Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luontoartikkelissa "the profiles different in vigor, dedication, and cynicism after the statistically significant covarietes were taken into account, explaining 1-3% of the variance in well-being variables".
En vaan tajua tätä lausetta. Kumpaan tuo explaining -alkuinen lause viittaa, kovariaatteihin vai noihin hyvinvointimittareihi?
Kovariaatti eli muuttuja selittää 1-3 % varianssista eli hajonnasta hyvinvointimittareissa.
Ei vaan kovariaatti on laskettu tosta vaihtelusta pois. Sen jälkeen 1-3% vaihtelusta selittyy.
Toisaalta siellä tuhansien hakijoiden joukossa on todella paljon myös niitä, jotka valmistautuvat kunnolla ja hakevat tosissaan. Myös niitä kolme-nelikymppisiä ja osa pääsee.
Hei tietääkö joku, millainen helsingin maisterihaun ennakkotehtävä on ollut aiempina vuosina? En yhtään tiiä mitä odottaa...
Vierailija kirjoitti:
Hei tietääkö joku, millainen helsingin maisterihaun ennakkotehtävä on ollut aiempina vuosina? En yhtään tiiä mitä odottaa...
Tiedetään. Sellaista ei ole ennen ollut. :)
Todennäköisesti aineistoessee, sellaisia on ollut muiden alojen pääsykokeissa.
Kysymys! PD artikkelin sivulla 4, ensimmäisen kappaleen keskivaiheilla, lause:
"...the speech treatment targeting articulation was expected to enhance intelligibility primarily by increasing articulation displacement and..."
Increasing articulatory displacement? En ymmärrä, help.
Miten articulatory displacementin kasvattaminen lisää puheen ymmärrettävyyttä?
Miten ymmärrätte "displacement"-sanan tässä lauseessa?
Jos ois decreasing niin ymmärtäisin.''
Kiitos jo etukäteen viisaimmille!
Vierailija kirjoitti:
Kysymys! PD artikkelin sivulla 4, ensimmäisen kappaleen keskivaiheilla, lause:
"...the speech treatment targeting articulation was expected to enhance intelligibility primarily by increasing articulation displacement and..."
Increasing articulatory displacement? En ymmärrä, help.
Miten articulatory displacementin kasvattaminen lisää puheen ymmärrettävyyttä?
Miten ymmärrätte "displacement"-sanan tässä lauseessa?
Jos ois decreasing niin ymmärtäisin.''
Kiitos jo etukäteen viisaimmille!
Kappaleessa esitellään aikaisempia tutkimuksia.
Tuli muuten mieleen, miksköhän tohon ekaan artikkeliin on valittu ROC-käyrän selitystä nii et se liittyy syöpään ja muihin biomarkkereihin. Kun ROC-käyrät on kuitenkin tulleet psykaan siinä kun yritettiin kartottaa ihmisen aistitoimintoja. Ois ollu ehk relevantimpaa ja mielenkiintosempaa lukee sellane artikkeli ja uskon et ois varmaa löytynykki.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys! PD artikkelin sivulla 4, ensimmäisen kappaleen keskivaiheilla, lause:
"...the speech treatment targeting articulation was expected to enhance intelligibility primarily by increasing articulation displacement and..."
Increasing articulatory displacement? En ymmärrä, help.
Miten articulatory displacementin kasvattaminen lisää puheen ymmärrettävyyttä?
Miten ymmärrätte "displacement"-sanan tässä lauseessa?
Jos ois decreasing niin ymmärtäisin.''
Kiitos jo etukäteen viisaimmille!
Ymmärrän ton niin, että sen odotettiin parantavan (tässä yhteydessä "increase") articulation displacementtia. Eli tässä on ajateltu, että articulation displacement on muuttuja, jonka kehitystä voidaan mitata positiiviseen suuntaan (increase) tai negatiiviseen suuntaan (decrease).
Kokonaisuuden kannalta lause on melko yhdentekevä. Hypoteesin saa johdettua selkeämmin muista kohdista.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys! PD artikkelin sivulla 4, ensimmäisen kappaleen keskivaiheilla, lause:
"...the speech treatment targeting articulation was expected to enhance intelligibility primarily by increasing articulation displacement and..."
Increasing articulatory displacement? En ymmärrä, help.
Miten articulatory displacementin kasvattaminen lisää puheen ymmärrettävyyttä?
Miten ymmärrätte "displacement"-sanan tässä lauseessa?
Jos ois decreasing niin ymmärtäisin.''
Kiitos jo etukäteen viisaimmille!
Mä ymmärsin tän niin että lisää artikulaattorien siirtymistä "oikeisiin kohtiin". Artikulaattoreita on esim. kieli, huulet.
Eikö DISplacement tarkoita väärää kohtaa?
Vierailija kirjoitti:
Eikö DISplacement tarkoita väärää kohtaa?
Ei vaan siirtymistä. Katso sanakirjasta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö DISplacement tarkoita väärää kohtaa?
Ei, koska placement ei tarkoita (oikeaa) paikkaa vaan paikalleen sijoittamista. Niinpä displacement on paikaltaan siirtämistä.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs koette itse tän hetkisen osamisenne jokaisen artikkelin osalta?
Itestä tuntuu että artikkelit jotka osaan jo hyvin on hot, etiikka ja parkinson. Melko hyvin apraksian. Ja loput 3 osaankin sit viel melko huonosti.
Koen osaavani kaikki muut aika hyvin, paitsi afasian aika huonosti. :D
Onko vanhoja hakijoita?
Mitä olette mieltä, ovatko nämä mielenkiintoisemmat vai tylsemmät artikkelit kuin vuonna 2019?
Entä koetteko nämä vaikeammaksi?
Onko tilasto-osan poistuminen helpottanut valmistautumista, vai kaipaatko pientä välipalalaskemista?
Vierailija kirjoitti:
Onko vanhoja hakijoita?
Mitä olette mieltä, ovatko nämä mielenkiintoisemmat vai tylsemmät artikkelit kuin vuonna 2019?
Entä koetteko nämä vaikeammaksi?
Onko tilasto-osan poistuminen helpottanut valmistautumista, vai kaipaatko pientä välipalalaskemista?
Artikkelit on mun mielestä yleensä aika samantyyppisiä ja aiheita on useammasta eri aiheesta, ni en osaa mielenkiintoisuuteen sanoa. Muistaakseni 2019 oli kuitenkin enemmän artikkeleita, ne oli kuitenkin kaikki suomeksi.
Vaikeudestakaan en oikein osaa sanoa, koska tieteellisen artikkelin lukeminen vaatii aina eri tavalla aivoja, kun jonku hömppäkirjan. Ja kun pitäis viel muistaa tarkasti kaikki tulokset ja metodit, nii onhan ne sillai hankala muistaa. Mutta koska tässä on näitä englanninkielisiä artikkeleita, niin koen haastavammaksi.
Tilastoa oon itse laskenu siihen asti, kunnes pääsykoemateriaali julkaistiin, se oli mulla hyvin hallinnassa. Huomaan kaipaavani toisinaan sen laskemista, jotta sais ”lepuuttaa” aivoja ainaisesta lukemisesta ja muistiinpanojen tekemisestä :D
Alkoi vähän stressaamaan oma osaaminen. Olen käynyt kaikki läpi, kaikista taulukko muistiinpanot, mindmappeja olen tehnyt melkein kaikista ja testannut ja kertaillut kaikkia. Silti tuntuu että en osaa mitään ja ettei tästä tule yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Alkoi vähän stressaamaan oma osaaminen. Olen käynyt kaikki läpi, kaikista taulukko muistiinpanot, mindmappeja olen tehnyt melkein kaikista ja testannut ja kertaillut kaikkia. Silti tuntuu että en osaa mitään ja ettei tästä tule yhtään mitään.
Hyvin se menee! Loistavasti vedät!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoi vähän stressaamaan oma osaaminen. Olen käynyt kaikki läpi, kaikista taulukko muistiinpanot, mindmappeja olen tehnyt melkein kaikista ja testannut ja kertaillut kaikkia. Silti tuntuu että en osaa mitään ja ettei tästä tule yhtään mitään.
Hyvin se menee! Loistavasti vedät!
Hei kiitos, tommosia sanoja mä kaipaanki 🥺
Vierailija kirjoitti:
Alkoi vähän stressaamaan oma osaaminen. Olen käynyt kaikki läpi, kaikista taulukko muistiinpanot, mindmappeja olen tehnyt melkein kaikista ja testannut ja kertaillut kaikkia. Silti tuntuu että en osaa mitään ja ettei tästä tule yhtään mitään.
Kuulostaa siltä, että oot opiskellu tosi paljon! Osaat varmasti enemmän kun aatteletkaan. Ja vielä on aikaa, tässä ehtii oppia ja kerrata vielä paljonkin. Kauheesti tsemppiä! 😊
Hei kaikki psykalle tosissaan pyrkivät! Haluan muistuttaa teitä siitä, että kaikki eivät todellakaan pyri yhtä tosissaan ja yksi esimerkki on nimenomaan minä itse. Ikää 34 vuotta ja pyrin psykalle nyt muistaakseni neljättä kertaa vuosien varrella ja tätä ketjua lukiessa olen tajunnut viimeistään että ei, en oikeasti pyri tosissani.
Lukiossa psyka oli lempiaineeni ja siitä tuli yleensä ysejä. Heti lukion jälkeen kävin psykan pääsykokeissa lähinnä katsomassa kokeen, ajatuksena että myöhemmin haen tosissaan. Samana vuonna sain kuitenkin ylioppilastodistuksen perusteella (ja helpolla soveltuvuuskokeella) toisen opiskelupaikan ja lopulta valmistuin sieltä enkä siinä välissä enää hakenut psykalle.
Pikku hiljaa vuosien varrella olen opiskellut avoimessa psykan kursseja ja ihan hyvin pärjännyt niillä. Ajatuksena mulla on ollut, että jos nyt kuitenkin avoimen kursseista olisi hyötyä psykan pääsykokeissa ja sitten JOS pääsisin, olisi nopeampaa valmistua. Tilastotieteen johdantokurssinkin olen tehnyt avoimessa. Yhtenä vuotena olen opiskellut tilastoa myös valmennuskurssilla ja silloin kävin ehkä parhaiten valmistautuneena pääsykokeissa, mutta pääsy jäi kauas.
Edellisellä kerralla kävin psykan pääsykokeissa kaksi vuotta sitten mutta lähdin kokeesta niin pian kuin pääsi lähtemään. Tajusin kokeen nähtyäni, ettei tule mitään. Viime vuonna en pyrkinyt ja tänä vuonna hetkellisessä mielenhäiriössä pyrin jälleen kerran kun ajattelin että jos artikkeileita on helppo lukea. No ei ole, enkä ole tosissani niitä lukenut. En taida välttämättä edes mennä pääsykokeisiin. Tunnen myös avoimen opinnoista useampia psykasta kiinnostuneita, joilla on sama tilanne kuin minulla. Ollaan haettu psykalle, ehkä mennään pääsykokeisiin mutta saatetaan lähteä jo tunnin kuluttua pääsykokeista kun valmistautuminen on ollut riittämätöntä.
Älkää kysykö, mikä ajatuslogiikka tuossa "käyn katsomassa pääsykokeet ja jos sit kuitenkin pääsisi"-on taustalla, en ymmärrä itsekään.