Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Millon toi koe julkastaan? Et pääsee kattoo kysymyksiä
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tehtävävihon alun ohjeistuksessa oli, että oikeiden väittämien tulee olla täysin oikeita. Mielestäni oli selvää, että sokeat kuuntelijat ei ole täysin oikein, oli sitten kirjoitusvirhe tai ei. Eikä diffuusiotaidot tai käynnistyminen. Itse näen vähän hassuna, että hakijat valitsivat tällaisia selkeästi vääriä vaihtoehtoja, vaikka ohjeistuksessa sanottiin toisin. Kokeen tekijöillä on mahdollisuus (valitettavasti) vedota alun ohjeisiin, vaikka moka olisikin tapahtunut heidän huolimattomuudestaan johtuen. Varmaan unpopular opinion, mut kunhan pohdin.
Ymmärrän ihmisten harmistuksen ja myötätuntoni on täysin niiden puolella, joilla koe ei mennyt odotusten mukaan - mutta samalla en voi olla ihmettelemättä että onko tässä ylipäänsä mitään uutta? Psykologian pääsykokeissa oli pikkutarkkoja kompakysymyksiä jo siihen aikaan kun itse valmistuin lukiosta yli 10 vuotta sitten. Ja vaikka en ole koetta nähnyt niin olen kyllä ihan varma, että esimerkiksi diffuusiotaidot eivät ole oikea vastaus jos haettiin (hot-interventioissa vakiintunutta termiä) defuusiota. Opetin aikoinaan monta vuotta aineisto-osuutta psykologian valmennuskursseilla ja sielläkin jankattiin näitä pikkutarkkoja kysymyksiä, joissa erona vaihtoehtojen välillä saattoi olla vaikka yksi kirjain, niin turhauttavaa kuin se onkin.
Voimia tulosten odotteluun kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea ratkaisu olisi poistaa arvioinnista kaikki nämä kysymykset, jotka sisältävät vääriä ilmaisuja kuten "sokaistut" ym., koska osa on tulkinnut ne kirjoitusvirheiksi ja osa kompakysymyksiksi. Ei sillä ole mitään tekemistä oikean osaamisen kanssa.
Onkohan käynyt niin, että kokeen peruuntumista koronann takia odotettiin viimeiseen asti, ja sitten se vaan sutaistiin kasaan? Kaavakokoelmakin sisälsi älyttömästi kaikkea tämän kokeen kannalta turhaa.
Toisaalta tehtävävihon alun ohjeistuksessa oli, että oikeiden väittämien tulee olla täysin oikeita. Mielestäni oli selvää, että sokeat kuuntelijat ei ole täysin oikein, oli sitten kirjoitusvirhe tai ei. Eikä diffuusiotaidot tai käynnistyminen. Itse näen vähän hassuna, että hakijat valitsivat tällaisia selkeästi vääriä vaihtoehtoja, vaikka ohjeistuksessa sanottiin toisin. Kokeen tekijöillä on mahdollisuus (valitettavasti) vedota alun ohjeisiin, vaikka moka olisikin tapahtunut heidän huolimattomuudestaan johtuen. Varmaan unpopular opinion, mut kunhan pohdin.
Jotenkin tämä sokaistut kuuntelijat on jopa vähän surkuhupaisa juttu. Kokeessakin naurahdin maskini alla kun luin vaihtoehdon ja olin niin ihmeissäni, että mitä kysymykseen pitäisi vastata. :D
Ärsyttää kyllä vietävästi, että kokeen tekijät eivät tämän enempää arvosta hakijoita, että joku oikolukisi kunnolla nämä kokeet. Ihan älytöntä.
No esim. tuo sokaistut kuuntelijat ei ole "pikkutarkka kysymys, jossa on yhden kirjaimen ero", koska aineisto on ollut englanninkielinen. Voihan sen huonommalla kielitaidolla noinkin kääntää, mutta merkitys muuttui nyt ihan todella toiseksi niiden kuuntelijaparkojen osalta, ei niinkään kysymyksen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea ratkaisu olisi poistaa arvioinnista kaikki nämä kysymykset, jotka sisältävät vääriä ilmaisuja kuten "sokaistut" ym., koska osa on tulkinnut ne kirjoitusvirheiksi ja osa kompakysymyksiksi. Ei sillä ole mitään tekemistä oikean osaamisen kanssa.
Onkohan käynyt niin, että kokeen peruuntumista koronann takia odotettiin viimeiseen asti, ja sitten se vaan sutaistiin kasaan? Kaavakokoelmakin sisälsi älyttömästi kaikkea tämän kokeen kannalta turhaa.
Toisaalta tehtävävihon alun ohjeistuksessa oli, että oikeiden väittämien tulee olla täysin oikeita. Mielestäni oli selvää, että sokeat kuuntelijat ei ole täysin oikein, oli sitten kirjoitusvirhe tai ei. Eikä diffuusiotaidot tai käynnistyminen. Itse näen vähän hassuna, että hakijat valitsivat tällaisia selkeästi vääriä vaihtoehtoja, vaikka ohjeistuksessa sanottiin toisin. Kokeen tekijöillä on mahdollisuus (valitettavasti) vedota alun ohjeisiin, vaikka moka olisikin tapahtunut heidän huolimattomuudestaan johtuen. Varmaan unpopular opinion, mut kunhan pohdin.
Jotenkin tämä sokaistut kuuntelijat on jopa vähän surkuhupaisa juttu. Kokeessakin naurahdin maskini alla kun luin vaihtoehdon ja olin niin ihmeissäni, että mitä kysymykseen pitäisi vastata. :D
Jep, samoin. En edes tajunnut ajatella, että kyseessä voisi olla kirjoitusvirhe. Valintakokeen kerrottiin mittaavan tieteellisen tutkimuksen ymmärtämistä (mikä voi olla paljon muutakin kuin tilastomatikkaa) ja minusta tämä on hyvä esimerkki siitä. Sokkoistaminen on ihan perusmenetelmä, mutta mikäli ei tieteellisestä tutkimuksesta mitään tiedä, on saattanut tulkita artikkelia väärin.
Vierailija kirjoitti:
Osaako kukaan joka on ollu kokeissa aikasempina vuosina avata että miten paljon tän vuotinen koe erosi tasoltaan aikasemmista? Esim. kielioppivirheiden/typojen suhteen, onko niitä ollut ennen noin paljon ja onko kokeet ennen vaikuttanu yhtä huolittelemattomilta?
-19 oli se karsea tilastopaketti, jonka osa sai vasta kuukautta ennen kun virallinen matsku julkaistiin. Joskin kokeneemmat hakijat oli tietysti aavistaneet sen ja päntänneet sitä koko vuoden. Ei reilu lähtötilanne sekään. Se onneksi nyt kierrettiin. Muuten koe oli silloin mielestäni vaikeampi ja soveltavampi, nyt näkyi logon vaikutukset paitsi aihepiireissä, myös kokeen rakenteessa. Tähän varmaan osasyynä myös lyhentynyt koeaika. Tällaista typosekoilua (jos se nyt sitä on), en muista olleen. (Joskus logolla jotain väittämien monitulkintaisuutta kyllä.) Monivalinnat oli, ja ovat kai aina olleet, yksityiskohtaisia ja varmaan kohtuullisen erotteleviakin. 2019 Pisteytyksestä en muista, nythän ei esim. miinuspisteitä tainnut saada mistään?
Vierailija kirjoitti:
No esim. tuo sokaistut kuuntelijat ei ole "pikkutarkka kysymys, jossa on yhden kirjaimen ero", koska aineisto on ollut englanninkielinen. Voihan sen huonommalla kielitaidolla noinkin kääntää, mutta merkitys muuttui nyt ihan todella toiseksi niiden kuuntelijaparkojen osalta, ei niinkään kysymyksen kannalta.
Se asia on kyllä selitetty siinä Parkinsonin metodiosiossa niin hyvin auki, että tuskin kukaan on luullut kuuntelijoita sokeiksi.
Minua ärsyttää koko koe tällä hetkellä noiden epämääräisten kirjoitusvirheiden ja -häröjen takia. Lisäks Helsingissä väitettiin, että viivottimen pitäminen pöydällä lasketaan vilpiksi!!!
Ja ohjeissahan lukee:
"Voit ottaa kokeeseen mukaan:
Viivoitin ja teroitin"
Argh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esim. tuo sokaistut kuuntelijat ei ole "pikkutarkka kysymys, jossa on yhden kirjaimen ero", koska aineisto on ollut englanninkielinen. Voihan sen huonommalla kielitaidolla noinkin kääntää, mutta merkitys muuttui nyt ihan todella toiseksi niiden kuuntelijaparkojen osalta, ei niinkään kysymyksen kannalta.
Se asia on kyllä selitetty siinä Parkinsonin metodiosiossa niin hyvin auki, että tuskin kukaan on luullut kuuntelijoita sokeiksi.
Juu, mutta jos ei ole lukenut vastaavista metodeista suomeksi, voi ajatella, että se käännetään noin typerästi.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää koko koe tällä hetkellä noiden epämääräisten kirjoitusvirheiden ja -häröjen takia. Lisäks Helsingissä väitettiin, että viivottimen pitäminen pöydällä lasketaan vilpiksi!!!
Ja ohjeissahan lukee:
"Voit ottaa kokeeseen mukaan:
Viivoitin ja teroitin"
Argh.
Nää on yksittäisten valvojien ylilyöntejä. Pari vuotta sitten jotkut valvojat vaativat ottamaan läpinäkyvässä muovipussissa olleet tavarat pois, koska ohjeissa lukenut pussista...
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää koko koe tällä hetkellä noiden epämääräisten kirjoitusvirheiden ja -häröjen takia. Lisäks Helsingissä väitettiin, että viivottimen pitäminen pöydällä lasketaan vilpiksi!!!
Ja ohjeissahan lukee:
"Voit ottaa kokeeseen mukaan:
Viivoitin ja teroitin"
Argh.
Oulussa kesken kokeen tuli korjauksia, kun osalta jengistä puuttui sivutolkulla lappuja siitä nipusta. Viivotinta et kokeessa tarvinnut, mutta ne kaikki paperit tehtävineen on tietenkin ihan jees.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esim. tuo sokaistut kuuntelijat ei ole "pikkutarkka kysymys, jossa on yhden kirjaimen ero", koska aineisto on ollut englanninkielinen. Voihan sen huonommalla kielitaidolla noinkin kääntää, mutta merkitys muuttui nyt ihan todella toiseksi niiden kuuntelijaparkojen osalta, ei niinkään kysymyksen kannalta.
Se asia on kyllä selitetty siinä Parkinsonin metodiosiossa niin hyvin auki, että tuskin kukaan on luullut kuuntelijoita sokeiksi.
Juu, mutta jos ei ole lukenut vastaavista metodeista suomeksi, voi ajatella, että se käännetään noin typerästi.
Se oli ennakkomateriaalin käännöksissä käännetty suomeksikin. Että jos niitä yhtään viitsi silmäillä, niin sieltä kyllä löytyi oikea käännös.
Vierailija kirjoitti:
No esim. tuo sokaistut kuuntelijat ei ole "pikkutarkka kysymys, jossa on yhden kirjaimen ero", koska aineisto on ollut englanninkielinen. Voihan sen huonommalla kielitaidolla noinkin kääntää, mutta merkitys muuttui nyt ihan todella toiseksi niiden kuuntelijaparkojen osalta, ei niinkään kysymyksen kannalta.
"Pikkutarkka kysymys yhden kirjaimen erolla" olikin vain esimerkki tympeästä ja turhauttavasta tehtävätyypistä, joita kokeessa on aiemmin ollut,. Viittasin tähän ainoastaan siksi, että silloinkin niitä on usein erehdytty luulemaan kirjoitusvirheiksi. On kieltämättä keljua, että kokeen tekijä joutuu päättelemään miten termit kääntyvät suomeksi ja onko kokeen tekijän käyttämä käännös nyt sitten oikean rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esim. tuo sokaistut kuuntelijat ei ole "pikkutarkka kysymys, jossa on yhden kirjaimen ero", koska aineisto on ollut englanninkielinen. Voihan sen huonommalla kielitaidolla noinkin kääntää, mutta merkitys muuttui nyt ihan todella toiseksi niiden kuuntelijaparkojen osalta, ei niinkään kysymyksen kannalta.
Se asia on kyllä selitetty siinä Parkinsonin metodiosiossa niin hyvin auki, että tuskin kukaan on luullut kuuntelijoita sokeiksi.
Juu, mutta jos ei ole lukenut vastaavista metodeista suomeksi, voi ajatella, että se käännetään noin typerästi.
Se oli ennakkomateriaalin käännöksissä käännetty suomeksikin. Että jos niitä yhtään viitsi silmäillä, niin sieltä kyllä löytyi oikea käännös.
Näinpä. Eikä noin yksinkertaista "virhettä" ois kokeeseen laitettu, laatijat kyllä tietää että taso on kova. Tuollanen kysymys ei erottelis mielekkäästi ketään kenestäkään. Toivottavasti saadaan ensi vuonna englanninkielisen aineiston kysymykset englanniksi.
Nyt muutaman vuoden näitä psykan keskusteluita seuranneena tämä on jokavuotinen ilmiö että kokeen sanotaan olleen äärettömän huono ja valituksia pitäisi tehdä sinne ja tänne.
Siitä huolimatta tätä valintakoetta tehdään sitten kiltisti ja kevyesti ensi kevään valmennuskursseilla ihan kuin mitään ongelmaa ei ikinä olisi ollutkaan. Niin kun kaikkia aikaisempiakin.
Ihmettelen että miten monelle tuli yllätyksenä ja "oikeusmurhana" englanninkielinen aineisto kokeessa? Valintaperusteissa ainakin mainittiin että myös kokeessa voidaan jakaa materiaalia sekä ennakkomateriaalissa oli myös englanniksi artikkeleita.
Aina siellä on jotain yllätyksiä ollut. Naiivia on ajatella että olisi vain simppeliä monivalintaa ja muutama tilastotehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esim. tuo sokaistut kuuntelijat ei ole "pikkutarkka kysymys, jossa on yhden kirjaimen ero", koska aineisto on ollut englanninkielinen. Voihan sen huonommalla kielitaidolla noinkin kääntää, mutta merkitys muuttui nyt ihan todella toiseksi niiden kuuntelijaparkojen osalta, ei niinkään kysymyksen kannalta.
"Pikkutarkka kysymys yhden kirjaimen erolla" olikin vain esimerkki tympeästä ja turhauttavasta tehtävätyypistä, joita kokeessa on aiemmin ollut,. Viittasin tähän ainoastaan siksi, että silloinkin niitä on usein erehdytty luulemaan kirjoitusvirheiksi. On kieltämättä keljua, että kokeen tekijä joutuu päättelemään miten termit kääntyvät suomeksi ja onko kokeen tekijän käyttämä käännös nyt sitten oikean rajoissa.
No olinpas sekava tuossa lopussa, tarkoitin ensimmäisellä kokeen tekijällä siis hakijaa ja toisella sitä, joka kokeen on laatinut. :P
Millaisia logiikkatehtävii oli?
Sotelista hylättiin kysymys, kun materiaalissa puhuttiin tertiaaripreventiosta ja kysymyksessä käytettiin muotoa tertiääripreventio. Hakijat eivät sitten osanneet vastata kysymykseen sen mukaan, että ovat sama asia. Ainakin yksi väärä vaihtoehto oli geriatriapreventio ja varmaan ne kaksi muutakin olivat yhtä ilmeisen vääriä.
Osaako kukaan joka on ollu kokeissa aikasempina vuosina avata että miten paljon tän vuotinen koe erosi tasoltaan aikasemmista? Esim. kielioppivirheiden/typojen suhteen, onko niitä ollut ennen noin paljon ja onko kokeet ennen vaikuttanu yhtä huolittelemattomilta?