteät suhteet yliopistoon päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pitäis pääsykokeista järjestää aina ennen virallista koetta pilottikoe että vältyttäis näiltä mokilta. Toki silloin pitäisi pitää pilottikokeen tekijät vankilassa, etteivät pääsisi livertelemään kokeen kysymyksiä
Kerrottehan kokemuksia, oliko kevään 2021 psykologian pääsykokeet helpommat vai vaikeammat kuin esim. 2020 tai 2019. Oliko edelleen matikkaa paljon ja oliko vaikeaa? Kiitos paljon tiedoista.
Taidan ottaa tämän pääsykokeessa ramppauksen joka vuotiseksi rutiinikseni. Tämähän on kuin lottoaisi. Ikinä ei voi tietää, mitä sieltä tulee, vaikka kuinka valmistuisi ja uskoisi osaavansa, koe vetää turhat luulot pois
Vierailija kirjoitti:
Kerrottehan kokemuksia, oliko kevään 2021 psykologian pääsykokeet helpommat vai vaikeammat kuin esim. 2020 tai 2019. Oliko edelleen matikkaa paljon ja oliko vaikeaa? Kiitos paljon tiedoista.
Ei ollut ollenkaan matikkaa. Viime vuonna oli poikkeuksellisesti AMK-valintakoe, joka oli merkittävästi helpompi kuin tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi koe on vetästy kasaa viine metreillä. Kaikki merkit viittaavat nyt siihen. Esimerkiksi tuo diffuusiotaidot tuli eräällä valmennuskurssilla esille eli siellä kokelas kysyi diffuusiotaidoista, vaikka artikkelissa puhutaan defuusiotaidoista eli kokelas muisti väärin sanan, joka sitten oiottiin kurssilla. Siten voidaan päätellä, että suellä on kokeen tekijät kieli pitkällä tsekanneet valmennuskurssien oppeja ja tunteja keksiessään koettaan.
Viime kevään lääkiksen nettikoe sisälsi täsmälleen samoja monivalintoja kuin valmennuskurssilla ja tänä vuonna oli lääkiksen kokeen vastaisena yönä googlailtu aktiivisesti kokeessa esiintyviä termejä.
Valmennuskurssiyrityksellä taitaa olla pikkaisen liian kiinteät suhteet yliopistoon päin.
Kuulostaa aika paksulta, mutta tässä tunnekuohussa en pidä edes mahdottomana. Tosin kulissi kyllä horjuu muttei kaadu, kokeethan ainakin näennäisesti pyritään tekemään sellaisiksi, ettei kursseista saisi etulyöntiasemaa. Muutama vuosi sitten erillä valmennuskurssifirmoilla olikin ihan päin mäntyä ne sisällöt, ilmeisesti nykyään osuvat paremmin nappiin.
Miten ymmärsitte tehtävän 3.13?
Vastasin A) ja C)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ymmärsitte tehtävän 3.13?
Vastasin A) ja C)
Laittakaa pliis näihin vähän sanallista kontekstia. Ei todellakaan enää tässä vaiheessa jaksa plärätä sitä viuhkaa :D
Mites se vastaamisen tarkkuus?
Ei ollut ilmoitettu, laitetaanko esim. tulokseen 0,84 vai 0,840.
Miten on aiemmin ollut? Tulkitaankohan toinen näistä vääräksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites se vastaamisen tarkkuus?
Ei ollut ilmoitettu, laitetaanko esim. tulokseen 0,84 vai 0,840.
Miten on aiemmin ollut? Tulkitaankohan toinen näistä vääräksi?
Ei tulkita. Molemmat ovat matemaattisesti oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi koe on vetästy kasaa viine metreillä. Kaikki merkit viittaavat nyt siihen. Esimerkiksi tuo diffuusiotaidot tuli eräällä valmennuskurssilla esille eli siellä kokelas kysyi diffuusiotaidoista, vaikka artikkelissa puhutaan defuusiotaidoista eli kokelas muisti väärin sanan, joka sitten oiottiin kurssilla. Siten voidaan päätellä, että suellä on kokeen tekijät kieli pitkällä tsekanneet valmennuskurssien oppeja ja tunteja keksiessään koettaan.
No ei voida päätellä, menee paranoian puolelle. Diffuusio ja defuusio ovat yleisesti keskenään sekoittuvia sanoja, eivätköhän kokeen tekijätkin ole sen tienneet. Esim. https://oilpatchwriting.wordpress.com/2011/03/01/diffused-vs-defused/ Juuri tällaisia kompia kokeissa on ollut iän kaiken.
Menin tähän lankaan. Tiesin, että aineistossa lukee defuusio, mutta kun siinä on ollut muitakin kirjoitus- ym. virheitä. Psykologiaan hakijoille defuusion ja diffuusion ero saattaa olla selkeämpi ja käsitteet tutumpia,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ymmärsitte tehtävän 3.13?
Vastasin A) ja C)Laittakaa pliis näihin vähän sanallista kontekstia. Ei todellakaan enää tässä vaiheessa jaksa plärätä sitä viuhkaa :D
Mää plärään vielä, niin oppii.
Jos Levyn tutkimus tehtäisiin Suomessa, niin voisiko Markku osallistuis siihen? Semmonen kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Mites se vastaamisen tarkkuus?
Ei ollut ilmoitettu, laitetaanko esim. tulokseen 0,84 vai 0,840.
Miten on aiemmin ollut? Tulkitaankohan toinen näistä vääräksi?
Oliko tästä ohjeessa mitään? Itse pyöristin ilosesti kolmen desimaalin tarkkuuteen, kun niitä ruutuja oli sen verran. Nollakin siellä perässä on ihan yhtä merkitsevä, kuin mikä tahansa muukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt kirjoitusvirheistä puhutaan, niin esimerkiksi joka ainoassa HOT-kysymyksessä oli kirjoitusvirhe tehtävänannossa. Sen vuoksi pähkäilin, että kokeessa on tarkoitus sietää pieniä kirjoitusvirheitä. Jännä nähdä, mihin raja vedetään.
Hämmentävää, ettei koeolosuhteita ollenkaan kontrolloida kokelaiden välillä. Kyllä yliopistotasolla pitäisi tajuta järjestää laboratoriomaiset olosuhteet ja selittävät muuttujat eli kovariaatit kontrolloida. Nyt osa teki kokeen hurisevassa huoneessa, osa hiljaisessa, osa teltassa, osalla naapuri rapisutteli papereita kovempaa yms , kokelaiden syöminen aamulla ja vireystilakin saattoi olla eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites se vastaamisen tarkkuus?
Ei ollut ilmoitettu, laitetaanko esim. tulokseen 0,84 vai 0,840.
Miten on aiemmin ollut? Tulkitaankohan toinen näistä vääräksi?
Ei tulkita. Molemmat ovat matemaattisesti oikein.
Jep, mutta onko tuo siis aiemmin mennyt varmasti noin? Ehkä ei ole ollut tuollaisia vähälukuisia laskuja kuten tämän kokeen 0,84, että tuosta tulisi ongelmaa. Että heidän tarkistus-skriptissään nuo tulkitaan oikein. Varmaan tuostakin pitää kysäistä.
Vierailija kirjoitti:
Taidan ottaa tämän pääsykokeessa ramppauksen joka vuotiseksi rutiinikseni. Tämähän on kuin lottoaisi. Ikinä ei voi tietää, mitä sieltä tulee, vaikka kuinka valmistuisi ja uskoisi osaavansa, koe vetää turhat luulot pois
Hakuatko ostaa vokaalin?🎰
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites se vastaamisen tarkkuus?
Ei ollut ilmoitettu, laitetaanko esim. tulokseen 0,84 vai 0,840.
Miten on aiemmin ollut? Tulkitaankohan toinen näistä vääräksi?
Oliko tästä ohjeessa mitään? Itse pyöristin ilosesti kolmen desimaalin tarkkuuteen, kun niitä ruutuja oli sen verran. Nollakin siellä perässä on ihan yhtä merkitsevä, kuin mikä tahansa muukin.
Ei ollut mainintaa, moni on vastannut joko 0,84 tai 0,840.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi koe on vetästy kasaa viine metreillä. Kaikki merkit viittaavat nyt siihen. Esimerkiksi tuo diffuusiotaidot tuli eräällä valmennuskurssilla esille eli siellä kokelas kysyi diffuusiotaidoista, vaikka artikkelissa puhutaan defuusiotaidoista eli kokelas muisti väärin sanan, joka sitten oiottiin kurssilla. Siten voidaan päätellä, että suellä on kokeen tekijät kieli pitkällä tsekanneet valmennuskurssien oppeja ja tunteja keksiessään koettaan.
No ei voida päätellä, menee paranoian puolelle. Diffuusio ja defuusio ovat yleisesti keskenään sekoittuvia sanoja, eivätköhän kokeen tekijätkin ole sen tienneet. Esim. https://oilpatchwriting.wordpress.com/2011/03/01/diffused-vs-defused/ Juuri tällaisia kompia kokeissa on ollut iän kaiken.
Menin tähän lankaan. Tiesin, että aineistossa lukee defuusio, mutta kun siinä on ollut muitakin kirjoitus- ym. virheitä. Psykologiaan hakijoille defuusion ja diffuusion ero saattaa olla selkeämpi ja käsitteet tutumpia,
Luulen, että vastasin ton diffuusion, koska luin sen kertakaikkiaan defuusioksi, johon konteksti sopi.
Alue: Aihe vapaa
Toi koe on vetästy kasaa viine metreillä. Kaikki merkit viittaavat nyt siihen. Esimerkiksi tuo diffuusiotaidot tuli eräällä valmennuskurssilla esille eli siellä kokelas kysyi diffuusiotaidoista, vaikka artikkelissa puhutaan defuusiotaidoista eli kokelas muisti väärin sanan, joka sitten oiottiin kurssilla. Siten voidaan päätellä, että suellä on kokeen tekijät kieli pitkällä tsekanneet valmennuskurssien oppeja ja tunteja keksiessään koettaan.